Read Ebook: Some Observations on the Ethnography and Archaeology of the American Aborigines by Morton Samuel George

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 88 lines and 8165 words, and 2 pages

J?t?mme toistaiseksi ?idin ja pojan, siirty?ksemme toiseen, Qvirinalin ja Eskvilinon kukkulain v?liss? sijaitsevaan taloon. Sekin on tosin er??n patriisisuvun asunto, koti, joka rikkaudessa ja komeudessa isostikin voittaa Lucinan kodin, mutta sielt? tuulahtaa vastaamme aivan toisenlainen ilma kuin se, joka niin herttaisesti hiveli olentoamme talossa, mist? ?sken l?hdimme. Huolimatta lukuisista, harvinaisista taide-aarteista, joita on runsaasti kasattu is?nn?n asunnossa -- Fabius on h?nen nimens? -- huolimatta persialaisista matoista, jotka peitt?v?t lattioita, huolimatta kiinalaisista silkkikankaista sek? Indiasta ja Fryygiasta tuoduista kultakirjauksista, joilla huonekalut on verhottu, huolimatta monilukuisista, ihmetelt?vist? norsunluisista teoksista, jotka todistavat Indian valtamerensaarten asukasten k?tevyytt? -- huolimatta kaikesta loistosta, kaipaamme t??ll? sit?, mik? tekee jalon Lucinan kodin niin vieh?tt?v?ksi. Jumalan rauha ei asu t?ss? rikkaassa ylimystalossa. Se ei kuulu niihin asuntoihin, joista hurskas runoilija Spitta laulaa: "Oi, autuaita koteja, joissa sin? olet vieraana, Herra ja Vapahtaja Jeesus Kristus!" Talonomistaja on n?et pakana ja h?nen talonsa pakanallinen.

Fabius oli niit? kevytmielisi? roomalaisia, joiden ainoana p??m??r?n? oli t?ysin m??rin nauttia el?m?st?. Tulevaista el?m?? h?n ei koskaan ajatellut. Mutta vaikka h?n ei uskonut mit??n, ei h?n kumminkaan laiminly?nyt tilaisuutta uhrata ja esiinkantaa rukoustaan yhdelle tai toiselle jumalalle, ja niin muodoin ei h?nell? ollut huonompi maine kuin kell??n h?nen naapureistaan. Suurimman osan p?iv?? oleskeli h?n jossakussa monista suurista kylpylaitoksista, joissa, paitsi kylpyj?, oli tarjona luku-, voimistelu- ja pelihuoneita sek? ylimalkain kaikellaista seuraa ja mielen huvia. Tahi, kun n?m? eiv?t en?? h?nt? vieh?tt?neet, meni h?n Forumille tahi johonkuhun lukuisista yleisist? puistoista, joissa Rooman aristokraatillinen maailma k?veli ja keskusteli. Kotia tullessaan n?ki h?n valmiina oivallisen aterian, jota h?n tavallisesti nautti muutamien mukanaan tuomainsa vierasten seurassa.

Fabius oli perin hyv? ja s??liv?inen is?nt?. H?nen talouttaan hoiti mit? paraimmalla tavalla suuri joukko orjia, ja kun kaikellainen vaivann?k? oli h?nest? per?ti vastenmielist?, j?tti h?n kernaasti suurten maatilojensa ja kartanojensa hallitsemisen vapautettujen orjiensa asiaksi.

Me emme kuitenkaan niin paljoa halua tutustua talon-is?nt??n kuin h?nen ainoaan tytt?reens?, joka is?ns? mukaan on saanut nimen Fabiola. Marmoriportaat johtavat h?nen huoneisiinsa, joiden sisustus ei todista ainoastaan tuon nuoren patriisittaren rikkautta, vaan h?nen hienoa aistiaankin. H?n itse valmistautuu parhaillaan illan seuroihin ja tarvitsee jokseenkin pitk?n ajan hiustensa k?hert?miseen ja pukeumiseen. H?n on kaksikymment? vuotta t?ytt?nyt ja on jo hylj?nnyt monta kosijaa. Mit? k?yt?kseen ja luonteeseen tulee, on h?n is?ns? t?ydellinen vastakohta. Ylpe? ja kopea, vallanhimoinen ja ?rtyinen kun on, hallitsee h?n ymp?rist???n kuin keisarinna ja vaatii kaikilta, jotka h?nt? l?hestyv?t, n?yr?? kunnioitusta. Ollen ainoa lapsi -- ?iti kuoli kohta h?nen syntymisens? j?lkeen -- oli h?n saanut kaikki, mit? mielens? teki, hyv?luontoiselta, my?ntyv?iselt? is?lt??n. Is? oli paraimpien opettajien avulla hankkinut h?nelle hienon, perusteellisen kasvatuksen ja suostunut kaikkiin h?nen mielitekoihinsa. Luopua jostakin, siit? ei Fabiolalla ollut mink??nlaista k?sityst?.

Vietetty??n enimm?t ajat yksin, oli h?n lukenut paljon, varsinkin oppineitten kirjoja. Siten oli h?nest? kehkeytynyt oikea filosoofi, joka omaksui hienostuneen epikurolais-opin semmoisena kuin se jo oli kauan ollut vallalla Roomassa. Kristinuskosta ei h?n oikeastaan tiennyt mit??n, mutta piti sit? jonakin raakana ja aineellisena ja halveksi sit? liiaksi, koettaakseen perehty? sen oppiin. Pakanuutta jumalineen, paheineen ja taruineen halveksi h?n tosin my?skin, mutta noudatti sit? kuitenkin ulkonaisesti. Oikeastaan uskoi h?n vain ajallisen el?m?n; t?m?n el?m?n hienostunut nautinto se oli yksinomaan h?nen ajatuksiensa esineen?. Sit?paitsi esti ja suojeli ylpeys h?nt? lankeamasta paheisiin. Pakanallisen seurael?m?n rappiotila tuntui h?nest? vastenmieliselt?; h?n halveksi niit? kevytmielisi? nuorukaisia, jotka puhuivat h?nelle tavanmukaisia kohteliaisuuksia ja imartelivat h?nt?. H?n oli kylm? ja itsek?s, mutta siveydellisess? suhteessa moitteeton.

Me n?emme h?net nyt leposohvallaan, yhdess? k?dess??n hopeapeili, toisessa ase, jota ei olisi odottanut n?kev?ns? niin kauniissa naisenk?dess?. Se oli ter?v?, suippok?rkinen stiletti, kauniisti leikellyss? norsunluisessa varressa, -- sen aikuinen mieluinen ase Rooman naisilla, jotka k?yttiv?t sit? orjiaan rangaistessaan tai purkaessaan vihaansa heihin.

T?ll? hetkell? on kolme orjatarta toimessa nuoren haltijattarensa ymp?rill?. He kuuluvat eri kansanheimoihin, ja heid?t on sek? ulkomuotonsa ett? taitavuutensa takia ostettu kalliista hinnasta. Yksi heist? on musta-ihoinen, numidialainen. H?n on etev? kasvien tuntija, joista h?n osaa valmistaa monenlaisia l??kkeit?, mutta h?n ymm?rt?? my?s k?ytt?? niit? vaarallisiin tarkoituksiin. H?nell? on kotimaansa mukaan nimen? Afra.

These crania possess an unusual interest, inasmuch as, with two exceptions, they present the horizontally elongated form, in every degree from its incipient stage to its perfect development.

It is evident that the forehead was pressed downwards and backwards by two compresses, one on each side of the frontal suture, which was left free; a fact that explains the cause of the ridge, which, in every instance, replaces that suture by extending from the root of the nose to the coronal suture. To keep these compresses in place, a bandage was carried over them from the base of the occiput obliquely forwards; and then, in order to confine the lateral portions of the skull, the same bandage was continued by another turn over the top of the head, immediately behind the coronal suture, and probably with an intervening compress; and the bandaging was repeated over these parts until they were immovably confined in the desired position.

Every one who is acquainted with the pliable condition of the cranial bones at birth, will readily conceive how effectually this apparatus would mould the head in the elongated or cylindrical form; for, while it prevents the forehead from rising, and the sides of the head from expanding, it allows the occipital region an entire freedom of growth; and thus without sensibly diminishing the volume of the brain, merely forces it into a new though unnatural direction, while it preserves, at the same time, a remarkable symmetry of the whole structure. The following outline of one of these skulls, will further illustrate my meaning; merely premising that the course of the bandages is in every instance distinctly marked by a corresponding cavity of the bony structure, excepting on the forehead, where the action of a firm compress has left a plane surface.

This conformation, as we have already observed, was prevalent among the old Aymara tribes which inhabited the shores and islands of the Lake of Titicaca, and whose civilization seems evidently to antedate that of the Inca Peruvians. I was in fact at one time led to consider this form of head as peculiar to, and characteristic of, the former people; but Mr. Foster's extensive observations conclusively prove that it was as common among some tribes of the sea coast, as among those of the mountainous region of Bolivia; that it belonged to no particular nation or tribe; and that it was, in every instance, the result of mechanical compression.

A curious decree of the ecclesiastical court of Lima, dated A. D. 1585, and quoted by the late Prof. Blumenbach, alludes to at least four artificial conformations of the head, even then common among the Peruvians, and forbids the practice of them under certain specified penalities. These forms were called in the language of the natives, "Caito, Oma, Opalla, &c.;" and the continuance of them at that period, affords another instance of the tenacity with which the Peruvians clung to the usages of their forefathers.

FOOTNOTES:

See more particularly the communications of Mr. R. C. Taylor, in vol. xxxiv, of Mr. S. Taylor, in vol. xxxiv, and of Prof. Forshey in vol. xlix.

We take this occasion to observe, that skulls taken from the mounds, should at once be saturated with a solution of glue or gum, or with any kind of varnish, by which precaution further decomposition is effectually prevented.

Incidents of Travel in Yucatan, I, p. 281.

Rambles in Yucatan, p. 217.

L'Homme Americain, Tome I, p. 306. I corrected my error before I had the pleasure of seeing M. D'Orbigny's very interesting work. Amer. Jour. of Science, vol. xxxviii, No. 2. Jour. Acad. Nat. Sciences of Philadelphia, vol. viii; and again in my Distinctive Characteristics of the Aboriginal Race of America, p. 6.

See Proceedings of the Acad. of Nat. Sciences of Philadelphia for Dec. 1844.

Amer. Jour. of Science, xxxii, p. 364.

Crania Americana, p. 116.

I have been looking to Dr. Dickerson, of Natchez, for more complete details derived from the tumuli of that ancient tribe which formed a link between the Mexican nations on the one hand, and the savage hordes on the other. Dr. Dickerson is amply provided with interesting and important materials for this inquiry, which we trust he will soon make public.

The skull brought me from Ticul by Mr. Stephens, is that of a young female. It presents the natural rounded form; which accords with the observation of M. D'Orbigny, that the artificial moulding of the head among some tribes of Peruvians was chiefly confined to the men.

Travels in Central America, vol. ii, p. 311.

Crania Americana, p. 146.

Rambles in Yucatan, p. 216.

Rambles by Land and Water, p. 145.

Rambles by Land and Water, p. 203.

Commerce of the Prairies, I, p. 165.

Ibid. I, 270.

I am aware that the walls of the ancient Mexican and Peruvian edifices are often vertical; but where this is the case the pyramidal form is attained by piling, one on the other, successive tiers of masonry, each receding from the other and leaving a parapet or platform at its base.

Commerce of the Prairies, I, p. 277.

See my Inquiry into the Distinctive Characteristics of the Aboriginal Race of America, 2d edit., Philad. 1844.

See Journal of the Antiquarian Society of Denmark, published in Copenhagen in the Danish language, vol. i, tab. 2, figs. 52, 53.

Jour. Acad. Nat. Sciences of Philad., vol. viii.

Transcriber's Note

The following misspellings and typographical errors were maintained.

Page Error TN-1 6 prevading should read pervading TN-2 12 abandonded should read abandoned TN-3 14 earthern should read earthen TN-4 19 penalities should read penalties TN-5 fn. 12-+ Ibid. I, 270. should read Ibid. I, p. 270.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet