bell notificationshomepageloginedit profileclubsdmBox

Read Ebook: Musta tulpaani: Romaani by Dumas Alexandre Walld N Hilja Translator

More about this book

Font size:

Background color:

Text color:

Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page

Ebook has 2825 lines and 50220 words, and 57 pages

-- Niin olen kuullut sanottavan, teid?n ylh?isyytenne. Itse puolestani en tied? sanoa mit??n, kun en ole tuttava herra Boweltin kanssa.

-- Kunnon mies, toisti toinen. -- Mutta luuletteko, ett? h?n my?skin on rohkea mies?

-- Sit? en tied? sanoa, sill? kuten jo mainitsin teid?n ylh?isyydellenne, tunnen h?net ainoastaan ulkon??lt?.

-- Odottakaamme siis, niin saamme sen n?hd?, mumisi nuori mies.

Upseeri teki vaieten my?nt?v?n liikkeen.

-- Jos tuo Bowelt on kunnon mies, jatkoi h?nen ylh?isyytens?, -- saavat nuo raivostuneet ihmiset pyynt??ns? hiukan odottamattoman vastauksen.

Ja kuten soittoniekan sormet liikkuvat soittokoneen koskettimilla, niin teki nuoren miehen k?si, h?nen lausuessaan nuo sanat, kuin itsest??n hermostuneita liikkeit? h?nen toverinsa olalla, ilmaisten kiihke?t? k?rsim?tt?myytt?, jota kasvojen j?ykk? ja synkk? ilmek??n ei aina pystynyt salaamaan, eik? ainakaan t?n? hetken?.

Silloin kuultiin porvarisl?hetyst?n johtajan tiedustelevan edusmiehelt?, miss? h?nen toverinsa, toiset edusmiehet, olivat.

-- Hyv?t herrat, lausui herra Bowelt toistamiseen, -- vakuutan teille, ett? olen t?ll? hetkell? t??ll? yksin herra d'Asperen'in kanssa enk? voi yksin ratkaista tuota asiaa.

-- M??r?ys, m??r?ys! huusivat monet tuhannet ??net.

Herra Bowelt koetti puhua, mutta h?nen ??nens? ei p??ssyt kuuluville ja kiihke?t k?denliikkeet vain todistivat h?nen ep?toivoansa.

Lopuksi h?n, n?hdess??n kaikki ponnistuksensa turhiksi, k??ntyi avoimeen akkunaan p?in ja kutsui herra d'Asperen'ia.

Herra d'Asperen tuli vuorostaan parvekkeelle, jossa h?nelle kajahti vastaan viel? r?ike?mm?t huudot kuin hetki sitten herra Boweltille.

H?n teki siit? huolimatta yrityksen puhua kansalle. Mutta kansa katsoikin paremmaksi tunkea rakennuksen sis??n sit? vartioivan sotav?enosaston ohi -- joka muutoin ei tehnytk??n pienint?k??n vastarintaa itsevaltiaalle kansalle, -- kuin kuunnella herra d'Asperen'in puhetta.

-- L?htek??mme mukaan, ?versti, lausui nuori mies kylm?hk?sti, kansan tulvahtaessa sis??n kaupungintalon p??ovesta, -- n?ytt?? silt? kuin neuvottelu tapahtuisi tuolla sis?ll?. Menk??mme kuuntelemaan.

-- Olkaa varuillanne, teid?n ylh?isyytenne, olkaa varuillanne!

-- Miksik? niin?

-- Edusmiesten joukossa on monta, jotka ovat olleet tekemisiss? teid?n ylh?isyytenne kanssa, ja jos yksikin heist? tuntee teid?n ylh?isyytenne...

-- Niin minua syytet??n t?m?n kaiken alkuunpanijaksi. Olet oikeassa, lausui nuori mies, punehtuen harmista, kun oli osottanut niin suurta kiihkeytt?. -- Olet oikeassa, j??k??mme t?nne. T?lt? kohdalta n?emme heid?t heid?n palatessaan m??r?yksineen tai ilman sit?, ja voimme sen mukaan arvostella, onko herra Bowelt ainoastaan kunnon mies, vai my?skin rohkea mies, mink? seikan haluaisin tiet??.

-- Mutta, lausui upseeri silm?illen h?mm?styneen? vierustoveriaan, -- eih?n teid?n ylh?isyytenne toki hetke?k??n pit?ne mahdollisena ett? edusmiehet antaisivat Tillylle m??r?yksen poistua, -- seh?n on mahdotonta!

-- Miksik? niin? kysyi nuori mies tylysti.

-- Siksi ett? he sen tehdess??n samalla tuomitsisivat Kornelius ja Jan de Wittin kuolemaan.

-- No, saamme n?hd?, vastasi h?nen ylh?isyytens? kylm?hk?sti. -- Vain Jumala yksin voi edelt?p?in tiet?? ihmisten aivoitukset.

Upseeri loi salaa silm?yksen toverinsa kalseisiin kasvoihin ja kalpeni.

H?nen ylh?isyytens? tovereineen voi paikalta, miss? he seisoivat, kuulla h?lin?n ja kolinan kansanjoukon noustessa kaupungintalon portaita yl?s.

Sitten alkoi melu kuulua tuon salin avoimista akkunoista, jonka parvekkeella herra Bowelt ja herra d'Asperen olivat seisoneet, mutta josta he nyt olivat poistuneet, varmaankin pel?ten kansanjoukon heit? ahdistellessaan sy?ksev?n heid?t parvekkeelta alas.

Jo alkoivat nuo touhuavat ja meluavat varjokuvat n?ky? kaupungintalon akkunoista.

Sali, miss? neuvottelujen piti tapahtua, t?yttyi t?yttymist??n.

?kki? taukosi huuto. Sitten se, viel? ?killisemmin, kasvoi niin kiihke?ksi, ett? vanha rakennus t?risi harjaansa my?ten.

Vihdoin k??ntyi ihmisvirta takaisin, kiit?en pitkin k?yt?vi? ja portaita kohden porttia, mist? vesipy?rteen kaltaisena tulvahti ulos.

Ensi ryhm?n etunen?ss? tuli liit?en mies, jonka kasvot olivat v??ntyneet vahingonriemusta.

Tuo mies oli kirurgi Tyckelaer.

-- Olemme sen saaneet! Olemme saaneet sen! huusi h?n heiluttaen paperia ilmassa.

-- He ovat saaneet m??r?yksen! mumisi upseeri tyrmistyneen?.

-- No hyv?, sitten voin tehd? johtop??t?kseni, lausui h?nen ylh?isyytens? tyynesti. -- Te ette tiennyt, rakas ?verstini, onko herra Bowelt yksist??n kunnon mies vai my?skin rohkea mies. H?n ei ole kumpaakaan.

Seuraten sitten katseillaan kulmiansa rypist?m?tt? ohivirtaavaa ihmisjoukkoa, h?n lausui:

-- L?htek??mme nyt Buitenhofiin, ?versti, luulen ett? siell? saamme n?hd? harvinaisen n?ytelm?n.

Upseeri kumarsi ja seurasi herraansa mit??n vastaamatta.

Vankilan edustalle kokoontunut kansanjoukko oli kasvanut suunnattomaksi. Mutta tarmokkaasti piti Tillyn ratsuv?ki sit? yh? edelleen kurissa.

Pian alkoi kreivi kuulla yh? kasvavaa kohinaa, mink? synnytti l?henev? ihmisvirta sy?stess??n eteenp?in kiihtyv?n putouksen vauhdilla.

Samassa h?n n?ki ilmassa liehuvan paperin, nyrkkien ja kimmelt?vien aseiden yl?puolella.

-- Mit?! huudahti h?n, kohottautuen jalustimensa varassa ja koskettaen luutnanttiansa miekkansa ponnella. -- Luulen ett? nuo katalat ovat saaneet haluamansa m??r?yksen!

-- Nuo kunnottomat konnat! huudahti luutnantti.

Toivottu m??r?ys se todella olikin, ja riemukkaalla kiljunnalla otti kokoontunut ihmisjoukko sen vastaan.

Se l?ksi heti liikkeelle ja marssi ??nekk?it? huutoja kohottaen kohden Tillyn ratsujoukkoja.

Mutta kreivi ei suinkaan ollut halukas p??st?m??n heit? tarpeellista l?hemm?ksi.

-- Seis! huudahti h?n, -- seis! Varokaa l?hestym?st? ratsujamme tai min? annan hy?kk?ysk?skyn!

-- Kas t?ss? m??r?ys! vastasivat sadat uhkaavat ??net.

Kreivi otti sen vastaan tyrmistyneen?, loi siihen nopean katseen ja lausui lujalla ??nell?:

-- Ne, jotka ovat allekirjoittaneet t?m?n m??r?yksen, ovat herra Kornelius de Wittin murhaajia. Ennen menett?isin molemmat k?teni, kuin soisin kirjoittaneeni kirjaimenkaan tuosta h?pe?llisest? kirjelm?st?!

Ja ty?nt?en miekkansa ponnella luotaan miehen, joka yritti ottaa kirjelm?n h?nelt? takaisin, h?n lausui:

Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page

 

Back to top