Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Köyhää kansaa; Salakari by Canth Minna
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 1882 lines and 34373 words, and 38 pages
>>Ville!>> huusi ?iti.
Vastausta ei kuulunut. Mutta nyt, kun silm?t olivat tottuneet h?m?r??n, eroittivat he pojan nurkasta. Riidellen kiipeili ?iti halkojen yli h?nen luokseen.
>>Vai et sin? vastaa, junkkari, vaikka huudetaan.>>
Villell? oli suu t?ysi. Levollisesti h?n katsoi tuleviin ja s?i. K?dess? oli viel? kappale nuorta leiv?nsisustaa.
>>Tuossa se nyt on>>, sanoi Tiina Katri.
?iti ry?sti pojalta saaliin ja l?i sormille.
>>Mist? sin? sait? Petuko antoi? El? itke, sano kauniisti, kun ?iti kysyy, sano lapseni. Petuko antoi?>>
>>Petu, yhyy.>>
>>Mihink?s Petu pani lopun?>>
>>Tuonne, yhyy.>>
H?n osoitti sormellaan kumoon kaadettua korvoa ja rupesi viel? kovemmin itkem??n, kun muisti kakkunsa, joka j?i ?idin k?teen.
Korvon alta l?ytyi leip?; mutta pelkk? kuori vaan oli j?ljell?; sisusta kaikki kaivettu pois. Tiina Katri heitti siihen ylenkatseellisen silm?yksen.
>>Olkoon>>, h?n sanoi, >>ehken tuosta sen k?yhemm?ksi tule>>.
Vihaiselta h?n kumminkin n?ytti, kun k??ntyi menem??n.
>>Kyll? min? t?m?n sovitan, niinpian kuin vaan leipomaan p??sen>>, puhui Mari h?nen j?lkeens?.
>>Milloinkahan se p?iv? valkenee>>, mutisi Tiina Katri astuessaan liiterin ovesta pihalle.
Mari ei oikein kuullut, mit? h?n sanoi, mutta arvasi jotenkin. N?kyip? k?ynnist? ja koko olennosta, ettei Tiina Katri hyv?ll? mielell? ollut. Vaikealle t?m? h?nest? tuntui; Tiina Katrilta h?n monta kertaa puutteessaan oli avun saanut; nyt siit? varmaankin tuli loppu, kuinka h?n en?? uskaltaisi menn? pyyt?m??nk??n.
H?n pani leiv?nkuoren kainaloonsa, sieppasi luudasta vitsan ja tarttui Villen k?sivarteen. Poika yh? parkui; pelk?si h?nelle annettavan.
>>Oletkos hiljaa>>, sanoi ?iti ja vei h?nt? sis??n.
Petu istui lattialla uunin luona, selk? sein?? vasten nojautuneena. N?ki heti vitsan ?idin k?dess? ja alkoi itke?. Oikein arvattu, ?iti tuli vakavalla muodolla suoraa p??t? h?nt? kohden. Eik? auttanut vaikka poika potki, v??nteli, heitti pitk?kseen ja huusi niin paljon kuin kurkusta l?ksi. Viel? oli ?idill? voimia sen verran, ett? py?r?hytti h?net kauniisti vatsalleen, nosti leningin helmat yl?s ja huiski vitsalla paljaasen ihoon.
>>Elk??, hyv? ?iti, elk??>>, enn?tti Hellu rukoilla.
Mutta pikku Anni her?si h?t??n ja Hellulle tuli t?ysi ty?. Molemmin k?sin t?ytyi tuudittaa, ja laulaa yht? kovaa kuin Petu kirkui. Pikku Anni herkesikin vihdoin kuuntelemaan toisten ??ni?, kun ei jaksanut omaansa saada voitolle. Mutta ei h?n nukkunut en??, k??nteli vaan p??t??n, valitteli ja katseli levottomasti ymp?rilleen.
?iti otti h?net syliins? ja antoi rintaa. Vitsa oli sein?n raossa. ?idin silm?t k?viv?t siihen ensin, siirtyiv?t sitten poikiin, jotka rauhallisina taas n?k?ttiv?t uunin luona, ja vihdoin tuohon pieneen raukkaan h?nen k?sivarrellaan. Siihen ne j?iv?t; raskaita ajatuksia pyrki mieleen. Mik? noiden onnettomain osaksi tulisi el?m?ss?? Ent? jos h?n viel? n?kisi heit? vankina ja raudoissa?
Happamet kyynelet valuivat virtanaan alas ja tipahtelivat Annin p??lle. Uudelleen h?n pujoi nyrkki??n Petulle.
>>Muista, muista! Jos kerran viel? menet koskemaan kenenk??n omaan, niin min? sinut vaivaiseksi pieks?n.>>
Petu vilkaisi pelokkaasti yl?s vitsaan ja k??ntyi sitten ?itiin. Silm?t suurina h?n odotti ja tarkasti, oliko vaara jo t?ll? hetkell? tarjonna, vai annettiinko h?nen olla rauhassa vastaiseksi.
?iti muisti leiv?n kuoren ja taittoi siit? suuren kappaleen Hellulle k?teen. Itse ei h?n voinut sit? sy?d?, mutta Hellu haukkasi ja puri suurella mielihalulla.
>>T?m? on niin makeata, ?iti>>, h?n sanoi.
Siit? olikin viikkoja vierinyt, kun h?n nuorta leip?? oli saanut. Kerjuun kautta kootuilla kuivilla leip?kannikoilla ja kylmill? perunoilla he pitk?n aikaa olivat el?neet. Siksip? se niin hyv?lle nyt maistui. ?iti antoi h?nelle viel? toisenkin palasen ja k?ski panemaan loput kaappiin is?? varten.
Jalan kopse kuului samassa porstuasta; he luulivat h?nen jo tulevan. Ovi aukeni, mutta sis??n astuikin Heikura, talon is?nt?. Marille s?v?hti veret kasvoille, h?n aavisti pahaa.
>>Hyv?? huomenta!>> lausui Heikura.
>>Jumal' antakoon>>, vastasi Mari.
>>Eik?s Holpainen olekaan kotona?>>
>>Ei ole; mutta istukaa, ehk? h?n pian tulee.>>
Heikura istui tuolille p?yd?n p??h?n ja poltteli piippuaan. V?h?n ajan kuluttua h?n taas alkoi:
>>Lienee yhdentekev?, jos puhun teille asiani. Meid?n, n?et, pit?isi p??st? selville siit? hyyryst?. T?ss? on kohta toinen kuukausi lopussa, enk? min? viel? ole saanut penni?k??n viimeisest?.>>
>>Etteh?n te ole, kyll? sen tied?n>>, kuului Marin hiljainen vastaus.
>>Itsekukin, n?ettek?s, tarvitsee omansa. Ja vaikeammaksi tulee teid?nkin maksaa, mit? enemm?n velkaa karttuu.>>
>>Kun p??sisi edes kes??n>>, huokaili Mari.
>>Min? en voi niinkauan odottaa, se on mahdoton asia. Ellen saa viime kuusta tili?, t?ytyy minun panna teit? kovalle. Ei t?ss? auta muu kuin totuus.>>
>>Hyv? Jumala, kuitenkin, mihin me poloiset joudumme, n?m? pienet lapsi raukat viel? ymp?rill?. Armahtakaa edes niit?, is?nt? kulta.>>
Hellu oli laskenut kakkunsa syrj??n ja seurasi tarkkaan keskustelua. Kasvoista n?kyi, ett? h?n t?ydellisesti ymm?rsi sen merkityksen. Mutta pojat leikitteliv?t toistensa kanssa nurkassa, eiv?tk? tienneet murheesta mit??n.
Heikura vet?isi muutamia savuja.
>>Kyll?h?n se ik?v?? on>>, h?n taas puhui, >>mutta mink? sille voi. Niinkuin jo sanoin: itsekukin tarvitsee omansa.>>
Mari itki.
>>Eik? Holpainen ole viel?k??n saanut mist??n ty?t??>>
>>EL>>
>>Kumma paikka! Onhan nyt kovat ajat, mutta pit?isi sit? sent??n joskus p??sem?n ansioon, kun vaan olisi tointa.>>
>>Huolesta mies parka on vallan tympistynyt, eik? h?n tosin alkuaankaan ole noita rohkealuontoisia.>>
>>Niin, en min? h?nt? moittia tahdo; tied?n hyvin, ett? k?yh?n on ty?l?s el?? parempinakin aikoina, saatikka sitten t?mm?isin?.>>
>>Jos ottaisitte is?nt?, meilt? tuon s?ngyn ja tyynyn, joka on siell? peitteen alla, viime kuun hyyrist?. Pit?isi niiden toki olla kymmenen markan arvosta.>>
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page