Read Ebook: Dialogues in French and English by Caxton William Bradley Henry Editor

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 932 lines and 75351 words, and 19 pages

Kaikki massat ovat saman lain alaiset ja varsinkin ilmavirrat, joita eiv?t kiinte?t rannat sido uomaan, niinkuin mannermaalla virtaavia jokia. Virratessaan korkeammasta ilmapaineesta matalampaan ilma ei p??sek??n suoraa reitti? kulkemaan, vaan k??ntyy pohjoisella pallonpuoliskolla oikeaan, etel?isell? pallonpuoliskolla vasempaan. P?iv?ntasaajalta ylemmiss? ilmakerroksissa napoja kohti valuva ilma niin ollen k??ntymist??n k??ntyy pois alkuper?isest? suunnastaan it?? kohti ja lopputuloksena siit? on kummankin navan ymp?rill? valtava ilmapy?rre, jonka suunta kummallakin pallonpuoliskolla on l?nnest? it??n. Siit? johtuu, ett? esimerkiksi Suomen leveysasteilla tuulet korkeammissa ilmakerroksissa vuoden umpeensa n?ytt?v?t k?yv?n l?nnest? it??n.

N?itten molempien suunnattomien py?rteitten alla ilmapaine vuoden umpeensa on alhainen ja niihin sen vuoksi virtaa ilmaa k??nnepiirien seuduilta, jossa vuoden halki, etenkin merien p??ll?, on korkea ilmapaine. K??nnepiirien maksimeista virtaa ilma toiselle puolen p?iv?ntasaajaa kohti, synnytt?en tunnetut pasaadituulet, toiselle puolen taas napaa kohti, muuttuen pohjoisella pallonpuoliskolla etel?tuulista ensinn? lounaisiksi ja sitten l?nsituuliksi. Siin? syy, miksi Luoteis-Europassa -- ja Suomessakin -- l?nsituulet ovat vallitsevina vuoden umpeensa sek? korkeammissa ett? alemmissa ilmakerroksissa. Mantereitten h?iritsev?n vaikutuksen vuoksi t?m? tuulij?rjestelm? kuitenkin alituiseen jakaantuu pienemmiksi py?rteiksi, jotka tosin p??asiallisesti kulkevat suuren py?rteen suuntaan, mutta oman py?rimisliikkeens? kautta saavat aikaan, ett? tuuli paikallisesti vaihtelee tavattomasti, kiert?en usein hyvinkin lyhyess? ajassa kaikki ilmansuunnat.

Europan luoteispuoliskon ilmanala.

Merten ja mantereitten ep?tasainen l?mpi?minen kuitenkin melkoisesti h?iritsee t?t? ihanteellista sopua, niinkuin jo huomautimme. Talvella manteret ja varsinkin Aasian laaja pinta j??htyv?t paljon kylmemmiksi, kuin ymp?r?iv?t meret, ja kylm?, raskas ilma sen vuoksi muodostaa niitten p??ll? hyvin korkean ilmapaineen. Siten kehittyy Aasian p??lle laaja maksimi, josta vastapy?rteen tavoin s?teilev?t tuulet virtaavat joka suunnalle l?mp?isempi? meri? kohti. Aasian maksimi sulkee piiriins? suuren osan It?-Europastakin, viel?p? pist?? niemekkeen Keski-Europpaankin, melkein niin pitk?lle kuin Alppeja ulottuu. Talvella sen vuoksi ilmapaineen kaltevuus Pohjois-Atlantilla olevaa minimi? kohti on paljon suurempi kuin kes?ll?, jonka vuoksi talvella yll? mainitut lounaiset ja l?ntiset tuuletkin puhaltavat kovemmin, tuoden mukanaan runsaita sateita. Kuta kauemmaksi minimi ulottuu J??merelle, sit? voimakkaammat ja vakaammat ovat merituulet, sit? l?mpim?mpi Luoteis-Europan talvi. Kes?ll? sit? vastoin, jolloin Aasian p??lle manteren kuumenemisesta syntyy laajat syv?t minimit, suhde muuttuu. Ilmapaineen kaltevuus Pohjois-Atlantin minimi? kohti on pieni, usein melkein olematon, ja tuulet sen vuoksi ovat kes?ll? vaihtelevammat.

Joskus tapahtuu kuitenkin se kumma, ett? Keski-Europpaan talvella pist?v? korkean ilmapaineen kieleke kehittyy itsen?iseksi vastapy?rteeksi, josta ilma virtaa ulosp?in joka suunnalle. Keski-Europpa silloin kokonaan erottuu valtameren ilmavirtauksesta, siell? vallitsee leutojen merituulien ja sateisten s?itten sijasta kirkkaat, mutta kylm?t mannerilmat ja kovat pakkaset, etenkin jos viel? maata peitt?? lumivaippa. Semmoisina talvina ihmiset lauhkeassa Keski-Europassakin huonosti varustetuissa asunnoissaan muistavat, kuinka suuria ilmastollisia etuja maanosamme luoteinen puolisko tavallisissa oloissa nauttii, ja kuinka kylm? t??ll? olisi, ellei muuta l?mmityst? saataisi, kuin mihin maantieteellinen leveys oikeuttaa. T?mm?iset poikkeustalvet ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Mutta viel? Saksassa kammolla muistellaan talvea 1879 silloisten pitk?llisten ja ankarain pakkasten vuoksi.

Huomautimme jo, ett? ilmapaineen jakautuminen kes?ll? on koko joukon toisenlainen kuin talvella. Aasian p??ll? oleva korkea ilmapaine on silloin mantereitten kuumenemisen vuoksi muuttunut minimiksi, joka imee puoleensa ilmaa joka puolelta. T?m? minimi ulottuu Aasiasta Iraanin kautta aina Saharan kuumille hiekka-aavoille saakka. Pohjoista ja l?ntt?, siis Europpaa kohti ilmapaine sielt? tasaisesti nousee. Pohjois-Atlantin minimi on melkoisesti mataloitunut, jopa usein melkein kokonaan h?vinnyt. Moinen ilmapaineen jakautuminen on omiaan synnytt?m??n Luoteis- ja Keski-Europassa viileit? pohjatuulia, jotka ovatkin kev?tkes?st? yleiset. Samaa vaikuttaa k??nnepiirin kohdalla oleva maksimikin, sill? se kes?ksi muuttaa majaansa, siirtyen koko joukon pohjoisempaan. Senkin aikaan saamat tuulet puhaltavat kes?ll? enemm?n l?nsi- ja pohjoispuolelta kuin talvella. Kun viel? Unkarissa arojen kuumettua muodostuu paikallinen minimi, niin saa Saksanmaa hyvin raakoja ja kosteita merituulia, ja hyvin usein jonkinlaisen takatalven. Toisinaan kuitenkin Keski-Europan p??lle kev??ll? ja kes?ll? muodostuu korkean ilmapaineen alue, ja silloin siell? on hyvin l?mpim?t ja kuivat kev?tilmat.

Saksanmaan l?mp?suhteet.

N?in olemme tehneet selkoa niist? yleisist? ilmastollisista laeista, jotka m??r??v?t Saksanmaan ilmanalan. S??ilmi?iden monimutkaisuuden vuoksi esitys ei voi olla muuta kuin aivan yleispiirteinen. Monesti syntyy py?rteit? ja vastapy?rteit?, jotka eiv?t n?yt? saavan selityst? maanpinnalla vallitsevasta ilmapaineen jakautumisesta, vaan kaikesta p??tt?en johtuvat ylempien ilmakerrosten virtauksista, joiden selville saaminen on vasta alulla.

Saksanmaa on alaltaan siksi laaja, ett? maantieteellinen asema jo vaikuttaa melkoisia eroovaisuuksia sen eri seutujen ilmanalassa. Mutta n?m? eroovaisuudet suuremmassa m??r?ss? johtuvat siit?, miten l?hell? mikin paikka on Atlantin merta, kuin pohjois-etel?asemasta. Pohjanmeren rantamaisemilla on t?ydellinen meri-ilmasto, samanlainen kuin Brittein saarilla tai L?nsi-Norjalla, maan it?osilla sit? vastoin jo melkoista mantereisempi ilmanala. Pohjanmeren rannoilla talvet ovat erinomaisen leudot, kes?t viile?t, id?ss? taas talvet jotenkin kire?t, mutta kes?t sen sijaan l?mp?iset. Kuitenkin ovat eroovaisuudet talvella paljon suuremmat kuin kes?ll?. Jos luomme silm?yksen talvikuukausien s??karttoihin, niin huomaamme samain keskil?mp?jen kautta kulkevain viivain, isotermien, kulkevan melkein suoraan pohjoisesta etel??n, eik? id?st? l?nteen, niinkuin luonnollinen l?mp?j?rjestys vaatisi. 0? isotermi kulkee vuoden kylmimp?n? kuukautena Bremenista Magdeburgiin, siit? suoraan etel??n M?ncheniin, ja t?st? kaakkoa kohti Triestiin, Adrian meren rannalle. L?nteen k?sin t?st? viivasta vuoden kaikkien kuukausien keskil?mp? on 0? korkeampi, it??n p?in taas talven kovuus lis??ntymist??n lis??ntyy, niin ett? Weichselin seuduilla jo kolmen kuukauden keskil?mp? j?? 0? alapuolelle, Breslaussa, K?nigsbergiss? ja Danzigissa kylmimm?n kuukauden keskil?mp? on jo -2?.

Saksalaiset itse, n?it? numeroita aprikoidessaan, pudistelevat p??t??n talviensa kovuudelle, ja tosin he el?v?tkin koko joukon ep?edullisemmassa ilmanalassa, kuin heid?n l?ntiset naapurinsa, ranskalaiset. Mutta meid?n kannalta katsoen sit? vastoin Saksanmaan l?mp?suhteet n?ytt?v?t kyll?kin edullisilta. Mit? on tuo talvi meid?n talveemme verraten? Suomessa on kylmimm?n kuukauden keskil?mp? aivan lounaisrannikollakin -5? ja sis?maassa -7?, -8?, jopa -9?, ja keskil?mp? on etel?rannalla nelj?n? kuukautena 0? alempi ja sis?maassa viiten?kin. Jos vuoden keskil?mp?j? vertaamme, niin vertaus on meille viel?kin ep?edullisempi. Saksanmaan koillisimmassa kulmassa vuoden keskil?mp? on -7? ja lis??ntyy siit? lis??ntymist??n lounatta kohti, kunnes se M?ncheniss? jo on +10?. Meid?n maassamme ainoastaan lounaisin kolkka p??see +5 asteeseen, ja siit? vuoden keskil?mp? v?henemist??n v?henee sis?maahan p?in, ollen Tampereella viel? +4?, mutta Jyv?skyl?ss? vain -2?. Edullisempi on meille vertaus kes?l?mp?jen v?lill?. Jos katselemme l?mp?isimm?n kuukauden isotermej?, niin huomaamme 16? isotermin hein?kuussa hipaisevan It?meren etel?rantoja, 18? isotermin kulkevan Pohjois-Saksan halki l?nnest? it??n, 20? isotermin taas Moselin, Mainin ja Neckarin seutuja. Meill? taas on koko Suomi Uudenkaupungin, Sein?joen, Kuopion ja Pielisen etel?puolella hein?kuussa 16 astetta l?mp?isempi ja 17 asteenkin isotermi erottaa koko kaakkoisen Suomen Helsinki? ja V?rtsil?? my?den piiriins?. Hein?kuu ei niin ollen ole suurimmassa osassa maatamme kovin paljoa kylmempi kuin Pohjois-Saksassa, vaikka erotus Saksan l?mp?isempiin seutuihin verraten jo onkin melkoinen. Mutta kasvikunnan menestyminen riippuu enemm?n kes?n l?mp?isyydest?, kuin talven kylmyydest?, eiv?tk? meid?n maamme l?mp?suhteet sen vuoksi ole Saksaan verraten aivan niin ep?edulliset, kuin vuoden keskil?mm?t n?ytt?v?t edellytt?v?n. Mutta erotus on kuitenkin siksi suuri, ett? se ratkaisevalla tavalla m??r?? kasvullisuudenkin erotukset.

