bell notificationshomepageloginedit profileclubsdmBox

Read Ebook: Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 by Ahlqvist August

More about this book

Font size:

Background color:

Text color:

Add to tbrJar First Page Next Page

Ebook has 321 lines and 74719 words, and 7 pages

MUISTELMIA MATKOILTA VEN?J?LL? VUOSINA 1854-58

Kirj.

Aug. Ahlqvist

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1859.

Paino-luvan antanut: L. Heimb?rger.

Esipuhe.

Ankarat tarkkaajat ehk? lukenevat, ja lukekootkin, n?m? muistelmat niin laajuutensa kuin laatunsakin puolelta k?yhyyden todistukseksi. Vaan k?yhyys, hengellinenk??n, ei ole luettava h?pe?ksi yksityiselle, miss? se on niin yleinen kuin Suomen maassa ja Suomen kielell?. T?m? kieli ei kirjoittaessa suju itsest?ns? paperille, joten sivistyneiden kielten voimme sanoa tekev?n, vaan t?ytyy sit? k?ytt?v?n voittaa ty?ss??n lukemattomia vastuksia, joita eiv?t muut tunne kuin kokeneet, ja jotka tekev?t, ett? h?n isommalla vaivalla saa v?hemm?n valmista kuin ne, jotka k?ytt?v?t ruotsia eli muita sivistyksen kieli?. Toinen syy t?m?n teoksen v?h?isyyteen lienee sekin, ett? tekij? ei ole koskaan pit?nyt matkojensa kertomista muuna kuin hyvin v?h?isen? syrj?asiana; h?nen p??-tarkoituksensa on ollut se asia, jolle h?n l?ksikin: suomiheimoisten kielten tutkiminen ja niiden kautta p??seminen suurempaan ja syvemp??n selvyyteen Suomen kieless?, jota h?n n?iss? tutkinnoissaan ei ole koskaan laskenut silm?lt?. Niiden ja niin muodoin itsen matkankin saaliit lep??v?t kuitenkin enimm?ksi osakseen viel? alku-per?isess? raakuudessansa, kunne vasta saanen tilaisuutta, aikaa ja varoja niiden j?rest?miseen ja ulos-antamiseen.

Heikkoudeksi lienee t?lle kirjaselle sekin luettava, ett? siin? l?ytyv?t kertomukset ovat kirjoitetut v?hitellen ja itselt? matkalta, ei yhteen menoon eik? tarkoin punniten sanoja, vaikka toiselta puolen tunteiden vereksyyden pit?isi vakuuttaa kertomuksen totuutta. Ja totuutta olenkin kertomuksissani tarkoittanut, ehk? mielell?ni kuitenkin tunnustan, ett? kyn?ni paikka-paikoin on teroittunut v?h?n ter?v?mm?ksi kuin olisi tarvinnutkaan. Yleist? kuvaa ei se kuitenkaan ole pilannut; joka tuntee it?iset naapurimme, on lukiessansa t?t? kirjaa havaitseva, ett? useimmat heid?n sek? hyvi? ett? huonoja omaisuuksiansa ovat siin? tarkoin vaariin-otetut. Loukkausta enemm?n kansoja kuin yksin?isi?k??n kohtaan en ole tahtonut miss??n tehd?; olen vaan tarkoittanut kirjauksillani antaa Suomalaisille jonkun tiedon siit? kansasta ja maasta, jonka kanssa heill? onni ja onnettomuus nyt ovat yhteiset.

Jos t?ss? aikomuksessani v?h?nk??n olen onnistunut ja jos n?ill? matka-muistelmillani voisin joissa-kuissa suomalaisissa majoissa lyhent?? muutaman syksyisen illan pituutta, niin on niiden kirjoittaminen minulle jo sill?kin hyvin palkittu.

Helsingiss?, Mikon p?iv?n j?lkeen, v. 1859.

AINEISTO:

Matkan tarkoitus: runojen ker??minen Inkerin-maalla. Matkavarat, matka-kumppali. Yleinen kaava matkasta. Pieni? matka-tapauksia.

N?iden kansa-murteiden piiri. Miss? ne eroitakset toinen toisestansa, vaatteuksessa ja kieless?. Miten ne ovat syntyneet.

Vanhoja runoja vaan Karjalaisilla. Mit? lajia ne ovat t??ll?. Loihtu-runoja ei l?ydy ja syyt siihen.

Taian-teko. Arpominen. Tanssi. Soitto. H??-tavat.

Talon-pojan tila: enin osa kansaa herran-alustalaisia. Rakennukset ja siistiys huonot. Kauppa. N?kin-keruu. Parkin-kiskominen. Ruunun-lasten el?tt?minen. Herkullisuus. Tekem?tt?myys. Rahan-ahnaus. Siveys. Hyppij?t. Ven?j?st? lainatuita sanoja.

Ensim?inen Kirja.

Suomalaisia Ven?j?ll?. L?ht? Pietarista. Neva ja kulku sill?. P?hkin?linna. Laatokka. Treschkot ja matkaaminen sill?. Laatokan kanava. Matka-kumppalia. Lotina-Pelto. Livvin ja Lyydin kieli. Aunuksen kaupunki. Matka-kumppaIi siit?. Suomalaisia Aunuksessa.

Toinen Kirja.

Vosnesenie ja sen liike. Petrosavodsk. Herra Vogel. Tykki-tehdas. Veps?l?iset Soutu-j?rvell?. ??nis-j?rvi. Sik?l?isest? rahvaasta.

Kolmas Kirja.

Matka Ojatille. Vanha pappi J?rviss?. Turha yritys h?nen kanssansa tutkia Veps?n kielt?. Muutto Ladvan kirkolle. Tutkinnot siell?. Veps?l?isi? arvoituksia. Is?-meid?n rukous Veps?ksi. Tarinaisia t?ll? kielell?. Paluu-matka.

Ensim?inen Kirja.

P??si?inen Ven?j?ll?. Kasan'in kaupunki. Tatarit. Heid?n el?m?-laatunsa. Uskonsa, jumalan-palveluksensa ja opetuksensa. Kasan'in Yli-opisto. Luteerilaisia Kasan'issa.

Toinen Kirja.

Matka Ischaakkiin. Volga. Uslon. Vaikeutta matkalla. Tsyvilsk'in kaupunki. Ven?l?iset ravintolat.

Kolmas Kirja.

Tschuvaschin kieli ja kirjallisuus. Kosmodemjansk. Tscheremissej?. Tschuvaschien maa. Ulko-n?k?. Vaatteus. Usko. Keremet'in palvelu. Uhrit ja er?s uhri-juhla. Tschuvaschien kristillisyys. Tschuvaschilaisia lauluja.

Nelj?s Kirja.

Olo Ischaakissa. Korttieri-em?nt?. Papit. Kosmodemjansk. Majatalon v?ki siell?. Volga ja liike sill?. Tscheremisseist?.

Viides Kirja.

L?ht? Kasan'ista Simbirsk'in l??niin. Buinsk'in kaupunki. Vastuksia siin?. Gorodnitschij. Simbirsk. Hyv? kohtelu virka-miesten puolesta. Siell? tapaama maan-mies. Koto-opettajat Ven?j?ll?. Ven?l?inen hovin-herra.

Kuudes Kirja.

Edellisist? askaroitsemisista. Suuri erilaisuus suomalaisissa kieliss?. Historiallisia viittauksia Tscheremissien kielest?. Tschuvaschien tatarilainen peri-juuri. Bolgar. Burkassit. Tschuvaschilaisia arvoituksia. Tschuvaschilainen satu.

Seitsem?s Kirja.

Olo Arbatov'assa. Virka-miehi?. H?vinnyt aatelis-mies. Maslenitsan viett?minen. Ven?l?isi? lauseita. Ven?l?isen luonteesta n?ytteit?. Pensa. Siistitt?myys kaduilla. Matka Pensasta Krasnoslobodsk'iin ja kylien surkea n?k? t?ll? tiell?.

Kahdeksas kirja.

Mordvan kansan sia ja paljous. Sen kielen murteet. Ers?l?inen kirjallisuus. Mordvalaisia arvoituksia. Lauluja.

Yhdeks?s Kirja.

Olo Krasnoslobodsk'issa. Kehno korttieri ja ryypp??v? talon-v?ki. Toinen korttieri ja sen em?nt?. Seuruus-el?m?st?. Puute kirjoista. Taika-luuloisuutta. Er?s puoli-p?iv?inen. Er?s huvi-matka.

Kymmenes Kirja.

Karatai-Mordvalaiset, erhetys oppineilta.

Ensim?inen Kirja.

L?ht? Kasan'ista. Iloiset tunteet. Lossi V?tka-joen yli. Perm'in kaupunki. Votjakit. Baschkirit. Jekaterinenburg. Siperia. Tobolsk. Turinsk. Matka Tavda-joella. Pelym.

Toinen Kirja.

Pelym'in kirkon-kyl?. Matka Pelym-jokea my?ten pohjaan p?in. Yl?-Pelym. Voguulien valituksia. Tapaus Voguuli-paulissa. Massau-paul. Atimje-paul. Loppu matkaa Pelym'illa. Maa-taival ja sen poikki kulkeminen. Schohteltit-paul ja tulo Tapsje-joelle. Matka sit? my?ten. Sortingjen kirkko. Sulo Beresov'aan.

Kolmas Kirja.

Yleinen piirre matkasta Pelym'in ja Beresov'an v?lill?. Voguulien rajat. Maan laatu ja tuotteet. Voguulien luku. El?m?n-laatu. Mets?stys. Kalastaminen. P?hkin?n-keruu. Seuran-pito. Voguulien kyl?t ja asunnot. Vaatteus. Ruoka. Ulko-n?k?. S?vy. Uskonto. Kauppa. Valtiollinen tila.

Nelj?s Kirja.

Beresov'an kaupunki. Asujanten elatus-keinot ja k?yhyys. Matkustaminen peuroilla. Matka Obdorsk'iin. Obdorsk. Ostjakkilainen ruhtinas Taischin. Maan-mies Beresov'assa. Beresovalaisten hyv?-tahtoisuus. Matka Beresov'asta etel??n p?in. Ostjakit. Kondinsk. Ostjakkilaista soittoa ja tanssia. Tobolsk. Pieni? kertomuksia. Verhoturje. Uraali ja sen metalli-rikkaus. Tiet sen yli. Solikamsk. Nykyiset Permil?iset ja vanha Bjarmin-maa. Sen kauppa. Postilla matkustaminen Ven?j?ll?. Moskova.

Matka etel?-osassa Viipurin l??ni? v. 1854.

Add to tbrJar First Page Next Page

 

Back to top