Read Ebook: The Place of Honeymoons by MacGrath Harold Keller Arthur Ignatius Illustrator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 1690 lines and 59065 words, and 34 pages

KOOTTUJA SUOMALAISIA LAULUJA

Kokoilija

Frans Isaac Fortell

Ensimm?inen Osa

Oulussa, 1828. Pr?ndatty C. E. Barckin Kirjan-Pr?ntis?.

Luulen min? luonnossani Wjel? Wanhan W?jn?m?isen Lepyttt?w?n Lapsiansa, Kautta Kanteleen Kumauksen, Jota Juteeni jumautti Saksa soittili somaasti.

SIS?LLYS:

Lukiain Tjeoksi.

Hamasta siitt? hetkest? saakka, kuin min? itse rupeisin opettelemaan, on se ollut sy?mmellinen haluni: ?jtin kjelell?, Suomen yhteiselle kansalle, jotain huwittawaista walistuksen lis?? jakaa, se on tosi min? en oo, wiisauen l?hteest?, niin paljoa tajon wett? ammentanut, hankkiakseni sen kaltaista oppia, ett? omasta kunnostani, mit??n sanottawaa olisin paperille pannut, mutta jokainen hawaittee kuitenkin tarkoitukseni wilpitt?m?ksi, tutkistellesansa, kuinka palawa rakkaus minulla on ollut, ja on wjel? eteenkin p?in olewa, meij?n Suomenkjelt?mme kohtaan.

Useammat wuojet olen min? kokoillut Suomalaisia Lauluja, ja nyt mielisuosiokseni saan 1:sen osan pr?ntiin. N?it? Lauluja annetaan w?hint??nkin 4:j? Osa, Ja min? toiwon ett? se wiimeinenki osa tulee ulos ennen tulewan kes?kuun loppua. Jokainen tjet?? kyll?, kuinka paljon Wanhoja Runoja on hukkauntunnut, juuri siitt? syyst? ettei net aikanaan oo tullut pr?nt?tyksi, samankaltainen perikato olis n?ille Lauile tapahtunut, jos kauemmin saiwat olla pr?nt?m?t?.

N?ist? Lauluista owat net Sihteeri Judeenin tekemj?, joissa on alla, merkitty: J.J. Ja Suomussalmen Kappalaisen Pastori Saxan tekem?in alla on: C.S. Jotka owat Ruottista Suomennetut, Lauletaan samalla nuotilla kuin Ruotteksikin: mutta joisa ej merki puustaweta ole alla niitten tekj?t owat tuntemattomat.

Ehk? min? olen paljon kuluttanut ja waiwaa n?hnyt, kirjottanut sinne ja t?nne kokoillessani n?it? Lauluja, ja jokainen taitaa hawaita, ett? min? olen kuitenkin tarkoittanut Suomenkjelen kunnjaa, ja Lauluin rakastaiille huwitusta, jos en muuta tarkoituksellani olis aikaan saanut. Ja jos n?iss? Lauluissa l?ytyis, senkaltaisia jotka ej ole kaikille mjeliksi, ja joita wjel? ajan p??lle saatetaan parantaa, koska net tulewat taitawainki silm?itt?w?ksi, niin ej mahda kukaan syytt?? Lauluin tekij?it?, jos niist? joku puutten alaiselta n?ytt?is. Minun aikomukseni oli ensiksi, Pr?nt?ytt??, n?it? Latinaisilla Puustaweilla, joka olis ollut Suomen Kjelelle suureksi kunniaksi: Mutta ettej kaikki yhteisest? kansasta ole wjel? harjauntuneet lukemaan kirjoja, jotka pr?nt?t??n Latinaisilla Puustaweilla niin hawaittin min? soweliammaksi ulosantaa, n?m?t tawallisilla kirjan sauwoilla. Suomen kansa on ajna ollut nopia oppimaan ja halulinen taitoon, niin muotoin toiwon min? jonku ajan per?st? taitawani ulos antaa 2:sen Yl?spanon, latina puustaweisia n?ist? Lauluista, jos yst?w?llisist? maan mjehist?, joku wjel?kin tahtois minulle suosionsa osottaa l?hett?in, Lauluja ynn? tekj?n merkill? nimitetty alla, otan min? net kiitollisuuella wastaan: Wiimmeiseksi saan min? yst?w?llisesti mainita, ett? 1:nen Osa maksaa 18 killingj? kaikille ostaille eli 50 kop. Ja net j?lkim?iset osat 12 kill. niille jotka kaikki osat ottawat: mutta, net jotka ej jokaista Osaa osta maksawat niist? Osista kuin het ottamat 18 kill. eli 50 kopeikkaa. Oulun Kaupunkista Joulukuun 8:ten? p?iw?n? 1827.

Frans Isaac Fortell, Lauluin Kokoilja.

No 1.

Laulu Suurelle Ruhtinalle.

v. 1.

El?k??n armias Rakkahin Ruhtinas, Rauhallinen, Jossa on onnemme, Jossa on ilomme Turwam ja toiwomme T?yellinen.

Osottain armonsa Wahwistain waltansa Wartjamme Walistus wirinuyt Elatus en?nnyt Murhet my?s w?hennyt Majojsamme

v. 3.

Suojeltu Soassa Riemuitkoon rauhassa Suomalainen, Ollen taas uuella Uskollisuuella Urhollisuuella Alammainen.

v. 4.

O! Luoja laupias Wahwista wojmallas Wartiamme, Aamuja enenn? P?jwj? pjenn? Murhet my?s w?henn? Ruhtinamme.

J.J.

N:o 2.

v. 1.

Hiljan awauwat hauwan owet, K?yk??mme kempejn lepohon: Hejll:e wuotten wanhain hyw?t henget Sulojsen majan suokohon! Pohjanki Leijo lep?? sjell? Untansa Satawuotista: Wajin tuuli tuntureilla wjell? Wirtt?ns? wejsaa tuonista.

H?n on kumma Sinusta kuin kijt?t Nykyjsen ajan arwoa, Kuin rauhan touwot turhin k?yt?t Rakastain Tansin rujhua; Wajn Pojka Pohjan, wuorill sjennyt, Kujnka se turhin tytyypi? H?n taasen luonnon tejlle rjennyt Is?ns? iloon mjeltyypi.

v. 3.

Wajn Sota Sopaa ylent?iss? Wojma on h?ll? wajawa; Se k?ypi raskaaksi, kuin kyrss?, Jonk' yli kulkee Otawa: Ilossa mjehuus oli mennyt, Tarmoki Is?in tuhlattu; Ja G?than Leijo lewon l?ynnyt, Mies walitujhin werrattu.

v. 4.

Ah! itke yst?w?ni -- ollut On ajka -- mujnon ihana: Sen meno, mainioksi tullut, On monell' outo tarina; Wjel? w?h?tki ty?t ja tawat Kauniiksi kyll? kerskataan, Waan annas wuojet toistawat: Niin Carlen wertaa kaiwataan.

v. 5.

K'en wuosisatain kuluttuwa Saa wjel? kansan kyyneleet, Mik? ??ni tuonen ouwostuwa, Nyt hejkkoja her?ttelet? Net owat kuolleet kuninkaamme. Kuin rjensit kohen taiwaasta; N?jn kotkan pojat n?h? saamme Menew?n Is?ins majasta.

v. 6.

O Carle! siwulles sowitaan M? ty?stin kauniin mjehuuwen, Kujn k?wi ulos saksaan Sotaan Wojttamaan uskon wapauwen; My?s heit? moni pahan suopa Kjelell? k?rmeen h?w?see; Wain ken' on t?het alastuopa? Ken' linnun raan ratkasee?

v. 7.

Nyt Tekin, jalot Sota kempit Iloiten multa muistellaan, Ej tomuanne k?tke Templit Wajin kunniaanne kattellaan; Sen wanhat n?ytt? Sota rauwat Ej sitten kelt??n k?ytetyt. Hajauneet kuin ne pyh?t hauwat Joiss' owat luunna k?tketyt.

v. 8.

Ken' woj sen pimeyywen pojstaa, Kujn ajat pejtt?? kohtaamat? Wjel?k? niitten walta lojstaa Kuin kempeillen nyt uhrawat? Pojka! jos pyhyys rinnas palaa, Niin kunnias my?s kukoistaa: Maast' ej se tule mutta salaa Se tulee sullen tajwaistaa.

v. 9.

Ett usko arwon antaa t?jllen Sen tunsit suuri Carleni! Mjekkasi nostit S? rukojllen Ja Tajwas jalo aukeni; Jost astuit alas wallan wojmat Ja w?kes Sotaan warustit, Jaottain kaikki joukot tujmat, Kuin Woijeltua wastustit.

C.S.

No 3.

Is?n neuwo ajnoalle Pojallensa, Nuoruen wjett?misest? ja Naimisesta.

Weisataan niin kuin: Luonnon suuren lappsukaiset.

Ajnoseni eletty?s wuotta wijsi tojsta, Alka Rakkaus rinnasasi lejmuta ja lojstaa. Ah, Ah ihana t?m? tunto ompi Wajn se waltana surun sulle tuopi.

v. 2.

Kas keolla ohaketta, kuinka se kukoisti, Kukkaisilta koristettu, Purpuralta paisti. Ah, Ah tuulella myrsky kukat karsi Ja nyt j?lell? w?k?inen on warsi.

v. 3.

N?in on ruusu Rakkauen kaunis kukoistawa, Wain se onki Toiwon oras aroin sueltawa. Ah, Ah kuiwennut, kuin on t?m? kukka, Rjemu rauwennut, elo onnen, hukka.

v. 4.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet