bell notificationshomepageloginedit profileclubsdmBox

Read Ebook: Kolme muskettisoturia: Historiallinen romaani by Dumas Alexandre Hannikainen P J Translator

More about this book

Font size:

Background color:

Text color:

Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page

Ebook has 6350 lines and 120099 words, and 127 pages

-- Perhana kaikkiansa! murisi kuningas, mit?s on tekeminen?

-- On antaminen vapautusk?sky, siin? kaikki, sanoi kardinaali; min? uskon niinkuin Teid?n Majesteettinne, ett? herra de Tr?ville'n takaus on enemm?n kuin kylliksi.

Tr?ville kumarsi kunnioittavasti ja v?h?n pelonsekaisella ilolla; h?n olisi suonut mieluummin kardinaalin j?yk?sti vastustelevan kuin noin yht'?kki? antavan mukaan.

Kuningas kirjoitti vapautusk?skyn alle ja Tr?ville vei sen mukanaan viipymytt?.

Juuri kun h?n oli menossa, hymyili kardinaali h?nelle yst?v?llisesti ja sanoi kuninkaalle:

-- Hyv? sopusointu p??llikk?jen ja sotilasten kesken teid?n muskettisoturikunnassanne, armollisin herra; se on sangen hy?dyllist? palvelukselle ja sangen kunnioittavaa kaikille.

-- H?n tekee minulle varmaankin kohta aika tepposen, sanoi Tr?ville; ei tuommoisen miehen kanssa saa koskaan viimeist? sanaa. Mutta kiiruhtakaamme, sill? kuningas voi muuttaa mielens? joka hetki, ja kaiken p??tteeksi, vaikeampi on saada Bastiljiin tai Fort-l'?v?que'iin miest?, joka sielt? on kerta l?htenyt ulos, kuin pysytt?? siell? vankia, joka on kerta sinne saatu.

Herra de Tr?ville riensi riemullisena Fort-l'?v?que'iin, ja pelasti sielt? muskettisoturin, joka oli viel? yht? tyyni ja levollinen kuin ennenkin.

Sitten, tavatessaan ensi kerran d'Artagnan'ia, lausui h?n h?nelle: Pelastitte kauniisti nahkanne; nyt on Jussac'ille antama miekanpistonne kuitattu. Viel? on maksamatta Bernajoux'in saama pisto, mutta elk?? siihen luottako.

Muutoin, herra de Tr?ville'll? oli kyll? syyt? ep?ill?kkin kardinaalia ja ajatella, ett'ei kaikki viel? ollut lopussa, sill? tuskin oli muskettikapteeni sulkenut oven j?lkeens?, kun H?nen ylh?isyytens? sanoi kuninkaalle:

-- Nyt kun olemme taas kahdenkesken, puhukaamme vakavista asioista, jos Teid?n Majesteettinne suvaitsee. Armollisin herra, Buckingham on ollut Pariisissa viisi p?iv?? ja on l?htenyt vasta t?n? aamuna.

Jossa herra sinetinvartija S?guier useamman kuin yhden kerran t?hysteli kellonnauhaa, soittaaksensa, niinkuin ennen muinoin.

Mahdoton on kuvitella sit? vaikutusta, jonka nuo muutamat sanat kuninkaasen tekiv?t. H?n punastui ja vaaleni vuorottain; ja kardinaali n?ki heti, ett? h?n yhdell? iskulla oli valloittanut takaisin sen alan, jonka h?n ?sken oli menett?nyt.

-- Buckingham Pariisissa! kiljahti h?n, ja mill? asioilla?

-- Ep?ilem?tt? vehkeilem?ss? vihollistemme hugenottein ja espanjalaisten kanssa.

-- Ei, jumal'auta, ei! Vaan vehkeilem?ss? minun kunniaani vastaan rouva Longueville'n ja Cond?laisten kanssa!

-- Oh, armollisin herra, mik? ajatus! Kuningatar on liian sive? siksi, ja rakastaa Teid?n Majesteettianne liian paljon.

-- Nainen on heikko, herra kardinaali, sanoi kuningas; ja mit? tulee siihen, ett? h?n minua paljon rakastaisi, niin on minulla omat ajatukseni siit? rakkaudesta.

-- Min? pysyn kuitenkin siin?, sanoi kardinaali, ett? herttua Buckingham on tullut Pariisiin aivan valtiollisissa tarkoituksissa.

-- Ja min? olen varma, ett? h?n on tullut muissa tarkoituksissa, herra kardinaali; mutta jos kuningatar on rikoksellinen, vapiskoon h?n!

-- Toden totta, sanoi kardinaali, vaikka minun on kovin vastenmielist? pysytt?? ajatustani tuommoisessa petoksessa, saattaa Teid?n Majesteettinne minun kuitenkin sit? ajattelemaan; sill? rouva de Lannoy, jolta, Teid?n Majesteettinne k?sky? noudattaen, olen useampia kertoja kysellyt, sanoi minulle t?n? aamuna, ett? H?nen Majesteettinsa oli viime y?n? valvonut sangen my?h??n, t?n? aamuna itkenyt ja sittemmin pitkin p?iv?? kirjoittanut.

-- Siin?p? se on, sanoi kuningas; varmaankin h?nelle. Kardinaali, minun t?ytyy saada k?siini kuningattaren paperit.

-- Mutta kuinka niit? voi saada, armollisin herra? Minun n?hd?kseni en min? eik? Teid?n Majesteettinne voi ottaa p??llens? sellaista tointa.

-- Kuinkas meneteltiin marsalkanrouva d'Ancre'n kanssa? huudahti kuningas yh? kiihtyen; h?nen kaappinsa kaiveltiin perin pohjin ja viimein h?net itsens?.

-- Marsalkanrouva d'Ancre oli vaan marsalkanrouva d'Ancre, florentinilainen seikkailijatar, armollisin herra, siin? kaikki, jota vastoin Teid?n Majesteettinne korkea puoliso on It?vallan Anna, Ranskan kuningatar, sanalla sanoen maailman suurimpia prinsessoja.

-- Sit? rikoksellisempi h?n on, herra herttua! Kuta enemm?n h?n on unhottanut korkean asemansa, sit? alemmaksi h?n on painunut. Min? olen muutoin jo kauvan sitten p??tt?nyt tehd? lopun kaikista noista valtiollisista ja rakkauden vehkeilyist?. H?nell? on my?skin palveluksessaan er?s de la Porte...

-- Jota min? luulen kaikkien n?iden rettel?iden toimeenpanijaksi, sanoi kardinaali.

-- Te arvelette siis, niinkuin min?, ett? kuningatar minua pett??? sanoi kuningas.

-- Min? luulen, sen sanon Teid?n Majesteetillenne toistamiseen, ett? kuningatar vehkeilee kuninkaansa valtaa vastaan, vaan min? en suinkaan ole sanonut h?nen vehkeilev?n h?nen kunniaansa vastaan.

-- Ja min? sanon: molempia vastaan; min? sanon teille, ett'ei kuningatar minua rakasta; min? sanon teille, ett? h?n rakastaa toista ja min? sanon teille, ett? tuo toinen on herttua Buckingham! Mink?t?hden ette otattaneet h?nt? kiini, kun h?n oli Pariisissa?

-- Otattaa kiini herttua! kuningas Kaarlo I:n yliministeri, armollisin herra? Mik? meteli siit? olisi noussut! ja jos Teid?n Majesteettinne ep?luulot olisivat toteutuneet, jota min? viel?kin ep?ilen, mik? hirve? melu, mik? kauhea h?v?istysjuttu siit? olisi syntynyt!

-- Mutta kun olisi tullut ilmiin, mik? maankiert?j?, mik? roisto h?n on, olisi kaiketi pit?nyt...

-- Olisi pit?nyt...

-- Ei mit??n, sanoi kuningas, ei mit??n. Mutta ette kaiketi j?tt?neet h?nt? silmist?nne koko ajalla kuin h?n Pariisissa oli?

-- En, armollisin herra.

-- Miss? h?n asui?

-- La Harpe'n kadulla N:o 75.

-- Miss? se on?

-- Luxemburg'in puolella.

-- Ja oletteko varma siit?, ett? kuningatar ja h?n eiv?t tavanneet toisiansa?

-- Min? luulen kuningattaren kyllin uskolliseksi velvollisuuksilleen, armollisin herra.

-- Mutta he ovat olleet kirjevaihteessa, h?nelle kuningatar on kirjoittanut koko p?iv?n; herra herttua, minun tarvitsee saada k?siini nuo kirjeet!

-- Armollisin herra, mutta...

-- Herra herttua, maksoi mit? maksoi, min? tahdon ne k?siini.

-- Min? tahdon kuitenkin huomauttaa Teid?n Majesteettianne...

-- Tekin siis pet?tte minua, herra kardinaali, koska tuolla tavoin vastustatte tahtoani? Oletteko tekin liitossa espanjalaisen ja englantilaisen kanssa, rouva Chevreuse'n ja kuningattaren kanssa?

-- Armollisin herra, vastasi kardinaali huoaten, luulisinpa olevani tuommoisten ep?luulojen ulkopuolella.

-- Herra kardinaali, te olette kuulleet minun mieleni; min? tahdon kirjeet.

-- Siihen on vaan yksi keino.

-- Mik??

-- J?tt?? asia sinetinvartija S?guier'in toimeksi. Se kuuluu kokonaan h?nen toimialaansa.

Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page

 

Back to top