Read Ebook: A History of the Army Experience of William A. Canfield by Canfield William A

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 59 lines and 7316 words, and 2 pages

BOLSHEVISMI JA OLOT VEN?J?LL?

Kirj.

K. N. RAUHALA

Helsingiss?, Edistysseurojen Kustannus-Oy, 1920.

Raittiuskansan kirjapainossa helsingiss?.

JOHDANTO.

Ven?j?n vallankumouksesta ja olojen kehityksest? Ven?j?ll? on nyt jo tavallaan tullut yleismaailmallinen kysymys, joka liikuttaa ei ainoastaan politikkojen, vaan suorastaan kansojen mieli? Amerikaa ja Japania my?ten. Mik? olisi sen vuoksi luonnollisempaa, kuin ett? me, jotka el?mme suorastaan t?m?n vallankumouksen niin sanoakseni "tuulen suussa", aivan t?m?n "suuren arvoituksen", niinkuin Ven?j?n oloja on nimitetty, ??rell? -- ett? me olisimme koettaneet hankkia mahdollisimman tarkat ja luotettavat tiedot oloista ja asiain kehityksest? Ven?j?ll?. T?h?n ei mielest?ni k?ske pelkk? teoreettinen totuuden rakkaus, vaan suorastaan oma etu. Sill? sanottakoon mit? tahansa: politiikassakin on sellainen toiminta vankinta, joka nojaa t?sm?llisiin tietoihin, tarkkaan harkintaan ja voimakkaaseen tahtoon. Olkoon teon takana kuinka voimakas viha, rakkaus, innostus tai halveksunta tahansa, on se aina hiedalle rakennettu, ellei sit? samalla ohjaa tieto ja kylm? harkinta, ennakkoluuloton harkinta.

Meill? on kuitenkin, ainakin julkisuudessa, esitetty kovin v?h?n sellaisia Ven?j?n oloja koskevia tietoja, joille olisi voinut luottamuksella k?sityksens? rakentaa -- joita ilman ep?varmuuden tunnetta olisi edes ottanut vastaan. Salassa esitett?nee Neuvosto-Ven?j?n oloista ty?v?est?llemme erinomaisia kaunomaalauksia, julkisuudessa on taasen sanomalehdiss? esiintynyt mit? j?rjett?m?mpi? juttuja, joilla muka on kuvattu Ven?j?n oloja, mutta jotka vain sekoittavat sen v?h?isenkin varmuuden, mink? toiset tiedot olisivat voineet antaa. Asian on tehnyt viel? hullunkurisemmaksi se seikka, ett? samat jutut ja "tiedot" on usein toistettu aina jonkun ajan kuluttua. Mainitakseni muutamia esimerkkej?: Pietarin v?est?st? on 3-4 kertaa vuodessa, ellei useamminkin, puolet kuollut n?lk??n. 50 matruusia on useammankin kerran ajanut takaa Pietarin kaduilla yht? rottaa. Trotski on vangituttanut Leninin ja julistautunut diktaattoriksi ainakin kolme kertaa. Useat sellaisetkin tiedot, joita aluksi ei ole osattu ep?ill?k??n, ovat my?hemmin osoittautuneet per?tt?miksi. Niinp? tuli meid?nkin maahamme tieto siit?, ett? m.m. kreivi Kokowtsoff olisi ammuttu. Jonkun ajan kuluttua saapui kreivi itse rajan yli Suomeen ja Helsingin Sanomain kirjeenvaihtajalla oli tilaisuus h?nelt? itselt??n tiedustella asian todenper?isyytt?. Kreivi selitti, ett? omaisuutensa h?n on kyll? menett?nyt, mutta h?nelle itselleen ei ole tehty mit??n muuta kuin kerran pid?tetty aivan vallankumouksen alkuaikoina. Samoin tiesi joku uutinen kertoa, ett? bolshevikit olisivat vieneet kirjailija Gorkin Pietari-Paavalin vankilaan ja kiduttaneet h?nt? siell?. T?ss?k??n ei kaikesta p??tt?en ole ollut mit??n per??, sill? jonkun ajan kuluttua saapui tieto, ett? Gorki on sangen vaikuttavassa asemassa neuvostovallan palveluksessa. Mainittakoon viel? Krapotkin-tapaus. Tuli tieto: bolshevikit ovat ampuneet Krapotkinin. Mutta sit? seurasi pian toinen tieto kirjeest?, jonka h?n oli kirjoittanut Brandesille. H?n eli rauhassa l?hell? Moskovaa, piti oloja kyll? raskaina ja synkkin?, mutta ei kertonut erikoista vainoa kohdanneensa.

