Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Sanny Kortmanin koulu Huvinäytelmä 3:ssa näytöksessä by Kiljander Robert
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 599 lines and 15633 words, and 12 pages
SANNY KORTMANIN KOULU
HUVIN?YTELM? 3:SSA N?YT?KSESS?
Kirjoittanut
R. Kiljander
Ensimm?isen kerran julkaissut Kustannusosakeyhti? Otava 1902.
HENKIL?T:
Ensimm?isen ja toisen n?yt?ksen v?lill? on viikko kulunut.
Ensimm?inen n?yt?s.
N?ytt?m? kuvaa opettajahuonetta. Huonekalut vanhat ja kuluneet. Ovi oikealla ja per?ll?. Vasemmalla ikkuna. Ikkunan edess? p?yt?, jolla on p?iv?kirja ja pari muuta kirjaa, paperia, kirjoitusneuvot ja vesikarafiini lasineen. Vasempaan, nurkassa kakluuni. Per?sein?ll? joku kartta ja pari kuvaa kasvimaailmasta. -- Oikea ja vasen luetaan n?ytt?m?lt?.
Ensimm?inen kohtaus.
Saakelin tikut kun eiv?t tahdo sytty?! On taas ostanut niit? halpoja halkoja, tuo saita. Puh, puh! Aivanhan t?ss? keuhkonsa puhki puhaltelee. Puh, puh, puh!
Huomenta, Juonas!
Kuka se on? Vai niin, Mattsson! Onko kirjeit? meille? .
Onhan niit? tipoille muutamia. Mutta kuuleppas Juonas miksi teid?n postia nyt on m??r? kantaa, ennenh?n sin? aina k?vit sit? konttorista hakemassa? Ry?kkyn? k?vi itse siit? ilmoittamassa postimestarille.
Miksik? sit? nyt kannetaan. Joo, kyll? min? sen tied?n. Mutta se on salaisuus.
Salaisuus --?
Niin, se tulee ry?kkyn?n hyv?ntahtoisuudesta. Katsoppas, h?n huolehtii teid?n kirjeenkantajien terveydest? ja tahtoo sill? tapaa antaa teille tilaisuutta v?h?n jalotella raittiissa ilmassa ja -- --
Mene hiiteen! Tuoss' on kirjeet.
Juu, juu, kyll? se Mattsson jo on n?it? meid?n katujamme laukku kainalossa muutamia vuosia mittaillut. On niit? saappaita sill? ajalla kerran tahi parikin t?ytynyt puolipohjata, vai mit??
No, el?s sanokkaan. Viisitoista vuotta olen nyt jo n?in juossut h?lk?ht?nyt, niin ett? tuntuu se, tuntuu se. Mutta onhan Juonaskin mies, joka paikkansa on pit?nyt.
Tulee nelj?toista vuotta nyt ensi k?yrin?. Mutta kaunis ja pulska on t?m? Tipo-Juonas sittenkin, eik? totta?
Hehe, Juonas taitaakin olla ainoa, joka tuon ry?kkyn?n kanssa on tullut toimeen. Opettajathan sen kanssa aina kuuluu olevan alinomaisessa riidassa ja lapsetkaan eiv?t h?nest? tykk??. Olihan t?ss? toissa p?iv?n? ollut niin kova riita ja mellakka ett? se oli kuulunut luokille asti, niinkuin se meid?n tytt? kertoi.
Vai oli ollut? Juonas ei tied? siit? mit??n, ei niin mit??n.
Oli ollut kysymys er??st? kirjeest?. Joku ylimm?n luokan tytt? oli kutsuttu opettajahuoneeseen tutkittavaksi ja t??ll? oli sek? itketty ett? riidelty, sanoi meid?n tytt?.
Vai niin, vai niin. Soo-o.
Niin no, enh?n min? teid?n koulusalaisuuksiinne tahdo tunkeutua, ajattelin vaan ett? olisikohan joku kirje h?vinnyt -- -- Mutta tuoss' on nyt kirjeet, t?ytyy taas t??lt? menn? eteenp?in p?tkim??n.
En min? niit? ota. Vie ne suoraan ry?kkyn?lle. Semmoinen on k?sky.
Vai niin, eik? h?n en?? luota sinuun, Juonas?
En tied?.
Vai ep?ileek? h?n, he, he, he, tipoja rakkauden kirjeenvaihdosta, vaikka itse viel? vanhoilla p?ivill??n kuuluu -- --
Hyss, hyss! Ei saa puhua niin meid?n kunnioitettavasta neidist?. Min? kiell?n sen viran puolesta.
Puhun vaan mit? kaupungissa kerrotaan ja kyll?h?n Juonaskin ne asiat tuntee. Sanovathan sen hakkaavan tuota opettajaa, tuota sile?naamaista, joka -- --
Sanon sinulle viel? kerran Mattsson, tyst nyh! Asia ei meit? liikuta. Vai liikuttaako ne ehk? sinua nuo ilo- ja surusanomat, joita sin? joka p?iv? laukustasi ihmisille jakelet? Ei ollenkaan. Ja liikuttaako ne minua nuo k?skyt, jotka minulle t??lt? annetaan? Yht? v?h?n. Mutta sin? h?lk?t?t ja jakelet ja min? lenn?n ja tottelen ja silloin k?y kaikki hyvin ja kaikki ovat tyytyv?iset. Se on minun villesohviia, niinkuin ne oppineet sanovat.
Niin niin, kyll?h?n se Juonas rupattaa osaa, mutta olen min?kin, vaikka olen vaan t?mm?inen halpa postiljooni, tullut huomaamaan ett? kyll? t??ll? koulussa on yht? ja toista, joka olisi korjattava ettei --
No, nyt on kello yksitoista ja opettajat tulevat luokilta. Ja tuo juuttaan valkea, joka taas on sammunut -- --!
No, hyv?sti sitten. N?kem??n asti.
Hyv?sti, hyv?sti. Orrevojaa, sanoo saksalainen.
Toinen kohtaus.
Ei ket??n t??ll? viel?. Kiiruhdan kirjoittamaan nimeni ennenkuin h?n ehtii -- -- Voi kuinka olen v?synyt ja onneton!
Hyv?? huomenta, Liisi neiti!
Huomenta! Juonas se siell? valkeata viritt??, n?en m?.
T?ytyy, t?ytyy, kun ei ole l?mmitetty viiteen p?iv??n ja opettajat jo siit? murisevat.
Niin, kolkoltahan t??ll? tuntuu -- kolkolta.
Ah, tuossa h?n on!
Huomenta, neiti! Mik? onni ett? kerran h?net kahden kesken -- --!
Huomenta, herra maisteri!
Mutta minnek?s neiti nyt --? Eik?s ole aikaa v?h?isen --?
En voi, en voi. T?ytyy menn? t?tin aamiaista valmistamaan.
Siis sek? kokki ett? pedagoogi.
Ja luultavasti kumpaisenakin yht? taitamaton.
Ei suinkaan. Teid?n kokkitalangiini valitettavasti kyll? en ole ollut tilaisuudessa tutustua, koska t?tinne ei viel? ole pit?nyt minulle mit??n juhlap?iv?llist?, josta erityisest? syyst? ei taida paljon toivoa ollakkaan. Mutta opettajattarena min? kyll? olen teit? kuunnellut. Oikeinhan tyt?t teit? jumaloitsevat, neitiseni.
Add to tbrJar First Page Next Page