Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: The Lawyers A Drama in Five Acts by Iffland August Wilhelm L Dger C Conrad Translator
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 163 lines and 19537 words, and 4 pages
Editor: Eliel Aspelin-Haapkyl?
KAARLO BERGBOMIN KIRJOITUKSET I
N?ytelm?t ja kertomukset
Toim.
ELIEL ASPELIN-HAAPKYL?
Helsingiss?, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1907.
SIS?LLYS:
Esipuhe.
Pombal ja jesuiitat. Paola Moroni.
Belsazarin pidot. Julian. Aarnihauta. Syd?mmi? ihmistelmeiss?.
ESIPUHE.
T?m? viittaus Bergbom'in varhempaan kehityskulkuun selitt??, miksi h?n itse ei koskaan painattanut muuta teosta kuin tohtorinv?it?skirjansa. H?n piti kirjoituksiansa nuoruuden kokeina, jotka eiv?t l?hesk??n vastanneet sit? mit? h?n oli toivonut kerran voivansa luoda, ja kun lis?ksi h?nen etevin teoksensa, Pombal ja jesuiitat, oli ruotsiksi kirjoitettu, katsoi h?n parhaaksi j?tt?? kaikki kirjan muodossa julkaisematta. Ettei h?n vanhempana kirjoittanut mit??n uutta ja kypsemp?? tuli taasen siit?, ett? teatterinjohtajan toimi ei ainoastaan vaatinut koko h?nen aikaansa ja ty?voimaansa, vaan laadultaan oli sentapainen, ett? se alituisesti sitoi h?nen fantasiansa ja ajattelunsa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puolesta:
N?YTELM?T
POMBAL JA JESUIITAT
Viisin?yt?ksinen historiallinen murhen?ytelm?
HENKIL?T:
JOSE EMANUEL, Portugalin kuningas. DON SEBASTIAN DE CARVALHO, POMBALin markiisi. DON MIGUEL, LAFOENSin prinssi, kuninkaan laillistettu veli. Markiisi DE TAVORA. DON FRANSISCO DE TAVORA, AVEIROn herttua, | h?nen poikansa. DON LUIZ DE TAVORA, ELVASin herttua. | Kardinaali SALDANHA, Lissabonin patriarkka. Pater MOREIRA, | " MALAGRIDA, | " SOUZA, | jesuiittoja. " MATHOS, | " ALESSANDRO. | JOS?, Pombalin yksityissihteeri. RAFAEL, noviisi. TEXEIRA, kuninkaan kamariherra. DONNA THERESIA DE TAVORA, Aveiron herttuan puoliso. DONNA BEATRICE DE CARVALHO. ELVASin herttuan puoliso, Pombalin tyt?r. Syrj?henkil?it?.
ENSIMM?INEN N?YT?S.
ENSIMM?INEN KOHTAUS.
JOS? . Kauanpa kirkossa viipyv?t. Sovintohetki on tietenkin hyvin hell? ja pitk?llinen, kun huulet, jotka ennen vain liikkuivat syyt??kseen koston kirouksia, nyt yhtyv?t veljelliseen suuteloon. -- Uskooko siis Pombal todellakin, ett? nuo ylpe?t aatelismiehet syd?mmen pakosta n?yrtyv?t h?nen eteens?, ett? ovat vihansa heitt?neet kunniasta saada lukea sukuja nousukkaan kanssa, ett? se ehtoollinen, jota he nyt yhdess? nauttivat, on Lethe-juoma, joka heid?n muistostaan haihduttaa entisen vallan, entisen h?v?istyksen ja entiset kostontuumat? Kosto, haa! Sit? ei niink??n unhoteta. Jokaisen ihmisen el?m?ss? on jotakin, josta h?n ei voi p??st?, jossa h?nen sielunsa v?kisinkin riippuu kiinni ja josta sen t?ytyy saada ravintoa, jos ei mieli aivan kuihtua. Jos ei h?nell? sit? ole itsess??n, niin ottaa h?n sen ulkoap?in. Kuinka voisin min? muuten el??? ?iti, ?iti! vaikka on sammunut roviosi, jossa pyh?n uskomme t?hden uhrasit el?m?si, vaikka ruumiistasi ei en?? ole tuhkaakaan j?ljell?, niin kuitenkin sin? el?t. Samana hetken?, milloin viimeinen ep?toivon huutosi Israelin Jumalan tyk? h?mmentyi tuskasi valitukseen, syttyi roviosi minun syd?mmess?ni. Kymmenen vuotta ovat kostonhuutosi sielt? soineet. Vaikka en toivon kipin??k??n n?e, toivon kuitenkin, vaikkei v?hint?k??n voimaa minulla ole, taistelen kuitenkin. Mutta tied?n, ett? aikani tulee, sill? -- o, Herra Zebaoth, is?ini Jumala! -- muuten olisi kyll? salamasi armahtanut ja ilmoilta iskenyt ep?toivosta v?syneen.
TOINEN KOHTAUS.
BEATRICE. Lieneek? aurinko koskaan niin ihanana maan yli s?teillyt kuin t?n??n? Minusta rauha huokuu joka tuulahduksessa, sovinto v?lkkyy joka s?teess?, templin pyh?t soinnut kaikkialla kaikuvat.
ELVAS. Armas, kuinka voisikaan toisin olla? Viimeinen ja ainoa pilvi on onnemme taivaalta haihtunut. Is?mme ovat meid?n rakkautemme t?hden heitt?neet vanhan vihollisuutensa. Kaksi jaloa miest?, jotka v??rink?sitys on erottanut, on vihdoinkin oppinut toinen toistaan ymm?rt?m??n.
POMBAL . Nuo sanat aikeettomat mua painaa.
BEATRICE. Olet niin yksivakainen. Kun ?sken teid?n kahden v?lill? polvistuin Vapahtajan alttarin juureen, kun rukouksemme yhtynein? nousivat pyh?n Neitsyen valtaistuimen luokse, niin silloin minusta sielumme valuivat niin yhdeksi, ettei mik??n maan p??ll? en?? voi meit? erottaa. Sill? hetkell? en olisi mill??n muotoa voinut saattaa ket?k??n ihmist? onnettomaksi, en rikollisintakaan. Eik? sinunkin ole laitasi samoin?
POMBAL. Sinulla on jotakin syd?mmell?si. Puhu!
BEATRICE. Luiz'illa ja minulla olisi pyynt?, vaan en tied?, minun on niin vaikea sit? sanoa; soisin, ett? itse sen huomaisit ja itsest?si sen t?ytt?isit.
POMBAL. Haluatko uutta pukua Pariisista, uusia ajoneuvoja? Halusi on t?ytetty, ennenkuin sen olet ilmaissut.
BEATRICE. En laske leikki? t?llaisella hetkell?. Olet t?n??n viett?nyt sovinnon juhlaa, ole yht? armollinen kuin olet jalo, suo vapaus niille onnettomille, jotka Oporton kapinassa --
POMBAL. Vaiti siit?! Pyyd? koristusta, jota kuningatar kadehtisi, ja sen sinulle annan, vaikka se oikkusi veisi koko omaisuuteni, mutta noita kapinoitsijoita -- ei, ei! Sin? et tied? mit? pyyd?t.
ELVAS . T?ll?kin hetkell?!
BEATRICE . Raskaalla mielell? h?n sen kielt??, ole varma siit?.
POMBAL. ?l? sano minua julmaksi, mutta en voi. Parhaan yst?v?ni voisin hylj?t? sinun t?htesi, mutta vihollisiani -- Se, jota, niinkuin minua, petos ja viekkaus piiritt??, ei saa olla heikko. Laupeus pit?isi vain vireill? noiden kavalien vehkeilyjen julkeutta. Minun pit?? hallita voidakseni hy?dytt??, ja minun pit?? olla ankara voidakseni hallita.
BEATRICE. Is? poloinen! Kuinka ihmiset ovat mielett?m?t, kun valtaa kadehtivat!
ELVAS. Totta sanot, Beatrice. Sin? siis ik?v?it, sin?, niinkuin min?kin, pois hovin vaarallisilta jyrk?nteilt? siihen rauhalliseen el?m??n, jota tulemme viett?m??n maatiloillani. Siell? me el?mme vain toisillemme, rakkaudellemme. Meille t?m? levoton maailma myrskyineen ei ole olemassakaan, sill? onnemme saaren ymp?rill? on yksinomaan ilo ja rauha vallitseva.
POMBAL . Eik? siis ole povessasi nimeksik??n miehen kunnianhimoa? Etk? koskaan ole el?m?llesi asettanut p??m??r??, jonka puolesta voisit taistella? Valtiomiehen suuruus, eik? se mielt?si kiihoita? Soturin kunniaseppel, eik? se nuorukaisen silmi? huikaise?
ELVAS. Kenties -- unelmissani. Ei, ei! Min? en ole kunnianhimoinen. Voiko maa minulle kauniimpaa p??m??r?? osottaa kuin Beatriceni? Ei mik??n minusta kirkkaammin s?teile kuin h?nen silm?ins? loiste. Mit? olisi kruunu h?nen suutelonsa rinnalla, mit? kunniarikas el?m? hetken unelmaan verrattuna h?nen rinnoillaan?
POMBAL . Noinko puhuu mies, tai -- haa, taaskin tuo ep?luulo! -- Ei, -- h?n ei voi -- mutta, h?n on Tavora. Luulin, ett?, kun sota Espanjaa vastaan pian voi sytty?, jokainen Portugalin nuorukainen, joka vain kykenee, rient?isi taistelemaan maansa puolesta. En kiell?, ett? olisin toivonut sinun astuvan sotariviin ja hankkivan itsellesi maineen suuremman ja pysyv?isemm?n, kuin mink? lahonnut sukupuu voi tarjota.
BEATRICE. Ja j?tt?v?n minut. --
ELVAS. Ole huoletta! ?l? usko, ett? min? hylk??n suurimman onneni, -- sill? se sin? olet, -- murhalla ja verell? ostaakseni palasen tuota v??r?? rahaa, tuota kunniaa, jolla joukkoja lahjotaan. Sit? paitse itse parhain tiet?net, ett? ylimm?t paikat armeijassa annetaan yksinomaan ulkomaalaisille ja aatelittomille.
BEATRICE. Is?, ?l? vihastu! Olisi, n?et, siet?m?t?n jo pelkk? ajatuskin, ett? h?net kadottaisin. Koko el?m?ni on t?h?n asti ollut levotonta vapisemista sinun t?htesi; jos minun nyt t?ytyisi vapisten pel?t? Luiz'inkin kohtaloa, niin luulenpa, etten kest?isi.
JOS? . Anteeksi, mutta t?rkeit? uutisia Lissabonista. Malagrida on rohjennut siell? n?ytt?yty?.
POMBAL. Pahasti h?nen silloin k?y.
JOS?. Tapansa mukaan h?n on yllytt?nyt kansaa kapinaan laillista esivaltaa vastaan. H?n on lausunut kauhistavimpia syyt?ksi? teit? kohtaan, herra markiisi, ja per?tt?mill? v?itteill? teid?n ylh?isyytenne puhdasoppisuudesta --
POMBAL. Lyhyesti!
JOS?. Kansanjoukko, h?nen saarnansa vimmaamana, alkoi jo liikahdella, kun teid?n ylh?isyytenne henkivartioston p??llikk? toi komppanian sotav?ke? ja hajoitti joukon. Malagrida pakeni Aveiron herttuattaren palatsiin --
POMBAL ja ELVAS. Aveiron?
JOS?. Herttuatar julisti ett?, ammutkoot vaikka palatsin raunioiksi, h?n ei luovuta pakolaista; mutta samassa tuli herttua is?ns? kanssa palatsiin, ja h?nen k?skyst??n pater luovutettiin.
POMBAL . Sovintohan silloin olisi enemm?n kuin korupuhetta. . Kuka nuo uutiset on t?nne tuonut?
JOS?. Henkivartioston p??llikk?, Marialvo. H?n odottaa teid?n ylh?isyytenne k?sky?, miten vangin kanssa on menetelt?v?.
Add to tbrJar First Page Next Page