Olen maininnut n?m? esimerkit osoittaakseni vain, ett? t?m?ntapaisiin yksityisiin tietoihin ei voida paljoa rakentaa. T?ytyy koettaa saada runsaampaa tietoaineistoa -- jos mahdollista useampia teit? saapuneita tietoja ja, niinpaljon kuin mahdollista, sellaisia tietoja, joita bolshevikit itsek??n eiv?t voi kielt??. Bolshevikien omat tiedonannot, heid?n lehtiens? kirjoitukset ja neuvostojensa lausunnot ovat silloin, kun on kysymyksess? heid?n olojensa ep?kohtien esitys, siin? suhteessa luotettavia, ett? ne eiv?t ainakaan ole yleens? liian ankaria arvosteluja, eik? heit? itse?ns? vastaan t?hd?ttyj? agitatsionikuvauksia. Niill? tietysti on taasen se heikkous, ett? ne saattavat kaunistella ja sivuuttaa suoranaisesti j?rjestelm?? vastaan puhuvia seikkoja. T?m?n vuoksi on taasen otettava huomioon heid?n vastustajansa ankarimpiakin arvosteluja. Kaikkein parasta ainesta olisivat tietysti aivan kylm?t ja asialliset faktat, tosiasiat, ennenkaikkea tilasto. Valitettavaa vain on, ett? n?it? on ollut saatavissa kovin v?h?n.

N?it? lausuttuja periaatteita noudattaen olen koettanut kutoa esitykseni. En pyri siin? ollenkaan aivan t?ydelliseen kokonaiskuvaan Neuvosto-Ven?j?n oloista ja koko t?m?n kohta kolme vuotta kest?neen mahtavan vallankumousilmi?n kokonaisarvosteluun. Tyydyn siihen, ett? koetan tarjota arv. lukijain omalle arvostelulle seulottuja, mahdollisimman luotettavia ja runsaita kiinnekohtia.

Jotta saataisiin ensinn?kin jonkunlainen k?sitys, miten laajalle pohjalle esitykseni perustuu, teen kaikkein ensimm?iseksi selkoa niist? tietol?hteist?, siit? kirjallisuudesta, mik? on ollut k?ytett?v?n?ni.

BOLSHEVISMIN TEORIA:

T?ss? teoksessa on l?ydett?viss? bolshevikien valtiollisen toiminnan teoria. Se on jonkinlainen Marxin ja Engelsin lausuntojen selitysteos. Lenin esiintyy siin? melkein samalla tavalla kuin n.s. verbaali-inspiratsioniteorian kannattaja raamattua tulkitessaan. Koko oppi johdetaan Marxin ja Engelsin lauseista, niit? yksityiskohtaisesti aina eri korostuksia my?ten seulomalla ja niiden puhdasoppista tulkintaa hakien. Taloustiedett? teos sis?lt?? kovin v?h?n.

Palyi on unkarilainen ja vasta viime aikoina 50 vuotiaana muuttunut kommunistiksi. H?nen kommunisminsa on kuitenkin toista haaraa kuin marxilais-leninil?inen. H?n ei hyv?ksy yksipuolista historiallista materialismia, vaan puhuu historiallisesta idealismista. Perustelee kommunisminsa enemm?n luonnontieteellisesti ja luonnonoikeudellisesti kuin marxilaisella historiallis-materialistisella dialektiikalla. Ei vaadi ehdotonta tuotannonv?lineiden yhteiskunnallistuttamista, vaan niiden katasterisoimista ja t?ydellist? yhteiskunnallista valvontaa.

Kautskyn mielest? nyt vasta alkaa Ven?j?ll? todellinen kapitalistinen ajanjakso.

Esitt?? kommunistisen, terroristisen ja sosialidemokraattisen suunnan v?list? taistelua eri vallankumouksissa ja osoittaa, ett? Pariisin kommunismi ei pyrkinyt ??nioikeutta supistavaan diktatuuriin, niinkuin bolshevikit v?itt?v?t. Arvostelee muutamain luotettavain tietojen perusteella hyvin ankarasti bolshevikien menettely?.

BOLSHEVISMI K?YT?NN?SS?:

Edell?mainittujen lis?ksi olen huomioon ottanut my?skin huomattavat ja asiallisemmilta tuntuvat nimett?m?t kirjoitukset ja haastattelut, joita viime aikoina on sanomalehdiss? ollut melko runsaasti. Erikoisesti mainittakoon The Economistissa olleet selonteot Neuvosto-Ven?j?n teollisuudesta, tulo- ja menoarviosta y.m.

Julkaisee m.m. muutamia mielenkiintoisia asiakirjoja.

Ven?j?n kommunistisen puolueen kaupunkikonferenssissa Moskovassa pidetyn puheen mukaan laadittu esitys. T?ss? puheessaan on Trotzki antanut verrattain paljon arvostelulle t?rkeit? kuvauksia ja tietoja.

l) Neuvosto-Ven?j?n valtios??nt?.

Mutta yleens? julkaisu sis?lt?? ihmetelt?v?n v?h?n faktillisia tietoja. Tilasto esim. puuttuu melkein tyysti.

MUU KIRJALLISUUS.

Muita teoksia, joista yksi ja toinen tieto ja aihe on t?h?n esitykseen pirahtanut, voisi luetella ehk? useampiakin. Mainittakoon vain:

BOLSHEVISMIN TEORIA.

Karl Marx puki yhteiskunnallisen kehitysoppinsa, historiallisen materialisminsa, Hegelin dialektiikan pakkopaitaan. Marx tahtoi lausua, ett? yhteiskuntaj?rjestys ja jopa kulttuurikin on taloudellisen tuotantoj?rjestelm?n funktio, siit? riippuvainen. Tuotantomuoto on h?nen mukaansa "vapaa muuttuja" ja yhteiskunta, valtio, kulttuuri sen funktio. Kehitys tapahtuu Marxin mukaan siten, ett? tuotantomuoto aina luo vanhaan yhteiskuntaj?rjestelm??n sopimattoman voiman, joka lopulta s?rkee kuoren ja luo uuden tuotantomuodon ja yhteiskunnan.

Hegelin dialektinen metoodihan oli lyhyesti ja puutteellisesti sanoen sellainen, ett? h?n selitti historiallisen kehityksen tapahtuvan aatteiden keskin?isest? painiskelusta siten, ett? voimassa oleva aate, "teesi", luo itselleen vastakohdan, "antiteesin" ja kun n?m? vaikuttavat toisiinsa, syntyy uutta, korkeampaa: "synteesi", vastakohdat teesi ja antiteesi sovittautuvat. Ja t?m? ei tapahdu ainoastaan asteettain, vaan my?skin hypp?yksitt?in, siten, ett? "paljous muuttuu laaduksi", aivankuin vesi nollapisteess? muuttuu j??ksi.

Vapaa kansanvaltio, josta sosialistitkin ovat joskus puhuneet, on, lausuu Lenin, j?rjett?myytt?. Sill? silloin kun on valtio, ei ole vapautta ja kun vapaus saapuu, kuolee valtio. Nykyinen demokraattinenkin valtio on porvarillista demokratiaa, joka ei laajentamallakaan muutu proletariaatin demokratiaksi. Sen vuoksi on nykyinen valtio ja sen aseet sotajoukko ja virkamiehist? s?rett?v? ja luotava vallitsevaksi luokaksi j?rjestyneen k?yh?list?n demokratia, joka sortaa ja h?vitt?? porvariston ja luo kommunistisen tuotantomuodon. T?ss? siis demokratian "m??r? muuttuu laaduksi", lausuu Lenin, k?ytt?en oikein Hegelin dialektiikan muotoa. Kapitalistinen valtio taasen s?rjet??n siten, ett? porvarillinen sotajoukko h?vitet??n ja asestetaan k?yh?list?. T?ten on h?vinnyt toinen kapitalistisen valtion ase. Toinen, virkavalta, taasen h?vitet??n siten, ett? kaikki virkamiehet tehd??n asestetusta k?yh?list?st? riippuviksi, proletariaatin luokkavaltion palvelijoiksi. Uuden virkavallan syntyminen tahdotaan est?? siten, ett? virkamiehille annetaan t?ydellinen tavallisen ty?miehen leima. Bolshevikit olivat rakentaneet ohjelmansa t?ss? suhteessa seuraavalle Engelsin lauseelle: "T?t?, kaikissa t?h?n saakka olleissa valtioissa v?ltt?m?t?nt? valtion ja valtioelimien muuttamista vastaan yhteiskunnan palvelijoista yhteiskunnan herroiksi k?ytti Kommuni kahta varmaa keinoa. Ensiksikin se t?ytti kaikki virat, hallinnolliset, oikeuslaitosta, kansanvalistusta palvelevat, k?ytt?m?ll? yleisi? vaaleja, joissa oli yleinen ??nioikeus kaikilla osallisilla, ja samalla se otti k?yt?nt??n oikeuden kutsua n?m? valitut henkil?t pois viroistaan min? hetken? hyv?ns? valitsijaansa p??t?ksen nojalla. Ja toiseksi se maksoi kaikille virkahenkil?ille, sek? ylemmille ett? alemmille, ainoastaan sellaisen palkan, mink? ty?l?iset yleens?kin saivat."

Lenin ja Bucharin selitt?v?t nimenomaan, ett? hallintoteht?v?t ovat kapitalistisen kehityksen kautta niin yksinkertaistuneet, ett? ne ovat pelkki? laskemis- ja kontrolliteht?vi?, joita jokainen kommunistisen yhteiskunnan kansalainen voi suorittaa. Ja siihen on pyritt?v?kin, ett? kaikki kansalaiset vuoronper??n vedet??n hallintoteht?viin. T?ll?in on virkavalta muserrettu.

T?llaista asestetun proletariaatin pystytt?m?? valtiota nimitt?v?t bolshevikit k?yh?list?n diktatuuriksi. Se on se v?liaste, joka Marxin mukaan on oleva kapitalistisen valtion ja kommunistisen yhteiskunnan v?lill?. Nimikin on Marxilta per?isin. Neuvostovallan valtios??nn?ss? ovat bolshevikit antaneet t?lle diktatuurille ulkonaisen muodon. T?st? valtios??nn?st? my?hemmin enemm?n.

T?m?n diktatuurin avulla tahtovat bolshevikit toteuttaa yhteiskunnallisen ja taloudellisen ohjelmansa: ensin tuotannonv?lineiden yhteiskunnallistuttamisen, kapitalistiluokan h?vitt?misen ja kommunistisen tuotantomuodon, jolloin tuotteiden jakoa viel? ohjaa kapitalistinen periaate "kullekin ansionsa mukaan" -- t?m? on kommunismin ensimm?inen aste -- ja sitten vihdoin tuotteiden jaon kommunistisen periaatteen mukaan "kullekin tarpeensa mukaan", jolloin valtio kokonaan v?hitellen kuolee ja kaikki luokkaerot h?vi?v?t -- t?m? on kommunismin toinen korkeampi aste.

Vallankumous tapahtuu ja sen tulee tapahtua silloin kun t?rkeimm?t tuotannon haarat ovat keskittyneet, rengastuneet ja trustiutuneet niin, ettei keskittyminen kapitalismin puitteissa en??n juuri voi jatkua ja kun k?yh?list?n luokkavoima on kasvanut niin suureksi, ett? se voi vallata valtiovallan. Vallankumous puhkeaa siell?, miss? sorto on ankarin ja levi?? sitten muihin maihin.

T?m? on bolshevikien k?sitys n.s. tuotannon kypsyyskysymyksest?.

Ei ole sattuma, ett? dogmaattisratsionalistisin marxilaisuuden haara on pesiytynyt juuri Ven?j?lle. Ven?l?inen ajattelutapa on jo siin? suhteessa it?maisen sukua, ett? se rakastaa enemm?n logiikkaa, kuin kokemusta ja tilastoa. It?mainen filosofiahan on tunnettu juuri rohkeasti rakennetuista t?ydellisist? ajatusrakennuksistaan ja loppuun saakka viedyst? dialektiikastaan. Vapaa-herra Freytagh-Loringhowen huomauttaakin, ett? my?skin anarkisti Bakunin omisti Hegelin filosofiasta sen jyrkimm?n muodon, joka voitaisiin lyhyesti sanoa: ainoastaan j?rjellinen, s.o. j?rjestelm?n mukainen on todellista ja j?rjestelm?nvastainen on huonoa, valheellista. Se on se ajatustapa, mik? v?l?ht?? tuossa kuuluisassa Hegelin vastauksessa luonnontieteilij?ille, jotka h?nelle huomauttivat, ett? h?nen j?rjestelm?ns? kiertot?htiin n?hden ei pid? yht? tosiasioiden kanssa, koskapa kiertot?hti? on enemm?n kuin h?nen j?rjestelm?ns? mukaan saisi olla. Hegel vastasi: "Sit? pahempi tosiasioille". T?m?n mukaan on yhteiskunnallinen el?m?kin oikeata vain silloin, kun se on j?rjestelm?n mukaista. T?m? sis?lt?? kumouksen uskontunnustuksen. Ja Lenin on t?ss? suhteessa aito it?maalainen ja Bakuninin henkinen sukulainen. T?m?n lis?ksi tulee Ven?j?n onnettomat yhteiskunnalliset olot, jotka ovat kest?neet vuosisatoja ja luoneet edellytykset rajulle yhteiskunnalliselle maanj?ristykselle. Esit?n muutaman tiedon n?ist? oloista tuonnempana.

Tarkastakaamme nyt lyhyesti bolshevikien taloudellista ohjelmaa.

Ohjelman t?rkeimm?t kohdat ovat seuraavat:

a) kansantaloudelliset piiri- ja alueneuvostot;

b) kansantalousneuvostot ja koko tuotannon ja kaupan alaa edustavat komiteat, kuten "sentrotekstili", "sentrometalli" j.n.e.;

c) ylin kansantalousneuvosto, johon kaikki langat keskittyv?t, maan taloudelliset aivot, suunnaton rekisteri- ja laskukoneisto.

N?m? taloudelliset neuvostot ovat alituisessa yhteydess? ty?l?isneuvostojen ja neuvostovallan kanssa.

Pakkoluovutukset tapahtuvat yleens? ilman korvausta.

Lopuksi viel? sananen bolshevikien kirkko- ja kouluohjelmasta. Kaikki yhteys kirkon ja valtion v?lill? on katkaistava. Valtio sallii uskonnonvapauden, mutta kommunistinen puolue puolueena taistelee kaikkea uskontoa vastaan. T?m?nkin periaatteen Lenin johtaa er??st? Engelsin lauseesta, jossa t?m? lausuu, ett? uskonto on valtion suhteen yksityisasia ja jossa h?n on alleviivannut sanat "valtion suhteen". Lenin tekee t?st? sen johtop??t?ksen, ett? puolue ei en??n voi pit?? uskontoa yksityisasiana. Viime vuonna uusitussa kommunistisen puolueen ohjelmassa on 11 kohtaa sis?lt?v? luku kouluoloistakin. Sen sis?ll?st? mainittakoon vain, ett? "pakollinen, maksuton, yleinen sek? polyteknillinen kasvatus on pantava toimeen kaikille 17 vuotta nuoremmille". "Ty?koulut" ja "kansanyliopistot" ovat ne k?sitteet, jotka n?yttelev?t suurta osaa bolshevikien ohjelmassa.

Olen t?ss? kuvaillut vain ven?l?isen kommunismin ohjelmaa. Aikaisemmin mainitsemani Eduard Palyin hahmoittelema ohjelma on luonteeltaan hiukan toinen ja t?rkeiss? kohdissa ven?l?isest? eroava. En puutu siihen l?hemmin.

BOLSHEVISMI K?YT?NN?SS?.

Ven?j?n yhteiskunnallisten olojen kehnoushan on kauan ollut sananpartena l?nsimaissa. Palautettakoon t?ss? mieliin muutamia tosiasiallisia tietoja, jotka kuvastavat n?iut came up during the day and night. Hard fighting every day till the 21st. Then Grant made one of his masterly movements round their right flank. Our Brigade started direct for their extreme right, struck them about five o'clock, and made preparations for a charge, but darkness set in, and about ten o'clock we started for the rear; marched all night, and took our breakfast on the bank of the Pamunkey river; continued our march, and on the 24th crossed the North Anna river, under a severe storm of shell bursting over our heads; we then entered the line. On the 25th, advanced our line about five hundred yards; 26th, hard fighting, but nothing gained. During the night we fell back across the river and burned the bridge.

May 27th, we took up our line of march, crossed the Pamunkey river, and went into camp; a distance of thirty-five miles. On the 30th, we started out as rear guard for the brigade teams. May 31st, General Griffin ordered our regiment alone into the woods to try the enemy's strength; we passed down into the ravine and up a steep bluff under a galling fire, but at last we reached the top and held our position till the reserves were sent to support both of our flanks; hard fighting all day.

June 1st, 1864. All quiet till about ten o'clock; then the enemy charged on our left and were driven back with heavy loss. They also charged on our right in plain sight. Two lines came up on the double-quick till within two hundred yards. Then you might have seen a line of dusty forms spring up as if by magic, and a sheet of fire burst forth which sent them reeling back to their cover in the woods. They soon rallied again and came on with double the force that had first assailed us. Just then, one of our light batteries, of six guns, was placed in position in the woods, and gave them grape and canister.

On they came regardless of life and fearless as demons; but soon they met a sheet of fire which seemed to consume them; they retreated to the woods for the second time, and made no further attack on that part of our line.

On the 2d, we fell back and moved about five miles to the left. At four o'clock, they came down on us and tried to get in our rear; but all to no purpose. We fought hard during the following day, but rested that night. On the 4th, we moved about four miles, and formed on the right of the line at Coal Harbor. Every one knows about this place. It will be sufficient to say that we had work to do, and I think all were glad when the order came to fall back.

Just after dark, on the 11th, we started back and took our breakfast near Whitehouse landing, and continued our march. Our next rest was near the James river, where we remained until the 15th, when we took up our line of march just at dusk, and marched all night and till four o'clock of the following day. Forming on the line of battle near the Weldon railroad, we went in on a charge, and fought more or less all night.

On the morning of the 17th, we charged all along the line, drove the enemy back, took several pieces of artillery, and more or less prisoners. Advanced about one mile on the 18th, and during the night threw up earth works in an old oat field near a peach orchard. On the 19th, we dug our pit eight feet wide and three deep, throwing all the earth in front. Hard fighting on the left. On the 20th, hard fighting all along the line. I received a slight wound across my left temple.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet