Read Ebook: Dialogues in French and English by Caxton William Bradley Henry Editor

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 932 lines and 75351 words, and 19 pages

SAKSANMAA

Kirj.

Helsingiss?, Kansanvalistusseura, 1910.

Raittiuskansan Kirjapaino, Helsinki.

SIS?LLYS:

Alkusana.

SAKSANMAAN LUONTO.

JOHDANTO. S??T JA VUODENAJAT. SAKSANMAAN MAISEMAT. Pohjois-Saksan alanko. Keski-Saksan vuoristokynnys. Etel?-Saksan vuori- ja laaksoseudut. Alppien rintama. MAAN RAKENNE JA RAKENNUSHISTORIA. Geologiset ajanjaksot ja muodostumat. Saksanmaan geologinen kartta. Maan muotoilun vaiheet. Mannun aarteet ja maakamara. KASVISTO. Mets?t. Alppien ja korkeimpain keskivuorien kasvisto. Kedot ja luonnonniityt. Nummien, soitten ja r?meitten kasvisto. Luonnon h?vi?minen ja pyrinn?t sen s?ilytt?miseksi. Viljelyskasvit. EL?INKUNTA.

KANSA JA ASUTUS.

SAKSAN KANSAN VARHAISEMPIA VAIHEITA. Vanha Germania. Frankkien valtakunta. Saksalais-roomalainen keisarikunta. Maaruhtinaiden ja kaupunkien aika. Uskonpuhdistuksen aika. Saksan kansan alennuksen tila. Saksan valtakunnan syntyminen. NYKYISET HEIMOT. Saksilaiset. Frankit. Baijerilaiset. Th?ringil?iset. Entisi? ja nykyisi? slaavilaisia kansoja. VILJELYKSEN JA ASUTUKSEN VAIHEITA. Kuinka Saksanmaa tuli viljellyksi. Saksalainen talo Kyl?n vaiheet. KANSANTAPOJA. Juhlatapoja. Ampujain juhlat. Kuvia ammattilaisel?m?st?. Yleisi? kansanjuhlia. Kotitapoja. ESIAIKAISIA MUINAISJ??NN?KSI?. SAKSALAISIA VAIKUTUKSIA SUOMESSA.

SAKSAN VALTAKUNTA.

SAKSANMAAN VALTIOLLINEN KARTTA. Siirtomaat. Siirtolaisuus. Uskonnot. Valtiomuoto ja hallinto. ASUTUKSEN KESKUSTAT. Etel?-Saksan kaupungit. L?nsi-Saksan kaupungeita ja teollisuusalueita. Pohjois-Saksan kaupungeilta. Berlin. Pohjanmeren rantakaupungit. Kaupungeita It?meren rannalla. SAKSAN TALOUDELLISET OLOT 19:LL? VUOSISADALLA. Kehityksen yleinen kulku. Maanviljelyksen valheita. K?sity? ja kotiteollisuus. Kulkuneuvojen ja kaupan kehitys. 19:nnen vuosisadan saavutukset. ELINKEINOJEN NYKYISEST? KANNASTA. OPETUSLAITOS. KESKI-EUROPAN LIIKEREITIT. MAANPUOLUSTUS

Alkusana.

"Saksanmaan" esitys poikkeaa siit? suunnitelmasta, jota n?iss? Maantieteellisiss? kuvaelmissa yleens? on noudatettu. Maasta, joka on niin monista matkakertomuksista tuttu, olisi tosiaan vaikea kirjottaa samanlaista kuvausta kuin oudommista. Esitys on sen vuoksi pyrkinyt enemm?n syventym??n aineeseen, se on pyrkinyt katselemaan Saksanmaata saksalaisen tutkimuksen valossa.

Siihen onkin sit? enemm?n syyt?, kun Saksanmaa suuressa m??rin on varsinainen kultuurikeskustamme. Sinne ensi sijassa suuntaavat matkansa ne, jotka meilt? l?htev?t ulos opinnoitaan t?ydent?m??n, p??st?kseen tiedossa ja taidossa aikansa tasalle. Perusteellisempi selonteko semmoisesta maasta lienee siis omiaan suorastaan hy?dytt?m??nkin.

Esitys on kuitenkin koettanut pysy? pikemmin kertovana kuin opettavana, se koettaa kiinnitt?? antamansa tiedot lukijan mieleen ilman erikoista muistelemista. Sit? varten on useinkin samoja asioita mainittu moneen kertaan, mutta eri puolilta valaistuina.

"Saksanmaata" kirjottaessani olen mukaillen k?ytt?nyt niit? l?hteit?, jotka on tekstin j?lkeen mainittu, ja useita muitakin. N?itten l?hdeteosten ansiota ovat esityksen edut, mik?li niit? on.

Teos pyrkii antamaan valaisevia tietoja, tutkimuksen kirkastaman yleiskuvan siit? maasta ja kansasta, jonka kanssa Suomella on niin vanha ja vakaantunut ajatusten vaihto ja kauppayhteys.

Ep?tasaisuuksia varsinkin nimien kirjotuksessa ja muissakin seikoissa en ole voinut v?ltt??. Puolustukseni on se, ett? varsinkin vieraitten nimien kirjotus kieless?mme viel? on kovin ep?vakaisella kannalla. Olen yleens?, mik?li mahdollista, noudattanut alkukielen kirjotustapaa. Ainoastaan tavallisimmat nimet olen kirjottanut suomalaisen k?yt?nn?n mukaisesti.

SAKSANMAAN LUONTO.

JOHDANTO.

Saksanmaa, viimeinen Europan maista, joihin kulkumme suuntaamme n?iss? maantieteellisiss? kuvauksissa, on monessa suhteessa l?hin naapurimme. Se on meid?n kannaltamme katsoen L?nsi-Europan portti.

Yksi ainoa sis?meren selk? erottaa siit? maamme, eik? t?m?k??n ole sen suurempi, kuin ett? v?h?isemm?tkin alukset ovat voineet kautta aikain sen poikki purjehtia ja yll?pit?? liikett? Saksanmaan satamiin.

Suomen kauppa on jo vanhoista ajoista k?ynyt Saksaan juuri t?t? tiet?, n?m? yhteydet ovat vanhat ja tutut. L?ntiset ja it?iset naapurimme tosin ovat l?hemp?n? ja ne ovat aina suuremmassa m??r?ss? vaikuttaneet valtiollisiin kohtaloihimme, ensinn? Ruotsi ja sitten Ven?j?. Mutta kansamme itsem??r?inen kauppaliike on mieluimmin pyrkinyt Saksaan. Sinne olemme tottuneet myym??n suuren osan tuotteistamme, mutta viel? enemm?n sielt? ostamaan. It?meren etel?isist? satamista olemme tottuneet saamaan etenkin kultuuritarpeemme. Samaa tiet? on kultuuri itsekin suureksi osaksi maahamme tullut. Viittaamme vain niihin aikoihin, jolloin suomalaisten opinetsij?in -- keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa -- oli tapana t?ydent?? opintonsa Saksanmaan yliopistoissa. Kaikki tied?mme, ett? sama on viel? t?n? p?iv?n? asian laita, viel?p? monin verroin suuremmassa m??r?ss?. Saksanmaan kirjallisuus on ammoisista ajoista vaikuttanut hedelm?itsev?sti Pohjoismaiden, my?s Suomen kirjallisuuteen, Saksan runoilijat ovat ulkomaalaisista meill? enimmin luetut, saksan kieli maassamme yleisimmin tunnettu vieras kieli, Saksan tiede t?rkein ulkomaalainen l?hde, josta tieteellinen el?m?mme ammentaa. Kultuurimme on, sanalla sanoen, samoin kuin muittenkin Pohjoismaitten kultuuri, verso Saksanmaan viljelyspuusta.

Samoin kuin Saksanmaa on kultuurin puolesta meill? edustanut L?nsimaita, samoin Saksanmaan luonto meille l?hinn? edustaa niit? lauhkeampia, kaikenlaiselle kasvullisuudelle edullisempia ilmanaloja, jotka ovat maanosamme uudenaikaisen kehityksen varsinainen pohja ja perustus. Viljelyskasvit, jotka meid?n maassamme menestyv?t ainoastaan l?mp?isimmiss? kohdissa, eiv?tk? kaikki niiss?k??n, puut, joita huolella ja suurilla kustannuksilla viljelemme kaupunkiemme puutarhain kaunistuksina, ne ovat Saksassa jo niin sanoaksemme luonnon varsinaiset "ty?neuvot". Mutta toiselta puolen tapaamme Saksassa sent??n paljon samojakin viljelyskasveja ja puita, kuin omassa maassamme, ja t?m? vaikuttaa, ett? siell? tunnemme itsemme puoleksi tuttavallisessa, vaikka omaa maatamme satoisemmassa luonnossa. Tutustuminen Saksanmaan luontoon, vertaus Saksanmaan ja Suomen luonnontuotteiden v?lill? on niin ollen omiaan suuressa m??r?ss? valaisemaan oman maamme edellytyksi? Europan kansain kultuuripiiriss?.

Ja viel? Saksa on l?hin maa, jossa voimme tutustua oman maamme ja muun maailman sis?llisen rakenteen erilaisuuksiin. Suomi on alkuaikain suuresta historiasta saanut pit?? vain muutaman lehden, noin sanoaksemme. Voimme omassa maassamme tutustua ainoastaan niihin maanpinnan muotoihin, jotka suuri j??kausi on j?lkeens? j?tt?nyt. Mutta Saksassa sit? vastoin voimme lukea niit?kin lehti?, jotka meill? kaikkein vanhimpain ja nuorimpain aikain v?lilt? puuttuvat. Meid?n maassamme j??kauden levitt?m? sora lep?? ikivanhain gneissien, granittien ja kiteytyneiden liuskeitten p??ll?, mutta Saksanmaalla tapaamme my?s ne lukuisat, ??rett?m?n pitk?in aikain kuluessa p??llekk?in latoutuneet ja kallioksi kovettuneet maakerrokset, jotka meid?n maassamme puuttuvat alkuvuoren ja j??kauden muodostuksien v?lilt?. Voimme siell? viel? helpommin ilmeisemmist? muodostuksista tutkia maankuoren ihmetelt?v?? sis?llist? rakennetta ja niit? valtavia luonnonvoimia, jotka ovat eri paikoissa eri tavalla, miss? kohottaneet maan korkeiksi vuoriksi, miss? saaneet sen painumaan haudoiksi ja laaksoiksi. Muutamat osat Saksasta ovatkin n?iden geologisien tutkimuksien "klassillinen pohja."

Mielenkiintoamme Saksanmaahan viel? lis??v?t historialliset muistomme. Kolmenkymmenen vuoden sotaa seuraavina aikoina hallitsimme yhdess? Ruotsin kanssa melkoisia osia t?st? alueesta. Monet kerrat ovat suomalaiset Ruotsin armeijoissa samoilleet n?it? maita ristiin rastiin, taistellen suurien siveellisten asiain puolesta, mutta my?s palvellen itsekk?it?kin valtiollisia tarkotuksia. Viel? t?n? p?iv?n? saksalainen ?iti joskus pelottelee uppiniskaista lastaan suomalaisten pel?tyll? nimell?.

Suomalainen matkailija tuntee omituisia vaikutuksia, kun h?n, nykyisen Saksan valtava kehitys ja voima silm?ins? edess?, ajattelee kahden pienen pohjoismaisen kansan entisi? uhkarohkeita seikkailuita. H?nen rintansa paisuu, kun h?n kautta Saksanmaan, aina Bodenj?rven rannoilla saakka, tuon tuostakin kohtaa paikkoja, joissa esi-is?t ovat vertaan vuodattaneet enimm?kseen voitokkaissa taisteluissa. Mutta istuessaan moisen taistelutantereen l?heisyydess? iltaansa jossain etel?saksalaisessa ravintolassa, jossa kyl?n parhaat miehet yst?v?llisesti kutsuvat vieraan p?yt??ns? istumaan, ei h?nt? juuri haluta seuralle muistutella n?it? entisi? urhot?it?, siksi musertavaksi h?n huomaa Saksanmaan ja oman maansa nykyisten voimasuhteiden erotuksen. Mutta h?nen mielenkiintoaan maata kohtaan nuo muistot ep?ilem?tt? kaikessa hiljaisuudessa lis??v?t.

Kolmenkertaiset ovat niin ollen syyt, jotka kehottavat meit? Saksanmaahan tutustumaan. Kohtaamme siell? luonnon, joka on ensim?inen askel l?mp?isempi? ilmanaloja kohti. Verest?mme siell? mainehikkaita muistoja, k?yden esi-is?in entisill? opinpaikoilla ja sotikedoilla. Ja kolmanneksi, n?emme siell? uudenaikaisen viljelyksen, teollisuuden ja niitten luomat el?m?nehdot suurenmoisessa riennossaan, tutustumme kansaan, joka valtavain, vuosituhannen kest?neiden kamppailuitten j?lkeen on sis?llisen itsen?isyyden ja kansallisen eheyden l?yt?nyt ja t?ll? pohjalla antautunut rauhan ty?h?n, toteuttaakseen el?m?ss??n uudenaikaisen tieteen edistyneimm?t enn?tykset.

Saksanmaan maisemat oikeastaan ovat suomalaisellekin lukijalle varsin tutut runoilijain teoksista ja omain kansalaisten matkakertomuksista. Ken ei olisi lukenut Rheinist? ja sen viinitarhoista, tai Th?ringin monista linnanraunioista ja niihin liittyvist? taruista? Emme ehk? sen vuoksi monellekaan kerro uusia asioita, mutta koetamme yhdist?? n?it? tietoja kokonaiskuvaksi, tieteellisell? pohjalla selitell? n?it? maisemia, etsi? niist? viljelyksen edellytykset ja tarkastella, miten n?m? edellytykset ovat nykyisen ja menneen kehityksen m??r?nneet. Tavallaan on t?m? ty? Saksassa helpompi kuin monessa muussa maassa, sill? harvassa maassa on kotimaan oloja niin perusteellisesti ja perinpohjaisesti tutkittu ja joka puolelta valaistu kuin Saksassa. Mutta toiselta puolen ainesten suunnaton laajuus ty?t? vaikeuttaakin. Tyhjent?v?n esityksen laatiminen tuosta maasta kysyisi suurempia voimia ja laajempia tietoja, kuin meill? on k?ytett?v?n?mme.

Teemme ensinn? selkoa Saksanmaan luonnosta, sen ilmanalasta, maisemista, maisemain sis?llisest? rakenteesta, kasvikunnasta ja el?inkunnasta ynn? elinkeinojen luonnonperusteista.

Sen tehty?mme l?hdemme tutustumaan Saksan kansaan, sen heimoihin, historialliseen kehitykseen ja nykyiseen el?m?nlaatuun.

Ja viimeksi koetamme piirt?? kuvan nykyisen Saksanmaan valtiollisista oloista, viljelyksest? ja enn?tyksist? kultuurin eri aloilla.

S??T JA VUODENAJAT.

Ilmanala on ensim?inen ja t?rkein niist? vaikuttimista, jotka m??r??v?t jonkun maan maantieteelliset olot.

Kasvullisuus, viljelyksen mahdollisuudet, usein melkoisessa m??r?ss? ihmisten henkiset kyvyt ja taipumuksetkin riippuvat l?mm?nvaihteluista, sateenm??rist? ja tuulista. Ja paljon suuremmassa m??rin kuin yleens? luullaankaan maan pintamuodot ja maanlaatu niist? johtuvat.

Jo kauan ovat s??ilmi?t olleet tunnetut, mutta vasta aivan viime aikoina on ruvettu s?iden ja vuodenaikain vaiheita k?sitt?m??n. Saksanmaallakin, jossa jo vanhastaan on havainnoita tehty, ollaan kyll? t?ysin selvill? ilmanalasta eri osissa maata, mutta vasta n?ill? vuosikymmenill? on ruvettu k?sitt?m??n syit?, jotka m??r??v?t sen yleiset piirteet ja paikalliset vaihtelut.

V?h?n yleist? ilmatiedett?

Syyt, jotka m??r??v?t jonkun seudun ilmanalan, ovat kahta lajia: yleisi? ja paikallisia. Yleisten syitten k?sitt?miseksi meid?n t?ytyy luoda silm?ys paljon ulomma k?sitelt?v??mme maantieteellist? aluetta.

Ilmakeh? virtauksineen on noin sanoaksemme "kansainv?list? omaisuutta". Sama ilma, joka t?n??n kohisee metsiss?mme, on viime kuukausien kuluessa vaeltanut ehk? kymmeni? tuhansia kilometrej?, ollut korkeuksissa, minne eiv?t rohkeimmatkaan ilmapurjehtijat ole p??sseet, repinyt kuohuihin valtameren suolaisia aallonharjoja, hivellyt er?maitten polttavaa hiekkaa. Mutta vaikka ilma n?in vapaasti virtailee kautta maapallon, niin eiv?t sen liikkeet silt? ole lakeja vailla.

Jonkun maan taikka seudun ilmanalan m??r?? luonnollisesti ensi sijassa maantieteellinen leveys, s.o. paikan tai maan et?isyys p?iv?ntasaajasta. Kuta l?hemp?n? p?iv?ntasaajaa alue on, sit? enemm?n se saa auringosta l?mp??, kuta kauempana napoihin p?in, sit? pienempi on auringon l?mmitt?v? vaikutus. Mit??n muuta suoranaista l?mm?nl?hdett? ei maanpinnalla ole, kuin aurinko. Maapallon oma sis?llinen l?mp? ei sanottavasti vaikuttane ilmastollisiin oloihimme. Silm?ys karttaan riitt?? osottamaan, ett? Saksa auringon l?mmitt?v??n voimaan n?hden on koko joukon edullisemmassa asemassa kuin Suomi. Saksanmaan pohjoinen rannikko on kokonaista viisi leveysastetta etel?mm?ss?, kuin meid?n maamme lauhkeimmat seudut.

Mutta t?m? perussyy ei likimainkaan riit? selitt?m??n maanosamme ja sen eri osien yleisi? l?mm?nsuhteita. Jos arvostelemme, koko maapallon oloja lukuun ottaen, mik? kunkin leveyspiirin vuotuinen keskil?mp? olisi, jos auringon antama l?mp? suoranaisesti sen hyv?ksi tulisi, ilman lisi? tai v?hennyksi?, niin saisimme seuraavat keskiarvot:

Vuoden L?mpimin Kylmin keskil?mp? kuukausi kuukausi

Maapallolla l?ytyy laajoja alueita, joiden l?mp?suhteet ovat viel? huonommat kuin n?m? alhaiset keskiarvot. Mutta l?ytyy my?s seutuja, joissa ne ovat paljon korkeammat, ja n?ihin suosituihin seutuihin kuuluu meid?n maanosamme, varsinkin sen l?ntinen ja luoteinen puoli. Kuinka "l?mpim?sti" meit? tosiaan suositaan, se selvi?? seuraavista todellisista keskiarvoista:

Vuoden L?mpimin Kylmin keskil. kuuk. kuuk.

Vuoden keskil?mp? on siis Frankfurtissa 4?, Tammisaaressa noin 6? ja Hammerfestissa kokonaista 12,6? korkeampi, kuin vastaavien leveyspiirien keskim??r? koko maapallon olot huomioon ottaen.

N?iden seutujen ilmanalaan siis t?ytyy vaikuttaa muitakin eritt?in voimallisia syit?, kuin auringon asema taivaalla. Nuo syyt ovat ilmakeh?ss? tapahtuvat virtaukset.

Alkuvoimana, joka synnytt?? ilmakeh?ss? virtauksia, on p?iv?ntasaajan seutujen ja napaseutujen suuri l?mm?nerotus. Napaseuduilla ilma on kylmemp?? ja siit? syyst? my?s raskaampaa ja tiiviimp??, kuin p?iv?ntasaajan luona, ja pyrkii sen vuoksi virtaamaan maanpintaa pitkin p?iv?ntasaajaa kohti. P?iv?ntasaajalta taas ilma valuu napoja kohti ylemmiss? ilmakerroksissa. Jos maa ei py?risi akselinsa ymp?ri, niin syntyisi t?m?n kautta aivan v?lit?n ilmanvaihto p?iv?ntasaajan ja napain v?lill?. Mutta maan py?riminen ynn? merien ja mantereitten ep?tasaiset l?mp?suhteet muuttavat virtauksen suunnan ja tekev?t koko ilmi?n hyvinkin monimutkaiseksi.

Ymm?rt??ksemme, miten maan py?riminen vaikuttaa ilmavirtain suuntiin, kuvitelkaamme, ett? p?iv?ntasaajan seuduilta sys??mme pallon vierim??n napaa kohti suorinta tiet? jotakuta puolip?iv?piiri? pitkin. Ellei maa py?risi akselinsa ymp?ri, niin pallo saapuisikin navalle puolip?iv?piiri? pitkin. Mutta maan py?riminen muuttaa sen suuntaa merkillisell? tavalla ja t?m? suunnan muuttuminen se on, joka on kaikkein t?rkein ilmavirtauksien ja tuulien suuntia m??r??v? laki.

Luonnollisesti pallolla p?iv?ntasaajan kohdalla on sama l?nsi-it?nopeus, kuin maanpinnallakin sill? kohdalla. Mutta napaa kohti kulkiessaan pallo tulee seutuihin, joitten l?nsi-it?nopeus v?henemist??n v?henee, koska ne maan akselin ymp?ri vuorokaudessa kiert?v?t sit? pienemm?n piirin, kuta kauempana ovat p?iv?ntasaajasta. Navoissa t?m? py?rimisnopeus tietysti on 0, navat toisin sanoen py?riv?t paikallaan. Mutta p?iv?ntasaajalta liikkeelle l?htenyt pallo pit??kin sen l?nsi-it?nopeuden, joka sill? alkuaankin oli -- otaksumme, ettei hankausta olisi -- ja joutuu sen vuoksi yh? enemm?n edelle puolip?iv?piirist?, jota pitkin ajattelimme sen l?htev?n liikkumaan. Se toisin sanoen poikkeaa yh? kauemmaksi it??np?in puolip?iv?piirist? ja joutuu lopulta kiert?m??n spiraalia maan ymp?ri napaa kohti. Jos taas samalla tavalla ty?nn?mme pallon kulkemaan navoilta p?iv?ntasaajaa kohti, niin se niinik??n kiert?? spiraalia, mutta j?? nyt j?lkeen meridianista, jonka suuntaan sen ty?nsimme, koska pallon l?nsi-it?nopeus navalla on 0. Sama ilmi? uudistuu etel?isell? pallonpuoliskolla, ja t?st? johtuu, ett? kaikki liikunto pohjoisella pallonpuoliskolla pyrkii k??ntym??n oikealle k?delle, etel?isell? pallonpuoliskolla taas vasemmalle.

Kaikki massat ovat saman lain alaiset ja varsinkin ilmavirrat, joita eiv?t kiinte?t rannat sido uomaan, niinkuin mannermaalla virtaavia jokia. Virratessaan korkeammasta ilmapaineesta matalampaan ilma ei p??sek??n suoraa reitti? kulkemaan, vaan k??ntyy pohjoisella pallonpuoliskolla oikeaan, etel?isell? pallonpuoliskolla vasempaan. P?iv?ntasaajalta ylemmiss? ilmakerroksissa napoja kohti valuva ilma niin ollen k??ntymist??n k??ntyy pois alkuper?isest? suunnastaan it?? kohti ja lopputuloksena siit? on kummankin navan ymp?rill? valtava ilmapy?rre, jonka suunta kummallakin pallonpuoliskolla on l?nnest? it??n. Siit? johtuu, ett? esimerkiksi Suomen leveysasteilla tuulet korkeammissa ilmakerroksissa vuoden umpeensa n?ytt?v?t k?yv?n l?nnest? it??n.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet