bell notificationshomepageloginedit profileclubsdmBox

Read Ebook: Helgelannin sankarit: Näytelmä neljässä näytöksessä by Ibsen Henrik T Rm Nen C Edv Translator

More about this book

Font size:

Background color:

Text color:

Add to tbrJar First Page Next Page

Ebook has 611 lines and 12623 words, and 13 pages

?? tarvitse ylpeill? perillisest??n."

?RNULF. Niink? h?n lausui! Haa, haa, nyt ?ly?n min?; Gunnar on l?hett?nyt poikansa pois, K?re on riidassa h?nen kanssaan -- --.

THOROLF. Ja nyt soutaa h?n sinne -- ja surmaa poikosen!

?RNULF . Eesp?in kaikki, K?re! Siit? saaliista taistellaan!

THOROLF. Mit? ai'ot?

?RNULF. ?l?h?n huoli; ei K?re, vaan min?, kostan.

THOROLF. Min? seuraan sua!

?RNULF. Et, sin? seuraat Sigurd'ia ja siskoasi Gunnar'in taloon.

THOROLF. Sigurd'ia? Onko h?n t??ll??

?RNULF. Tuolla ovat h?nen laivansa; me olemme nyt sovussa; -- sin? seuraat h?nt?.

THOROLF. Sinun vihamiestesi luo?

?RNULF. Mene sin? vain juhlalle. Nyt saa Hj?rdis oppia tuntemaan ?rnulf-vanhusta! Vaan kuule, Thorolf, sin? et mainitse kellekk??n, mit? min? nyt ai'on tehd?; kuuletkos, et kellekk??n!

THOROLF. Sen lupaan.

?RNULF . J?? hyv?sti siis, uljas poikoseni; k?yt? itse?si miehekk??sti juhlalla, jotta saan sinusta kunniaa. Turhia ei sinun puhuman pid?; mutta se, mit? lausut, olkoon ter?v??, kuin miekan k?rki. Ole yst?v?llinen niin kauvan, kuin sinulle hyvyytt? osoitetaan; mutta jos sua kiihoitetaan, ?l? vaikene. ?l? juo enemm?n, kuin sied?t, mutta ?l? my?sk??n osoita juomasarvea ohitsesi, kun sit? kohtuudella tarjotaan, ett'eiv?t pit?isi sinua naismaisena.

THOROLF. En, ole huoletta!

?RNULF. No, mene nyt juhlalle Gunnar'in luo. Min? tulen sinne my?skin, tulen siten, kuin v?himmiten odotetaan . Eesp?in, suden-pennut; hiokaa hampaitanne, nyt saatte kylliksi verta juoda! .

THOROLF . Nyt menev?t he kaikki taistelemaan, vaan min'en saa seurata heit?; raskasta on olla suvusta nuorin. -- Dagny, terve, terve, sisarein!

DAGNY. Thorolf! Herrainen aika, -- suureksihan sin? olet kasvanutkin!

THOROLF. Tottahan toki, viidess? vuodessa, luulisinpa -- -- --

DAGNY. Niin, niin, totta sekin.

SIGURD . Sinusta saapi ?rnulf urhean pojan, ellen liioin erehdy.

THOROLF. Jos h?n vain ottaisi koettaakseen minua, niin -- --

DAGNY . Mutta h?n s??st?? sinua enemm?n, kuin mieleesi on; min? muistan kyll?, h?n rakastaa sinua melkein liiaksi.

SIGURD. Minne h?n meni?

THOROLF. Laivaan; -- l?htek??mme nyt, h?n tulee j?lest?p?in!

SIGURD. Min? odotan miehi?ni, ne tuovat tavaroita ja sitovat laivat kiini.

THOROLF. Minun pit?? sinne avuksi! .

SIGURD . Dagny, armas vaimoni, nyt olemme kahden kesken; minun on sinulle sanottava asioita, joita ei en?? k?y salaaminen.

DAGNY . Mit? tarkoitat?

SIGURD. Vaaralliseksi muuttuu, luulen ma, t?m? k?ynti Gunnar'in talossa.

DAGNY. Vaaralliseksi? Luuletko Gunnar'in -- --?

SIGUKD. Gunnar on uljas, kelpo mies; ei, ei, -- mutta parempi olisi ollut, ett? olisimme l?hteneet t??lt? k?ym?tt? Gunnar'in luona.

DAGNY. Sin? peloitat minua! Sigurd, mit? tarkoitat?

SIGURD. Vastaa ensin kysymykseeni. Miss? on ranne-rengas, jonka kerran sulle annoin?

DAGNY . K?dess?ni t?ss?; sin? k?skit minun yh?ti kantamaan sit? k?dess?ni.

SIGURD. Heit? se meren pohjaan, niin syv?lle, ett'ei sit? ikin? l?ydet?; sill? se voipi viel? olla syyn? monen miehen kuolemaan!

DAGNY. Rengas!

SIGURD . Sin? iltana, jolloin nais-ry?st? tapahtui is?si luona, -- sin? muistat kai --

DAGNY. Sit?k? en muistaisi!

DAGNY . Mit? siit?; puhu!

SIGURD. Siell? oli juhla, sen tied?t; sin? menit aikaisin makuu-huoneesesi; mutta Hj?rdis j?i miesten seuraan juoma-p?yt??n. Ahkeraan kulki juoma-sarvi ymp?ri, ja kaikenlaisia lupauksia vannottiin. Min? vannon viev?ni kauniin immen muassani Islannista l?hteiss?ni; Gunnar vannoi samoin ja antoi juoma-sarven Hj?rdis'ille. T?m? nousi seisoalleen ja teki lupauksen, ett'ei kukaan sankari saisi h?nt? puolisokseen, pait se, joka menisi h?nen huoneesensa, tappaisi karhun, joka oli sidottu ovenpieleen, ja kantaisi h?net syliss??n pois.

DAGNY. Niin niin, sen tied?n!

SIGURD. Mutta kaikki pitiv?t sit? mahdottomana; sill? karhu oli julmin pedoista; ei kukaan muu kuin Hj?rdis uskaltanut l?het? sit?, ja sill? oli kahdenkymmenen miehen voima.

DAGNY. Mutta Gunnar tappoi sen kuitenkin, ja tuli siit? sankarty?st??n kuuluisaksi kaikkialla.

DAGNY . Sin?!

SIGURD. Kun miehet olivat h?lventyneet juhlahuoneesta, pyysi Gunnar minua puheilleen kahden kesken makuu-huoneesen. Siell? sanoi h?n: "Hj?rdis on minulle rakkahin kaikkia naisia; min'en voi el?? ilman h?nt?." Min? vastasin: "No, mene h?nen huoneesensa; tied?th?n Hj?rdis'in ehdot." Mutta h?n sanoi: "Rakastuneelle on el?m? kallis; tiet?m?t?nt? on, onnistuisiko mun tappaa karhu, ja minua peloittaa nyt uhrata el?m?ni; sill? samassa kadottaisin my?skin Hj?rdis'in." Kauvan puhelimme kesken?mme, ja loppu oli se, ett? Gunnar valmisti laivansa l?ht??n, mutta min? vedin miekkani, pukeuduin Gunnar'in sota-asuun ja menin Hj?rdis'in huoneesen.

DAGNY . Ja sin? -- sin? tapoit karhun!

SIGURD. Min?. Huoneessa oli pime?, kuni korpin siipien suojassa; Hj?rdis luuli Gunnar'in olevan vieress??n, -- sima kiihoitti ja kuumensi h?nt?, -- h?n otti rannerenkaan k?dest??n ja antoi sen mulle -- se on tuo SAMA, joka on sun k?dess?si.

DAGNY . Ja sin? makasit y?n Hj?rdis'in vieress??

SIGURD. Paljastettu miekka oli v?lill?mme . Ennen p?iv?n koittoa kannoin min? Hj?rdis'in Gunnar'in laivaan; h?n ei huomannut viekkauttamme ja Gunnar purjehti pois h?nen kanssaan. -- Sitten menin min? sinun makuuhuoneesesi, jossa tapasin sinut naisiesi seurassa; -- ja mit? sitten tapahtui, sen sin? tied?t; min? l?hdin Islannista, vieden kauniin immen muassani, kuten vannonutkin olin, ja sin? olet siit?l?htein uskollisesti seurannut minua kaikilla retkill?ni.

DAGNY . Uljas mieheni! Sin? teit tuon sankarty?n; -- oi, ett'en sit? heti ajatellut; eih?n kukaan muu ollut siihen kykenev?k??n! Tuon oivallisen, ylev?n Hj?rdis'in olisit sin? voittanut, ja valitsit kuitenkin minut! Kymmenenkertaisesti rakkaampi pit?isi sun olla minulle nyt, ellet jo olisi ollut kaikkein rakkahimpani maailmassa!

Add to tbrJar First Page Next Page

 

Back to top