Suurimmat l?mm?nerotukset Saksassa ovat, niinkuin jo huomautimme, id?n ja l?nnen v?lill?. Syyn? siihen, ettei l?mp?m??r? tuntuvammin kohoo etel?? kohti, on maan yleneminen sille suunnalle. Jos vuoden keskil?mp?j? vertaamme, niin huomaamme Baijerin ja Schwabin viile?mmiksi, kuin Friesland ja Holstein. Tosin Baijerissa kes?t ovat paljonkin l?mp?isemm?t, mutta talvet sit? vastoin paljon kylmemm?t. Jos vertaamme Westfalia ja Sachsia, niin huomaamme talven, kev??n ja syksynkin olevan Westfalissa l?mp?isemm?n, mutta kes?n taas koko joukon viile?mm?n, kuin Sachsissa. Pohjanmeren hengess? vuodenaikain erotus on pienempi. Kuta enemm?n sis?maahan edistymme, sit? suuremmaksi se k?y, toisin sanoen, sit? mantereisemmaksi muuttuu ilmanala. Verraten ep?edullisessa asemassa on It?meren etel?rannikko, jota huomautimme 16? isotermin hein?kuussa hipaisevan. Syyn? varsinkin alkukes?n viileyteen n?ill? rannoilla on se seikka, ett? It?meri pohjoisissa osissaan muodostuvain j?itten vuoksi kev??ll? niin my?h??n l?mpi??. Pommerissa ja Preussissa kasvikunta sen vuoksi virkoo eloon koko joukon my?hemmin kuin kauempana sis?maassa, ja vuodentulo sen mukaan my?h?styy.

Mutta suurikin osa Saksanmaasta saa usein kokea jonkinlaista takatalvea, niinkuin jo mainitsimme. Rahvas on kokemuksensa nojalla sijottanut sen "kolmen ankaran herran" taikka "kolmen j??miehen", Mamertuksen, Pankratiuksen ja Servatiuksen nimip?iville . Syit? t?h?n takatalveen ei viel? ole t?ysin selvitetty. Luultiin sen johtuvan merelt? tulevasta kylm?st? ilma-aallosta, jonka sai aikaan ilmapaineen erotus maan nopeaan l?mmetess? kev??ll?, meren sit? vastoin pysyess? kauemmin verraten viile?n?. Mutta uusimmat ilmapurjehdushavainnot viittaavat siihen, ett? ilma-aallon saavatkin aikaan ilmakeh?n korkeampien kerroksien virtaukset.

Ilmanalan kovuutta tai lauhkeutta ilmaisee hyvin havainnollisesti vesiteitten vapaus j??esteist?. Pohjanmeren rannoille kovimpinakin talvina muodostuu ainoastaan lyhytaikainen j??reuna, mutta It?meren kaakkoiskulmalla j??t tuon tuostakin sulkevat laivoja ja salpaavat joksikin aikaa meriliikkeen. Viel? helpommin j??tyv?t sis?maan joet sek? suolattoman vetens?, ett? mataluutensa ja kapeutensa vuoksi. Englannissa ja Ranskassa sis?maankin laivaliike pysyy vuoden umpeensa vapaana, mutta Saksanmaan joilla ja kanavilla t?ytyy laivaliikkeen joka talvi seisahtua yh? pidemm?ksi ajaksi, kuta kauempana id?ss? ne ovat. Rheinill? muodostuu j??lauttoja s??nn?llisesti joka talvi, ja kovina talvina t?ytyy laivaliikkeen seisahtua joksikin ajaksi. Lampiloilla ja kanavilla taas luistellaan Rheinin maakunnissa viikkokausia, samoin kuin Hollannissakin. Elbe on Magdeburgin kohdalla j??ss? noin 24 p?iv??, Oderin keskijuoksu kuukauden, Weichselin suupuoli kaksin kolmin kuukausin. Mutta paljon kauemmin n?iss? joissa uiskentelee milloin suurempia, milloin pienempi? j??lauttoja. Kaikki mainitut joet juoksevat etel?st? pohjoiseen ja sen vuoksi niitten alkujuoksu tavallisesti joutuu tulville ja luo j??peitteens? aikaisemmin kuin suupuoli. T?m? taas saa suupuolessa aikaan vaarallisia j??patouksia ja turmiollisia tulvia, joitten voittaminen ainoastaan suurien patorakennusten ja uomanoikomuksien kautta on ollut mahdollinen.

Sade ja kosteus.

Yht? t?rke? kuin l?mp?, on jonkun ilmanalan viljelysarvon m??r??miselle kosteus. Kosteuden puolesta Saksanmaan ilmanala tyydytt?? kaikki kohtuulliset vaatimukset. Pikemmin se on liian kosteata kuin kuivaa.

Sataa kaikkina vuodenaikoina, enemm?n kuitenkin syd?nkes?ll? kuin keskitalvella. Saksalaisten "m?t?kuu" on hein?kuu, siis v?h?n aikaisemmin kuin meill?. Syksy on verraten kaunista vuodenaikaa, paitsi Pohjanmeren rannalla, jossa syksy on runsaimpain sateitten aika. Pohjois-Saksassa Elben it?puolella sateenm??r? on noin 450-550 millim., Elben l?nsipuolella jonkun verran runsaampi. Keski- ja Etel?-Saksassa sateenm??r? on koko joukon suurempi, noin 600-700 millimetri? vuodessa. Vertauksen vuoksi mainittakoon, ett? se Suomessa h??lyy 500 millimetrin kahden puolen. Varsinaista sadeaikaa ei ole, sateet ovat enimm?kseen lyhyet, mutta sataa sit? useammin. Harvoin sen vuoksi sade tulviakaan aiheuttaa, paitsi joskus vuorimaitten liepeill?, kun tapahtuu valtainen "pilvensorto" , tavattoman rankka sade, joka lyhyess? ajassa sortaa maahan enemm?n vett?, kuin mitk??n virrat ja ojat voivat mukanaan vied?.

Mutta ilmanala on kuitenkin melkoista kosteampaa, kuin yll? mainitut sateenm??r?t edellytt?v?t. Merelt? tuleva ilma on t?ynn??n vesih?yry?, vaikkei t?m? aina sadakaan maahan. Kun talvella ei sada lunta, niin kosteus laskeutuu maahan h?rm?n?, kes?ll? runsaana kasteena, ja kosteat sumut useinkin t?ytt?v?t sadekuurojen v?liset aukot. Maa onkin siit? syyst? melkein alati hyv?ss? kasteessa ja parhaina kes?heltein?kin tapaamme kosteutta jotenkin l?hell? maanpintaa. Sen vuoksi ovatkin Saksassa niityt niin vihannat vuoden umpeensa, mets?t niin rehev?t, l?hteet alati kumpuavat, purot rattoisat. Toisina vuosina kosteus on liiallinenkin. Vaikkei Saksanmaalla yleens? satukaan varsinaisia katovuosia, niin vaihtelee kuitenkin sateen m??r? melkoisesti. Syyn? on joko liiallinen sade kes?ll?, taikka lumen puute talvella. Useammin kuitenkin riitt?m?t?n lumipeite on syyn? laihojen vahingottumiseen.

Kun muistamme, ett? laihot Suomessakin toisina talvina turmeltuvat liian v?h?n lumen vuoksi, niin k?sit?mme hyvin, kuinka Saksassa lumipeite tavallisinakin vuosina on riitt?m?t?n. Saksan talvi on yleiseen melkein samanlaista, kuin talvi Suomen etel?rannikolla joulukuussa. Pakkaset eiv?t ole niin kiinte?t, ett? lumi pysyisi, vaan pitk?lliset ja vetev?t suojat enimm?kseen sulattavat sen yht? pian kuin se tulikin, j?tt?en maan paljaaksi ja vetel?ksi, kunnes uusi pakkanen sen j??dytt?? ja uusi lumisade peitt??. Suuret myrskyt, jotka talvella lakaisevat Pohjois-Saksan avaria viljelysaavoja, viev?t mukanaan lumen, ellei suoja ole enn?tt?nyt sit? kiinnitt??. Toisinaan lumi sataakin valtaavain tuiskujen kera, joiden voimalle meid?n rauhallinen talvemme ei tied? vertoja. Lumen tulo on silloin niin runsas, ett? se voi seisauttaa Saksankin rautateitten j?ttil?isliikkeen moneksi p?iv?ksi, ja pahimmat kinokset ovat kaira-auroilla pois korjattavat. Vaikka siis talvi It?meren etel?puolella onkin leuto meid?n talveemme verraten, niin ovat sen ilmi?t kuitenkin usein suurenmoisemmat. Mutta pakkanenkin voi joskus lyhyiksi ajoiksi alentua 20?-30? j??tym?kohdan alapuolelle Saksanmaan ??riss?.

Ainoastaan vuoristoissa talvi kattaa maan pysyv?ll? lumivaipalla. "Vuoristoissa lumi ei koskaan j?? tulematta", lausuu er?s saksalainen maantieteilij?, "ja se pysyy kauvan, verhoo havumets?t hopean hohtavaan korupukuun ja kattaa maan kauttaaltaan tieksi, jota pitkin puita voidaan kuljettaa valtateitten varsiin taikka virtain rannoille." Moinen kuvaus todistaa, ettei rekikeli Saksanmaan alavammilla mailla ole hyvink??n vakinaista. Mutta lumi ei ole vuoristossa ainoastaan pysyv?inen, sit? my?s sataa paljon runsaammin kuin lakeuksilla.

Yleinen ilmi? kaikissa vuorimaissa on, ett? sateen tulo niiss? on johonkin m??r?ttyyn korkeuteen saakka paljon runsaampi, kuin vuoriston juurella. Syyn? t?h?n ilmi??n on se seikka, ett? vuoret pakottavat tuulia kohoomaan kylmempiin ilmakerroksiin. Samalla kun ilma kohotessaan j??htyy, niin se my?s maksaa t?m?n voimanponnistuksen luovuttamalla sateena osan kosteudestaan. Suomessa emme t?t?k??n eroa huomanne selv??n muualla, kuin Lapin tuntureilla, mutta Saksan vuorimaissa on ero jo hyvin tuntuva ja suurin tietysti Alpeilla. Siin? syy, miksi vuorinen Keski- ja Etel?-Saksa saa enemm?n sadetta, kuin lakea Pohjois-Saksa. Yleens? voidaan alankomaan ja vuoriston rajaa pit?? sateenm??r?nkin rajana. Niinkin yksin?iset ja verraten pienialaiset vuoristot kuin Harz saavat koko joukon enemm?n sadetta kuin ymp?rist?. Mutta ne seudut sit? vastoin, jotka ovat vuoriston takana, vallitsevan sadetuulen, Saksassa merituulien suojassa, saavat tyyty? v?hemp??n sateenm??r??n. Niitten osa on jo osaksi vuorilla satanut. Yksin?isen Harzinkin it?puolella on moinen seutu, vaikka pieni alaltaan, joka on kuivempaa, kuin l?heiset lakeudet kahden puolen. Sama on muiden vuorimaitten laita. Alppien pohjoisrinteill? sataa toisin paikoin jopa 2,000 millimetri? vuodessa, Saksanmaan Keskivuoristoissa noin 1,000 millimetri?. T?m?kin sateenm??r? on l?hes kahta vertaa suurempi, kuin mit? alavilla mailla sataa.

Usein kokee sen vuoksi matkailija pettymyksi?, vaeltaessaan Saksanmaan romantisissa, raunioistaan ja taruistaan kuuluilla vuorilla. Harva se matkustaja, joka Brockenille, Harzin korkeimmalle kukkulalle noustuaan, saa nauttia sen avaran n?k?alan ihanuutta. Enimm?kseen kukkulaa verhoo kaamea sumuvaippa, jonka l?pi eiv?t n?y edes l?himm?t kukkulatkaan.

Brockenilla onkin vuodessa 241 sumup?iv??, ja kauniit p?iv?t ovat enimm?kseen talvella. Sama on laita Th?ringiss?, Schwarzwaldissa ja varsinkin Riesengebirgess?, sumu tavallisesti peitt?? kauneimmat n?k?alat. Glatzin Schneebergilt? n?kyy Schneekopp, Riesengebirgen korkein kukkula, keskim??rin noin kuutena p?iv?n? vuodessa. Talvella ovat n?k?alat sittenkin vapaammat, ja ep?ilem?tt? sekin puolestaan vaikuttaa siihen, ett? hiiht?minen Saksan vuoristoissa vuosi vuodelta levi?? ja saavuttaa suosiota.

Sumu ja sade eiv?t ole ainoa haitta, joka kes?aikana tuottaa matkailijalle pettymyksi? Saksan maisemissa. Lukemattomat tehtaat syyt?v?t ilmoihin kivihiilisavua, joka teollisuusalueissa peitt?? v?h?nkin kaukaisemmat maisemat likaiseen harsoonsa. Viel? h?iritsev?mp?? on se savu, joka kev?isin kohoo Pohjanmeren rannoilta, kun sik?l?isi? soita poltetaan. Sankkana vaippana se kohoo korkealle ilmaan ja purjehtii merituulen kantamana kauas sis?maahan, jopa Alppien reunoille saakka, k??rien kaikki maisemat harmaan ruskeaan, katkuavaan huntuunsa. "Taivas on silloin pilvet?n", kertoilee muuan kirjailija, "ja aurinko laskee veripunaisena ik??nkuin suunnaton tulipalo."

Muistan jyrk?n vastakohdan, kun er??n kerran Kreikan ja Italian helottavista v?reist? aivan ?kki? saavuin Pohjois-Saksan lakeuksille. Kaikki v?rit olivat t??ll? raskaammat, sameammat, luonnon viheri?kin ik??nkuin saven sekaista. Yksitoikkoiset pilvilautat uiskentelivat matalalla lakeuksien p??ll?, ja sini, joka niiden v?list? pilkotti, oli ik??nkuin rauennut. Omituisen kolealta tuntui t?m? luonto ?kkin?kem?lt?, ja t?m?n vastakohdan n?hdess?ni ?lysin, miksi n?m? seudut roomalaisten sotilaitten ja kauppiaitten mielest? tuntuivat niin kaameilta ja usvan kiehtomilta. Mutta toiselta puolen, miss? taivas usein verhoutuu pilviin, siell? ovat valaistukset vaihtelevammat, tunnelmat rikkaammat. Nousevat myrskyt, taivaanrannalle painuvat ukkospilvet, poutataivas harvinaisena sit? ihanampi, syv?mietteiset auringonlaskut, kaikki t?mm?iset taivaan ilmi?t ovat sit? ihanammat t?mm?isess? maisemassa, jossa n?k?piirin lakeus pakosta kohottaa katsetta korkeuksiin, jossa taivaan jokap?iv?inen ilmaus on raskasmielinen vakavuus.

Mutta ei ainoastaan s?itten mukaan vaihtele Saksanmaan taivas, eri seuduillakin on omat vivahduksensa. "Toisenlainen on", lausuu Ratzel, "pilvikatto Pohjanmerell?, jossa pilvet repaleisin syrjin riippuvat mustan, herk?sti kuohuvan meren p??ll?, toisenlainen Alppien ??rill?, joitten kirkkaita sinisi? seini? kohti lujasti vy?tetyt, korkealaitaiset pilvilaivat seilailevat, kokoontuakseen korkeimpain kukkulain ymp?rille ankkuriin. Ja viel? toisenlaiselta n?ytt?v?t ne rusottavat, kullalla silatut, alta melkein suoriksi viistetyt pilvenpankot, jotka itsepintaisesti lep??v?t Saksan Keskivuorten p??ll?, ik??nkuin eiv?t tahtoisi milloinkaan v?isty?. It?-Saksan paksun, kolme ja nelj?kin kuukautta pysyv?n lumipeitteen p??ll?, Alppien rinteitten p??ll? kaartuu sinihele?mpi tammikuun taivas, kuin Luoteis-Saksan lakeuksilla, joita talvellakin kattaa kostea, vihmainen pilvivaippa. Ja syksyll? taas on yl?nk?maitten s?teilev? taivaankansi vaikuttava vastakohta virranlaaksojen sumuille."

Saapuessaan V?limeren auringonpaisteisilta rannoilta Saksaan oikop??t? jonain raskaana, pilvisen? p?iv?n?, matkustaja el?v?sti tuntee ilmanalain erotuksen. Mutta saapuessaan Saksanmaan rannoilta meren poikki Suomen rannoille samanlaisena p?iv?n?, palaava matkamies ehdottomasti tuntee samanlaisen tunteen, katsellessaan niit? kaameita h?yryj?, jotka hatariksi laihoiksi pilviksi hitaasti kokoontuen ujuvat h?nen vastaansa kotimaan karisilla harmailla rantavesill?. Silloin h?n tulee ajatelleeksi, ett? pimentola on puolestaan h?nen maansa Saksaan verraten. Ja kuitenkin tied?mme, ett? Suomessakin luonnon vihannat v?rit, taivaan sininen kansi, helteess? helottavien vuorien kyljet saattavat olla niin hehkuvan kirkkaat, ettei paremmasta v?li?.

SAKSANMAAN MAISEMAT.

L?hestyess?mme It?meren puolelta Saksanmaata kohtaamme rannikon, joka melkein kaikkialla kohoo selv?n? merest?. Se ei ole hajaantunut lukemattomiksi saariksi ja luodoiksi, niinkuin oman maamme etel?inen ja lounainen syrj?, vaan saaria on harvassa, ja miss? niit? ensink??n on, siell? ne kuuluvat melkein yht?mittaisena juoksevaan rantaviivaan. Vesi mataloituu tasaisesti rannikkoa l?hestyess?mme, mutta vuorovesien puute It?meress? kuitenkin vaikuttaa, ett? rantavedet ovat kuljettavia niin pitk?lt?, kuin syvyytt? on riitt?v?sti. Ranta itse kohoo enimm?kseen kuivana ja toisin paikoin yl?v?n?kin merest?.

Toisenlainen on Pohjanmeren rannikko. Vuorovesien erotus on melkoinen, tulvavuoksilla yli 3 metri?, ja viel? myrskyn yhtyess? vuokseen voi merivesi kohota jopa seitsem?nkin metri? tavallista korkeammalle. Semmoinen meri runtelee rantojaan toisella voimalla, kuin tulvavuoksia ja myrsky tulvia puuttuva sis?meri. Varsinainen rantaviiva on katkennut saaririutaksi, jonka takana meri leve?lt? on niin matalaa, ett? se pakoveden aikana on suureksi osaksi aivan kuivana. Ja t?m?n leve?n vuoronkuivan takana on varsinainen ranta pitk?t matkat niin alavaa ja vetist?, ett? se ainoastaan suurenmoisilla rakennuksilla on voitu saattaa asuntakelpoiseksi. Satamiksi p?tev?t ainoastaan jokien suistamot. Mutta juuri t?lt? lyhyelt? rannikolta, joka on laivakululle kaikkein vaarallisimpia sek? myrskyjens? ett? matalainsa vuoksi, haarautuu Saksanmaan vuosi vuodelta kehittyv? ja paisuva laivaliike, sill? se on valtameren rantaa, It?meren taas ahdassuisen sis?meren ranta. Saksanmaalla on It?meren rantaa suorin tein noin 900 kilometri?, Pohjanmeren rantaa vain 300 kilometri?.

Memeli? lukuun ottamatta kaikki n?m? joet tulevat vuorimaasta, joka etel?puolella rajottaa Pohjois-Saksan alankoa; mutta useimpien l?hteet ovat jo Saksanmaan rajain ulkopuolella. Weichsel alkaa It?vallan puolelta Karpateilta ja virtaa halki Puolan, ennenkuin se Saksaan tulee. Oderin l?hteet ovat niinik??n It?vallan ??riss?, Sudeteilla, Elben saman vuorimaan luoteisessa p??ss?, B?hmiss?. Ainoastaan Weser ja Ems ovat kauttaaltaan saksalaisia jokia, Rhein saa p??vetens? aina Alppien sisimmist? sopukoista, Gotthardin vuorisolmusta saakka, ja virtaa alkumatkansa Sveitsiss?.

Kerrotaan Limingan miehen p??t? kovasti huimanneen, kun h?n ensi kerran laski Puolangan kyll?kin korkeita maantiem?ki?. M?kisuomalainen hymyilee niittysuomalaisen heikkoa p??t?, mutta kun h?n itse tulee Saksanmaan keskivuoriin ja kiipeilee vaaroilla, jotka kohottavat p??ns? yli pilvien puolentoista kilometrin korkeuteen, niin seisahtuu h?n puolestaan ihmettelem??n niitten huimaavaa korkeutta. Niiden rinnalla huonommat Lapin tunturitkin ovat vain kunnaita.

Mutta saksalainen matkailija, joka kes?lomallaan niin mielell??n vaeltaa kotoisten tunturiensa raikkaissa havumetsiss?, louhisilla sel?nteill?, h?n huokailee kuitenkin hiljaisessa mieless??n niiden v?h?p?t?isyytt?, sill? niill? ei ole ikuista lunta, eik? j??virtoja, ne sanalla sanoen j??v?t v?h?ksi Alppien suurenmoisten sel?nteitten ja kukkulain rinnalla.

Se ett? Alpit eiv?t ole Saksanmaata, onkin saksalaisen mielest? h?nen is?nmaansa suurimpia luonnonpuutteita. Saksalaiset hallitsevat ainoastaan kapeata rintakaistaletta, korkeammat sel?nteet kuuluvat jo It?vallalle ja Sveitsille. Saksalainen lohduttaa itse??n sill?, ett? Alppimaissa edes asuu p??asiallisesti saksalainen v?est?.

Mutta muutoinkin on saksalaisten mielest? heid?n maansa luonnonrajoissa er?it? suuria puutteita. Rheinin, Saksan t?rkeimm?n vesiv?yl?n suistamo kuuluu vieraalle valtakunnalle, vaikka tosin heimolaiselle kansalle. Mutta kaikkein kipein haitta on B?hmi, sek? valtiollisesti ett? kansallisesti vieras maa, joka pist?? niin syv?lle varsinaiseen Saksanmaahan ja melkoisessa m??r?ss? hajottaa sen eri osien yhten?isyytt?.

Luonnonmaantieteellisesti n?m? osat oikeastaan kuuluvat niin l?heisesti Saksanmaahan, ett? ne tavallisesti k?sitell??nkin sen yhteydess?, samoin kuin my?s Tanska ja Puola. T?m? kuvauksemme kuitenkin noudattaa nykyisi? valtiollisia rajoja, joiden ulkopuolelle historia on ne j?tt?nyt.

Pohjois-Saksan alanko.

Monikin matkustaja on varmaan It?meren satamasta Berliiniin ajaessaan oudostellen katsellut niit? maisemia, joita levi?? rautatien kahden puolen. L?hestyess??n niin mahtavaa maailmankaupunkia h?n odottaisi yht?mittaisia viljavia vainioita, joissa kyl? kohoisi kyl?n vieress?; mutta sen sijaan juna halkoileekin m?ntykankaita, karuja nummia tai suomaita, ja viljelysmaat ovat odottamattoman laihoja. Pohjois-Saksa todella onkin enimm?kseen laihanlaista maata. Karut kankaat, suomaat ja viljavammat savikot vaihtelevat kesken??n n?k?j??n jotenkin ep?s??nn?llisess? j?rjestyksess? ja ainoastaan savikot p?tev?t luonnostaan viljelysmaaksi. Moiset irtaimet maakerrokset peitt?v?t vaihdellen kaikkialla Pohjois-Saksan alankoa, kiinte? kallio ei pist? esiin juuri muualla kuin R?genin rannoilla, L?neburgin nummen reunassa ja Berliinin etel?puolella matalassa kunnasmaisemassa. Muualla vuoripohja on syv?ll? l?yh?in maitten peitossa. Mutta miss? porauksien kautta on pohjakalliota tutkittu, kaikkialla sen on huomattu olevan toisenlaista kive? kuin ne lukemattomat isommat ja pienemm?t paadet, joita pintakerrokset ovat t?ynn??n. N?m? paadet, joista kansa, kiinte?n kallion puutteessa, on halki vuosisatain saanut rakennusaineensa, ovat niin ollen muualta tulleet, samoinkuin maakin, jonka sis??n ne ovat joutuneet. Kiven laatu viittaa siihen, ett? ne ovat kulkeneet t?nne Skandinaviasta. Nykyisen It?meren takaa ovat siis niitten emokalliot etsitt?v?t.

Etel?inen maanselk? ei ole yht? yhten?inen, virrat sen katkaisevat paljon leve?mmill? laaksoilla. Luontonsa puolesta se on karumpaa ja v?hemm?n asuttua, vallitsevana puuna on m?nty. Mutta sen irtaimien kerroksien alla, pohjakallion sis?ss?, on melkoisia kivenn?isaarteita. Puolasta tullen se kulkee l?nteen p?in samanlaisessa kaaressa kuin Baltinenkin maanselk? ja p??ttyy L?neburgin nummeen Elben vasemmalla rannalla.

Kankaineen, soineen, lakeuksineen, utuisine taivaanrantoineen n?m? seudut tekisiv?t hyvinkin yksitoikkoisen vaikutuksen, ellei vainioitten, mets?in ja niittyjenkin vaihtelu virkist?isi silm??. Mielt? lis?ksi kohottaa se maanparannuksen pyrint? ja huolellisuus, joka kaikkialla kohtaa kulkijaa ja joka ei halpojakaan paikkoja j?t? hunningolle, vaan koettaa luonnon puutteetkin "parhaaksi k??nt??."

Weichsel.

Mutta vaikka t?m? vilja-aitta onkin vedenalaisuudesta vallattu, niin t?ytyy asukkaitten yh? viel?kin olla alituisesti valmiina puolustamaan vallotustaan virtaa vastaan, joka kev?isin uhkaa murtaa sulut ja uudelleen peitt?? anastetut maat. Weichselin kev?ttulvat ovat suupuolessa vaaralliset, koska lumi ja j?? sulavat koko joukon aikaisemmin virran l?hteill? kuin suupuolessa. Sen kautta ensim?inen tulvavesi ja latvaosan j??t suupuoleen saapuessaan kohtaavat kiinte?n j??peitteen, joka sulkee tien mereen. Virran poikki muodostuu j??patoja, joitten takana vesi nopeaan kohoo, ja silloin ovat marshimaan tokeet vaarassa, asukkaat istuvat ahdistunein mielin huoneissaan ja odottavat, milloin vartijoilta saapuu kutsu tulla valleja suojelemaan, taikka ehk? tulva yll?tt?? ja piiritt?? talot ja kyl?t. Talo, joka ei ole kumpuaan riitt?v?n korkeaksi rakentanut, joutuu silloin auttamatta veden ja j??lohkareitten valtoihin. 1829 padot murtuivat 84 kohdasta ja koko Weichselin suistamo joutui veden alle. My?hemminkin on sama uudistunut, saaden aikaan miljoonien ja kymmenien miljoonien vahingot.

Ainaisen tulvavaaran torjumiseksi kaivettiin Weichselille 1890-luvulla uusi laskuv?yl? mereen. Sen kautta on kev?ttulva nyt muuttunut paljon s?yse?mm?ksi, eik? niin suurien vahingoitten uudistumisesta en?? ole pelkoa.

Niemenin maisemia kukkuloineen, metsineen ja vanhoine paikkoineen kiitet??n ylemp?? kauneiksi, mutta l?hemp?n? suistamoaan t?m?kin joki joutuu omalle rakentamalleen maalle, joka sen mukaan on alavaa ja ennen on ollut r?meist?kin. Mutta Niemeninkin suistamo on kauttaaltaan kuivattu ja siit? on saatu mit? parasta viljelysmaata.

Oder.

Kun Breslau monine tornineen on taakse j??nyt, niin k?yv?t rannat niin mataliksi, ett? asukkaitten on tuon tuostakin t?ytynyt rakentaa patoja viljamaitten suojaksi. N?ill? seuduin Oder puolen vuosisataa takaperin h?vitti tulvallaan noin 40 miljoonan markan edest? omaisuutta.

Katkaistuaan etel?isen maansel?n, jota korkeammat hiekka- ja savikkot?rm?t osottavat, Oder j?lleen tulee v?ljemmille maille, joilla vain siell? t??ll? korkeampi m?ki tai maanaalto sit? l?hestyy. Gr?nebergin kohdalla n?emme moisella m?ell? kummaksemme rehevi? viinitarhoja. T?m? paikka on merkillinen siit?, ett? se nyky??n on pohjoisin kohta maan p??ll?, miss? viinik?ynn?st? menestyksell? viljell??n.

Saatuaan viimeisen Riesengebirgest? tulevan syrj?jokensa Oder kohtaa poikkilaakson, jonka pohjaa kulkee kanava Spreehen, ja t?m? Berliiniin viev? valtatie saa suurimman osan virran liikkeest?.

Elbe, Saksin Sveitsi.

Elben l?hteet ovat Riesengebirgen alati vetisill? tunturiniityill?, saman vuorijonon luoteisessa p??ss?, jonka kaakkoisesta p??st? Oder l?htee vuoriston toiselle puolelle. Elbe sen vuoksi juokseekin alkumatkansa B?hmiss?, kooten sen maan kaikki vedet, lukuiset Sudeteilta laskevat vuorivirrat, Moldaun, joka yhtym?paikalla on leve?mpi kuin Elbe onkaan, ynn? Egerin. Elbe sen vuoksi on jo voimistunut melkoiseksi kymeksi, kun se vuoriston l?pi murtauduttuaan saapuu Pohjois-Saksan alangolle.

Hiekkakiviyl?nk? on nimitt?in sy?pynyt aivan kohtisuoraan alasp?in, miss? juokseva vesi on p??ssyt sit? uurtamaan. Siten on Elben kahden puolen syntynyt ?kkijyrk?t vuorensein?m?t, joita poikkirotkot tuon tuostakin katkaisevat, jopa toisin paikoin erottavat valtaviksi ?kkijyrkiksi patsaiksi. Virralta n?hden ja rannoilta n?m? kalliot ovat ylen romantiset ja tunnelmarikkaat, mutta jos jonkun poikkirotkon pohjaa kohoamme vuorensyrj?n p??lle, niin huomaammekin olevamme yksitoikkoisella yl?ng?ll?, jota m?ntymets?t ja karunlaiset viljamaat kesken??n jakelevat.

Ken siis tahtoo "Saksin Sveitsin" maisemain vieh?tyst? nauttia, pysyy Elben rannoilla. Mutta siell? tuskin l?ytyyk??n ainoatakaan kallionpolvea, ainoatakaan rotkonpohjaa, jota eiv?t matkailijain anturat olisi kuluttaneet polulle. Jopa kaikkein ?kkijyrkimm?t kallionsein?tkin, joihin luulisi olevan mahdotonta ihmisneuvoin kiivet?, on koeteltu ja kavuttu. T?nne nimitt?in saapuvat Saksin kaupungeista "alppikiipeilij?klubit" harjottelemaan itse??n suurempiin teht?viin, ja vaikkeiv?t n?m? vuoret olekaan hyvin korkeita, niin on niill? kuitenkin l?ydetty monta "kiipij?reitti?", jotka kyll? kysyv?t sek? rohkeutta ett? huimauksesta vapaata p??t?, ja joille olisikin mahdoton p??st? muuta kuin joukolla ja kaikilla vuorikiipeilij?in apuneuvoilla. N?m? nuoret urheilijat ovat ensim?isin? nousseet muutamille kallionpatsaille, joilla tuskin lienee ket??n ennen k?ynyt, ellei joskus entisin? vainoaikoina.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet