Read Ebook: Harper's New Monthly Magazine Vol. IV No. 19 Dec 1851 by Various

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 1078 lines and 157364 words, and 22 pages

Translator: Lauri Hirvensalo

MUSTALAISTYT?N ENNUSTUS

Romaani P?rttyliny?n ajoilta

Kirj.

PROSPER M?RIM?E Ranskan Akatemian j?sen

Suomentanut LAURI A. HIRVENSALO

Kustannusosakeyhti? Ahjo, Helsinki, 1919. Juusela & Lev?nen Oy kirjapaino ja kirjansitomo.

SIS?LT?:

TEKIJ?N ALKUSANAT.

"Neiti de Ch?teauneuf, yksi kuninkaan hempukoista ennen t?m?n Puolan matkaa, oli lemmenpuuskassaan mennyt naimisiin firenzel?isen Antinottin, Marseilles'n kaleriorjainp??llysmiehen kanssa; ja kun h?n huomasi miehens? viett?v?n irstailevaa el?m??, surmasi h?n t?m?n omin k?sin kuin mies."

Minusta tuntuu v?h?n omituiselta verrata sen ajan tapoja omiimme, ja huomata j?lkimm?isiss? voimakkaiden intohimojen rappeutumista tyyneyden ja ehk?p? onnenkin hyv?ksi. On sitten vaan osattava vastata kysymykseen, olemmeko parempia kuin esi-is?mme, eik? sit? ole yht? helppo ratkaista, sill? aikojen mukana ovat mielipiteet samanlaisista teoista paljon muunnelleet.

Niinp? v. 1500 tienoilla ei salamurha eik? myrkytt?minen her?tt?nyt yht? suurta kauhua ja kammoa kuin nyky??n. Aatelismies surmasi vihamiehens? salakavalasti; h?n anoi armoa, sai sen, ja n?ytt?ytyi j?lleen seurael?m?ss? ilman ett? kenenk??n p??h?n olisi p?lk?ht?nyt katsoa h?neen karsaasti. Viel?p? joskus puhuttiin murhaajasta, jos tappo oli aiheutunut oikeasta kostosta, niinkuin nyt puhutaan hienon maailman miehest?, joka kaksintaistelussa surmaa h?nt? kovasti loukanneen heitti?n.

Mehemet-Ali, jonka kanssa mamelukkien beit kilpailivat Egyptiss? vallasta, kutsuu er??n? p?iv?n? t?m?n sotav?en ylimm?t p??llik?t juhlaan palatsiinsa. Kun he ovat tulleet sis?lle, niin ovet sulkeutuvat. Heid?n ollessa paraikaa aterialla, albanialaiset ampuvat heid?t v?ijyksist? kuoliaaksi, ja siit? hetkest? saakka Mehemet-Ali hallitsee yksin Egyptiss?.

No niin! sopikaamme pois Mehemet-Alin kanssa: h?nh?n nauttii suurta arvonantoa Euroopassa, ja kaikissa sanomalehdiss? h?n k?y suuresta miehest?: sanotaan suorastaan, ett? h?n on Egyptin hyv?ntekij?. Mutta kuitenkin, voiko olla mit??n kauhistuttavampaa kuin tappaa ihmisi?, jotka eiv?t kykene puolustautumaan? Todellisuudessa maan tapa sek? se seikka, ett? asiasta oli mahdotonta selviyty? muuten, puolustavat moisia salav?ijytyksi?. T?h?n tapaukseen siis sopii Figaron iskusana: Ma, per Dio, utilita!

P?rttyliny? oli ik??nkuin kansallinen kapina, samantapainen kuin espanjalaisten v. 1809 tekem?; ja surmatessaan kerettil?isi? Parisin porvarit uskoivat lujasti tottelevansa taivaan ??nt?.

Ei ole minunlaiseni kertomuksientekij?n asia kuvata t?ss? kirjassa 1572 vuoden historiallisten tapahtumain p??sis?lt??; mutta kun olen puhunut P?rttyliny?st?, niin en voi olla t?ss? esitt?m?tt? er?it? ajatuksia, jotka ovat her?nneet mieless?ni historiamme verist? lehte? lukiessani.

Onko ymm?rretty oikein syyt, jotka aiheuttivat t?m?n veril?ylyn? Oliko sit? kauan edelt?p?in valmistettu, vai oliko se tuloksena ?killisest? m??r?yksest? tai kerrassaan vain sattumasta?

Ei yksik??n historiankirjoittaja anna minulle tyydytt?v?? vastausta n?ihin kysymyksiin.

He pit?v?t tyydytt?vin? todistuksina kaupungilla liikkuneita huhuja ja luuloteltuja keskusteluja, jotka painavat hyvin v?h?n vaa'assa, kun on ratkaistavana n?in t?rke? historiallinen kysymys.

Tahdon t?ss? vain viitata er??seen kertomukseen, jota kaikkialla toistetaan ja joka osoittaa, kuinka helposti kaikkien mit? ep?todenn?k?isimpienkin huhujen annetaan k?yd? t?ydest?.

Omasta puolestani olen varmasti vakuutettu siit?, ett? veril?yly ei ollut edelt?p?in harkittu, enk? voi k?sitt??, kuinka p?invastaisen k?sityskannan ovat voineet omaksua kirjailijat, jotka kuitenkin ovat yht? mielt? siit?, ett? Katariina tosin kyll? oli hyvin ilke? nainen, mutta kuitenkin yksi vuosisatansa ter?vimpi? poliitikkoja.

J?tt?k??mme hetkiseksi moraali syrj??n, ja tarkastakaamme t?t? luuloteltua suunnitelmaa hy?dyn kannalta katsottuna. No siis, min? pid?n kiinni siit?, ettei se ollut hoville hy?dyksi, varsinkaan kun se pantiin t?yt?nt??n niin k?mpel?sti, ett? t?ytyy sen suunnittelijoita pit?? ihmisist? kaikkein p??tt?mimpin?.

On siis tarkastettava, olisiko kuninkaan arvovalta otaksuttavasti voittanut tai k?rsinyt sen t?yt?nt??npanosta, ja oliko h?nen etujensa mukaista sallia sen tapahtua.

Ranska oli jakautunut kolmeen puolueeseen: protestantteihin, joiden p??llikk?n? oli prinssi Cond?'n kuolemasta saakka ollut amiraali Coligny, kuninkaan puolueeseen, joka oli heikoin, ja Guise'in puolueeseen eli sen ajan ultrarojalisteihin.

On p?iv?n selv??, ett? kuninkaan, joka sai pel?t? yht? paljon Guiseja kuin protestanttejakin, tuli koettaa s?ilytt?? arvovaltansa, pit?m?ll? n?m? kaksi puoluetta kesken??n eripuraisina. Nujertaa niist? toinen, olisi olisi ollut samaa kuin heitt?yty? toisen armoille.

Mutta otaksukaamme, ett? Kaarle tai h?nen ?itins?, tahi jos niin tahtoo sanoa, h?nen hallituksensa, olisivat p??tt?neet vastoin kaikkia politiikan s??nt?j? h?vitt?? protestantit Ranskasta, niin on todenn?k?isint?, ett? he, kerran tehty??n t?m?n p??t?ksen, olisivat asiaa kypsyneesti harkiten koettaneet keksi? sopivimmat keinot, ollakseen varmat yrityksen onnistumisesta. Sill? hetih?n huomaa, ett? kaikkein varminta oli veril?ylyn alottaminen kaikissa kuningaskunnan kaupungeissa samalla kertaa, jotta protestantit, ylivoimaisten vihollisten k?ydess? kaikkialla heid?n kimppuunsa, eiv?t voisi miss??n ryhty? vastarintaan. Yksi ainoa p?iv? olisi ollut kylliksi heid?n tuhoamisekseen. Sill? tavallahan Ahasveerus oli suunnitellut juutalaisten teurastuksen toimeenpantavaksi.

Olemme kuitenkin lukeneet, ett? kuninkaan ensim?iset m??r?ykset protestanttien surmaamisesta ovat p?iv?tyt 28 p?iv?n?, siis nelj? p?iv?? p?rttyliny?n j?lkeen, ja sitten kun sanoma t?st? suuresta veril?ylyst?, kuninkaan k?skykirjeit? nopeammin levinneen?, oli h?lyytt?nyt kaikki t?h?n uskontoon lukeutuvat.

Ennenkaikkea olisi ollut t?rke?t? vallata protestanttien tukipaikat. Niinkauan kuin ne pysyiv?t heid?n hallussaan, niinkauan ei kuninkaan arvovalta ollut ehdottoman varma. Siten olisi -- jos otaksutaan katolilaisten todella hautoneen salahankkeita, ollut ep?ilem?tt? mit? t?rkein toimenpide vallata La Rochelle elokuun 24 p?iv?n?, ja samoihin aikoihin olisi Etel?-Ranskassa pit?nyt armeijan olla koossa est?m?ss? kaikki reformeerattujen yhtymisyritykset.

Mihink??n sellaiseen ei kuitenkaan oltu ryhdytty.

En voi my?nt?? oikeaksi ajatusta, ett? samat miehet olisivat voineet olla rikoksen suunnittelijoina, rikoksen, jonka seuraukset k?visiv?t niin t?rkeiksi, ja panna sen niin huonosti t?yt?nt??n. Toimenpiteisiin oli todellakin ryhdytty niin huonosti, ett? muutaman kuukauden kuluttua P?rttyliny?st? sota leimahti uudelleen liekkiin, protestantit varmasti suoriutuivat siit? kaikella kunnialla, ja se tuotti heille uusiakin etuoikeuksia.

Ent? vihdoin Colignyn murha, joka tapahtui kaksi p?iv?? ennen p?rttyliny?t?, eik? se lopulta kumoa sit? otaksumaa, ett? sellainen salajuoni olisi ollut olemassa? Miksi tappaa p??llikk? ennen yleist? surmaamista? Eik? se ollut juuri omiaan pel?stytt?m??n hugenotteja ja saamaan heid?t olemaan varuillaan?

Niinp? siis kaikki tuntuu minusta osoittavan, ettei t?m? suuri veril?yly ollut ollenkaan seurauksena kuninkaan salaliitosta yht? kansanosaa vastaan. P?rttyliny? tuntuu minusta kansankapinan aiheuttamalta, joka ei voinut olla ennakolta valmisteltu, ja joka yht?kki? pantiin toimeen.

Tahdon kaikessa n?yryydess? esitt?? selitykseni ongelmasta.

Mutta jos kuningas olisi saanut yhdell? iskulla raivatuksi tielt??n sek? amiraalin ett? Guisen herttuan, niin h?nest? ilmeisesti olisi tullut ehdoton valtijas.

Se siis piti h?nen tehd?: murhauttaa amiraali; tai, jos niin tahdotaan sanoa, antaa siit? vihjaus Guisen herttualle, sitten syytt?? t?t? prinssi? murhaajaksi ja julistaa h?net j?tett?v?ksi hugenottien kostolle alttiiksi. Tiedet??n Guisen herttuan, olipa h?n sitten syyllinen Maurevelin yritykseen tai ei, poistuneen Parisista kaikessa kiireess?, ja ett? reformeeratut, n?enn?isesti kuninkaan suojeluksen alaisina, uhkailivat kovasti Lothringin suvun prinssej?.

Parisin v?est? oli t?n? aikakautena hirve?n kiihkoista. Porvaristo, j?rjestettyn? sotilaalliseen tapaan, muodosti jonkinlaisen kansalliskaartin, joka voi tarttua aseisiin h?lyytyskellon ensi ??nen kuullessaan. Yht? pidetty kun Guisen herttua oli parisilaisten kesken niin is?ns? muiston kuin omien ansioittensakin vuoksi, yht? vihattuja olivat hugenotit, jotka heit? olivat kaksi kertaa piiritt?neet. Suosio, jota n?m? viimeksi mainitut nauttivat hovissa, kun yksi kuninkaan sisarista meni avioliittoon heid?n uskontunnustukseensa kuuluvan prinssin kanssa, kiihdytti heid?n ylpeytens? ja heid?n vihollistensa vihan kaksinkertaiseksi. Sanalla sanoen: ei tarvinnut muuta, kuin jokin p??llikk? asettui n?iden kiihkoilijain etunen??n ja huusi heille "iskek??!" niin he jo riensiv?t surmaamaan kerettil?isi? maanmiehi??n.

On vaikea ratkaista, mik? osa kuninkaalla oli veril?ylyyn; joskaan h?n ei sit? hyv?ksynyt, niin h?n ainakin varmasti antoi sen tapahtua. Kun murhia ja v?kivallant?it? oli jatkunut kaksi p?iv??, niin h?n paheksui kaikkea ja tahtoi lopettaa surmaamisen. Mutta kansajoukon intohimot oli p??stetty valloilleen, eik? se suinkaan saa v?h?st? verest? kyll?kseen. Se vaati yli kuusikymment? tuhatta uhria. Hallitsijan oli pakko menn? virran mukana, joka oli h?nt? voimakkaampi. H?n peruutti armahdusm??r?yksens? ja antoi pian toisia, ulottaaksensa murhaamisen yli koko Ranskan valtakunnan. Sellainen on minun mielipiteeni P?rttylin y?st?, ja esitt?ess?ni sen sanon lordi Byronin kera:

"I only say, suppose this supposition".

Saksalaiset ratsumiehet.

The black bands come over, The Alps and their snow, With Bourbon the rover They passed the broad Po.

Ei kaukana ?tampes'sta, kun Parisista p?in tullaan, voi viel?kin n?hd? nelikulmaisen rakennuksen, jossa on suippokaariset ikkunat ja jota koristavat muutamat k?mpel?t veistokuvat. Oven yl?puolella on sein?komero, jossa oli ennen kivinen jumalan?idin kuva; mutta vallankumouksessa sen osaksi tuli niin monen pyh?n miehen ja naisen kohtalo, ja sen s?rki juhlallisesti Larcy'n vallankumousklubin puheenjohtaja. Sittemmin sen paikalle on asetettu uusi madonnan kuva, joka todellisuudessa on vain kipsi?, mutta joka muutamien silkkiriekaleiden ja lasihelmien avulla on viel? sangen muhkean n?k?inen ja antaa Claude Giraut'n kapakalle kunnianarvoisan ulkon??n.

Jo useita kuukausia sitten oli solmittu rauha n?iden kahden kilpailevan uskonlahkon kesken, mutta se oli vannottu huulin eik? syd?min. Niiden v?linen viha oli yh? voimassa yht? leppym?tt?m?n?. Kaikki tuntui osoittavan, ett? sota tuskin viel? oli ehtinyt loppua, kaikesta sai sen k?sityksen, ettei rauha voinut tulla pitk?aikaiseksi.

Toisten sukiessa sein?m?ll? sinne kiinnipantuja hevosia toiset kohentelivat tulta, k??nteliv?t paistivartaita ja puuhailivat ruuanlaittohommissa. Majatalon kovaonninen is?nt?, lakki k?dess??n ja kyyneleet silmiss??n, katseli sekamelskaa, jonka h?nen keitti?ns? tarjosi n?ht?v?ksi. H?n n?ki kanatarhansa h?vitetyksi ja kellariaan ry?stett?v?n, pullojensa kaulat iskett?v?n poikki, kun ei katsottu maksavan vaivaa vet?? niist? korkkia pois; ja, mik? pahinta, h?n tiesi hyvin, ett? huolimatta kuninkaan antamista ankarista sotakuria koskevista m??r?yksist?, h?nen ei tarvinnut odottaakaan mit??n korvausta niilt?, jotka kohtelivat h?nt? vihollisena. Kaikkialla tunnettu totuus oli, ett? t?n? onnettomana aikana, olipa sitten maassa sota tai rauha, aseistettu joukko eli aina mielens? mukaan joka paikassa, miss? se milloinkin sattui olemaan.

Savusta ja rasvatahroista mustuneen tammip?yd?n ??ress? istui saksalaisten ratsumiesten kapteeni. H?n oli iso ja lihava noin viidenkymmenen vanha mies, jolla oli kotkannen?, hyvin punakka iho, harmahtava ja harva tukka, joka huonosti peitti leve?n arven, mik? alkoi h?nen vasemman korvansa tienoilta ja peittyi lopulta paksujen viiksien alle. H?n oli ottanut pois haarniskansa ja kyp?rins? ja j?tt?nyt ylleen vain unkarilaisen nahkapaidan, joka jo oli useista kohdin huolellisesti korjattu. H?nen aseensa olivat paikka paikoin k?yneet mustaksi ja h?nen sapelinsa ja pistoolinsa olivat asetetut penkille k?den ulottuville; vy?lleen h?n oli j?tt?nyt vain leve?n tikarin, aseen, josta varovainen mies luopui ainoastaan makuulle menness??n.

H?nen vasemmalla puolellaan istui nuori, verev?, iso ja sangen sopusuhtainen mies. H?nen takkinsa oli kirjailtu, ja koko h?nen puvussaan saattoi huomata v?h?n enemm?n hienoutta kuin h?nen toverinsa vaatetuksessa. H?n oli kuitenkin vain kapteenin kornetti.

Kaksi noin kahdenkymmenen tai kahdenkymmenen viiden vuoden ik?ist? naista oli heid?n seurassaan ja istui saman p?yd?n ??ress?. Heid?n puvuissaan oli kurjuuden ja ylellisyyden sekoitusta, eiv?tk? ne olleet heille tehdyt, vaan sodan onnenpotkaukset n?yttiv?t tuoneen ne heid?n k?siins?. Toisella oli yll??n jonkinlainen kullalla kirjailtu mutta kokonaan haalistunut damastir?ijy, sek? yksinkertainen liinakankainen hame. Toisella oli sinipunervasamettinen puku ja p??ss??n harmaa miesten huopahattu, jossa oli koristuksena kukonsulka. Molemmatkin olivat kauniita; mutta heid?n ujostelemattomat katseensa ja heid?n vapaat puheensa ilmaisivat heid?n tottuneen el?m??n sotilaitten parissa. He olivat l?hteneet Saksasta ilman mit??n m??r?tty? tarkoitusta tai tointa. Samettipukuinen oli mustalainen; h?n osasi povata korteista ja soittaa mandoliinia. Toinen oli perehtynyt haavurin ty?h?n, ja h?nt? tuntui kornetti pit?v?n suuressa arvossa.

N?m? nelj? henkil??, jokaisella edess??n iso pullo ja lasi, juttelivat kesken??n ja ryypiskeliv?t odottaessaan p?iv?llisen valmistumista.

Keskustelu alkoi laimeta, kuten ainakin n?lk?isten ihmisten kesken, kun nuori, kookas ja sangen hienosti puettu mies pys?hdytti ravintolan oven eteen hyv?n raudikkonsa, jolla h?n ratsasti. Ratsumiesten torvensoittaja nousi penkilt?, jossa h?n oli istunut ja, l?hestyen muukalaista, tarttui hevosen suitsiin. Muukalainen valmistautui kiitt?m??n h?nt? pit?en tekoa kohteliaisuuden osoituksena; mutta heti h?n huomasi erehtyneens?, sill? torvensoittaja avasi hevosen suun, ja tarkasteli sen hampaita tuntijan silmin, sitten h?n vet?ytyi pari askelta taaksep?in ja katsoen jalon el?imen jalkoja ja lautasia, nyyk?ytti p??t??n tyytyv?isen n?k?isen?. -- Kaunis hevonen, jolla ratsastatte, herra! h?n sanoa mongerti; ja h?n lis?si saksaksi muutamia sanoja, mitk? saivat h?nen toverinsa, joiden keskeen h?n taas istuutui, purskahtamaan nauruun.

T?m? kursailematon tarkastus ei ollut matkustajan mieleen; h?n kuitenkin tyytyi vain luomaan halveksivan katseen torvensoittajaan ja laskeutui maahan kenenk??n auttamatta.

Is?nt?, joka silloin tuli talosta pihalle, otti kunnioittavasti suitset h?nen k?dest??n ja sanoi h?nen korvaansa kylliksi hiljaa, etteiv?t ratsumiehet voineet mit??n kuulla:

-- Herra teit? auttakoon, jalo nuori herra! mutta te tulette hyvin huonoon aikaan, sill? noiden lurjusten -- joilta pyh? Kristoffer v??nt?k??n niskat nurin -- seura ei ole ollenkaan miellytt?v?? hyville kristityille kuten teille ja minulle.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet