Read Ebook: Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 by Ahlqvist August

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 321 lines and 74719 words, and 7 pages

Matka etel?-osassa Viipurin l??ni? v. 1854.

Sota on kylmine rauta-kynsinens? jo kouristellut meid?nkin maatamme, sota palaa kaikkein mieless?, sodasta vaan kyselev?t kaikki tietoja ja sanomia. V?h?n taitaa siis t?ll? kertaa olla toivomista, ett? kell??n olisi halua ja malttia tarkkuudella seurata niin per?ti rauhallista toimitusta kuin runojen ker??mist?, eli lukea niit? v?h?isi? mietteit?, joita t?t? vasten matkanneella olisi muille kertoa. Vaan ei luontokaan aina jaksa myrskyt?, eik? ihmiset aina sotia. Rauha tulee sodan per?st? kuin tyyni p?iv?-paiste raju-ilman per?st?. Ihmisten ajatukset, rienteet ja toivot k??ntym?t sitten entiselle ladullensa, ja t?ll?in saavat rauhan ty?t taas entisen arvonsa. T?m? toivo -- sill? kanssa-ihmisten hyv?ksyminen on jokaiselle tarpeen -- t?m? toivo on palkinnut ja yll?pit?nyt minuakin, kuin mun matkatessani useasti on t?ytynyt painua salomaihin, miss? niilt? tienoin, joissa ihmisyyden t?rkeimm?t asiat nyt miekalla ratkaistaan, pitkiin aikoin ei ole kuulunut muita sanomia, kuin niit? eriskummaisia maineita, joita rahvaan seassa aina liikkuu t?mm?isin? aikoina. T?m? samainen toivo saattaa minun nytkin Suomettaren palstoihin tallelle panemaan er?it? muistelmia alkupuolelta matkaani, joista kukaties on jotakuta johdatusta vastaisille tutkijoille, vaan jotka kauemman aikaa lyhyk?isiss? muistokirjoissani oltuansa laimeneisivat ja mieleni muihin asioihin puututtua ehk? viel? j?isiv?t laveammasti kirjoittamattakin. Aika ja tilaisuus eiv?t kuitenkaan nytk??n my?ten-anna n?it? muistelmia taiteellisesti j?rest??; niit? olen kirjoitellut v?h?n kussai paikassa, Pohjais-Inkeriss? matkatessani, niill? v?liajoilla, joita runonker??j?ll? on kyll? joko laulajia odottaessansa eli muusta syyst? yhdess? kohden viipyess?ns?, ja jokainen t?mm?isill? matkoilla k?ym?t?inkin arvaa ett?, lasten lattialla h?listess?, vaimojen ovessa h?nn?tess? ja miesten penkill? latturia laskiessa, kirjoittajan on vaikea pit?? ajatuksensa koossa. Elk??n siis lukija pahastuko, jos kaikki paikat kirjoituksessani eiv?t ole niin tasaista ja s?ntillens?, kuin ne olisivat voineet tulla tavallisessa olennossa ja totutuissa tiloissa kirjoittaen.

Jo kauan on tiedetty, ett? Inkerin-maahankin on s?ilynyt Suomen kansan muinais-runollisuutta samoin kuin muihin osiin Suomalaisten maata, joissa Karjalaisia el??, ja onkin jo useampia miehi? Suomesta t??ll? matkustellut runoja ker??m?ss?. Eritt?inkin ovat oppilainen Europaeus ja lisensiaatti Reinholm jo koonneet t??lt? isot joukot runoja. Edellinen, joka menn? talvena viimeksi matkaeli Inkerin etel?- ja l?nteisiss? osissa, oli kuitenkin t?ll?in havainnut, ett? Inkerin-maan runot eiv?t olleet viel? likimaillenkaan kaikki ker?tyt, jonkat?hden h?n sek? yksin?isiss? ett? yleis?llenkin julastuissa kirjoituksissa kehoitti suomalaisuuden yst?vi? t?st? asiasta puolia pit?m??n, ennenkuin laulut t??lt?kin h?vi?isiv?t perikatoon samoin kuin muista osista Suomea. T?m?n johdosta ilmoitin min? Suom. Kirj. Seuralle Helsingiss? aikovani viel? kerran l?hte? runon-keruussa onneani koettamaan, ja pyysin Seuralta matka-rahaa. Seura, jonka varat t?ll?in olivat melkein v?h?ss?, m??r?si t?h?n tarpeesen sen matka-rahan, tekev? 50 rupl. hop., jonka entinen Savo-Karjalaisten osakunta hajotessansa perusti kassansa lahjoittamalla Seuralle; t?h?n matka-rahaan lis?si majisteri Tikkanen omista varoistansa lahjassa Seuralle 75 rupl. ja j?lemmin Viipurinkin Kirj. Seura yht? suuren summan. Minulla oli kumminkin tarkoituksena ei ainoastaan runojen ker??minen, vaan my?s Inkeriss? ja muuallakin Ven?j?n maassa l?ytyvien suomalaisten kieli-murretten tutkiminen, ja sen vuoksi kauempi aikaa matkalla viivytt?v? kuin mink? mainituilla rahoilla olisi tullut aikaan. T?t? j?lkim?ist? tarkoitusta vasten m??r?si H?nen Keisarillinen Korkeutensa Perint?-ruhtinas, Yliopiston Kansleri, H?nen annettavinansa olevista kanslerin-varoista matkakseni 300 ruplaa hop. N?in varustettuna voin runon-keruuta vasten kumppalinkin ottaa kanssani, ja oppilainen Kaarle Sl??r on se, joka t?lle huvituksista k?yh?lle matkalle uskalsi l?hte? kerallani.

Mutta runon-keruu Inkerin-maasta ilman Viipurin l??nin etel?-puolta tunnustelematta olisi ollut vaillinainen ja vaan keskoinen, ja sent?hden p??tin menett?? muutamia viikkoja viimeksi mainitun tienoon laulutaidon tutkimiseen. T??ll? oli minun my?s odotettava kumppaliani, joka vasta paria viikkoa my?hemmin kuin min? jousi matkalle, ja t??ll? oli meid?n kummankin ensin totuttava t?mm?isen matkan toimihin ja vaikeuteen, sill? varsin paha olisi ollut l?hte? pelkk?n? helsinkil?isen? ihan oudossa ja vieraassa maassa matkustamaan.

Alkupuolella toukokuuta Helsingist? tultuani Pyh?ristin kirkolle l?ksin t?st? matkalle 16 p, mainittua kuuta, ja vaelsin halki t?m?n pit?j?n Valkj?rven kirkolle. T?st? k??nsin tieni pohjaista kohti Pasurin, Mets?virkin , Kuninkaanristin ja Puuskalan kautta Haaparannan taloloihin l?hell? Tiuriinkoskea . Aikomukseni oli Vuosta pitkin kyl? kyl?lt? matkata Rais?l?n ja Kaukosan kautta K?kisalmeen. Vaan n?ill? seuduin kuin ei puuttunut minulle kelpaavata juuri muuta kuin v?h?n arvoituksia, p??tin Haaparannasta l?hte? suorinta tiet? K?kisalmeen ja t??lt? k??nty? etel?t? kohti matkaamaan, pitkin Laatokan rannetta, jossa saaliin toivoin tulevan paremmaksi kuin Vuoksen tienoissa. Sent?hden erosin p?iv?ksi t?m?n joen kauniista rannoista, ja potkalsin suoraan kuin linjalla K?kisalmea kohti S?rkisalon kyl??n, my?skin R?is?l?t?. P?iv? oli lauantai-p?iv?, ja Haaparannassa oli minun sanottu t?st? kyl?st? kirkkomiesten venheess? hyv?sti p??sev?ni "linnaan," joka tapahtuikin seuraavana eli 21 p. toukokuuta. T?m?n kaupunkisen olin jo edelt? p?in m??r?nnyt matkani pohjaisimmaksi paikaksi, ja t?st? k??nnyin siis etel?t? kohti rient?m??n. Vaellukseni kulki siit? l?htien seuraavien mainittavampain kylien ja paikkojen kautta, nimitt?in: P?rtsikk? ja Vuohensalo , Riiska, Sortaulaks, Vernitsa , Yl?j?rvi, Ryhm?nkyl?, Enkkua , Saapro, Haitermaa ja R?ykkyl? , josta viimeisest? kyl?st? palasin Valkj?rven kautta takaisin Pyh?ristin kirkolle. V?h?? ennen oli matka-kumppalinikin ennen tehty? p??t?st?mme my?ten tullut t?h?n, ja siit? kulimme nyt yhten? Kivennavan kirkolle. T?st? siirryimme taas hiljan verkkaan Ahj?rven, Vuottaan, Kaukseman, Miettil?n ja Lipolan kautta Anttolan myllylle, joka jo on Raudun pit?j??. T?ss? erosimme pariksi p?iv?ksi. Kumppalini matkusti Kuusenkannan ja muiden kylien kautta yhtym?-paikkaamme kirkolle, min? taas Orjansaaren ja M?kr?n kautta. Raudun kirkolla yst?v?llisess? paikassa lev?tty?mme, erosimme taas niin, ett? Sl??r poikkesi siihen osaan Sakkulaa eli t?m?n pit?j?n it?-puoleen, jossa min? viel? en ollut k?ynyt, min? sit? vastaan l?ksin viel? Rautulaisia laulattamaan, joka tapahtui enimmin Keripadan, Vakkilan, Liippuan, Raasselin ja Palkealan kyliss?. Raudulta palasimme samaa tiet?, jota tulleetkin olimme, takaisin Kivennavalle, jossa matkamme loppuikin Suomen rajojen sis?ss?. Syy, mink?t?hden koko l?nsi-osan etel?ist? Viipurin l??ni? j?timme tutkimatta, tulee alempana kerrotuksi.

N?in kuiva-kiskoisesti olen luetellut matkani juoksun sent?hden, ett? se kerralla selvenee sille, joka sen tahtoo tuntea, ja ett'en sitten en?? tarvitse lukijata kuletella kyl? kyl?lt? kaikkein niiden seikkojen kautta, mit? matkalla on tapahtunut, joita, ehk? ne kyll? voisivat olla huvittavaiset lukea, monestakin syyst? ei k?y kaikkia kertominen. Se vaan olkoon viel? matkasta yleisesti sanottu, ett? meid?n kaikin paikoin on ollut hyvin rauhallinen ja hyv? kulkea, vaikka meille ennen matkaan l?hdetty?mme kyll? paljonkin kuvitettiin rahvaan muka pit?v?n meit? min? vihollisen l?hettil?isin? eli katsastelijoina j.n.e. T?t? ei ole tapahtunut muualla kuin minulle viel? yksin ollessani, yhdess? paikassa R?is?l?n pit?j??, jossa puheiksi saatua tavallisen vieraalta kysymisen aineen: sodan, muuan ?mm? vastasi kysymykseksi: "jos lienet siekin niit? eklantilaisia? lienet t?nne l?htenyt viisautta ottamaan!" H?nen ja muutkin h?nen sanoistansa pel?styneet sain kuitenkin sill? tavalla tyyntym??n, ett? osotin heille, kuinka selv? suomalainen olin, ja vakuutin my?s olevani "t?t? yht? suomen uskoa," jota vasten my?s jakelin tuvassa oleville muutamia suomenkielisi? kirjasia. J?lkeenp?in kuulin t?m?n talon v?ell? olevan useammat ruokakunnat, jotka ei kuuluneet el?v?n varsin hyv?ss? sovussa kesken?ns?, ja paha ihminen on aina k?rkk??mpi toisestakin pahaa luulemaan. N?m? samat ihmiset olivat muutamia vuosia takaperin luulevaisuudestansa joutuneet h?pe??n. Er?s luonnontutkija Pietarista oli nim. talossa k?ym?ll? mets?? my?ten kulkenut suoraan Vuoksen rannalle. Paimenet n?kiv?t h?nen, antoivat sanan taloon oudosta mets?ss? k?velij?st?, ja kohta oli rahvasta niin paljo koolla, ett? miehist? voitiin otollinen jahti-linja asettaa jokeen pist?v?n niemen tyvelle, josta sitten kiini otettavaa petoa ruvettin ahdistamaan niemen nen??n. H?n istuikin veden rannalla kive? s?rkien ja katsellen, ja rahvas t?yt?si h?nen p??llens?. Vaikka kiini-ottajista muuan oli v?h?n ven?j?t?kin ollut ymm?rt?vin?ns?, ei vanki kuitenkaan voinut selitt?? rantaansa sen puhtammaksi kuin ett? h?nelt? sidottiin k?det sel?n taakse kiini. Viimein ymm?rsiv?t talonpojat kumminkin h?nen puhettansa sen verran, ett? h?nell? oli passi lakkarissa. Sen n?hty? alkoivat miehet katua tekoansa, yksi toisensa per?st? luiskahti mets??n, ja viimein oli luonnontutkija taas aivan yksin?ns?, mutta k?det kiini ja niinmuodoin mihink??n kykenem?t?in?. Paimenko vai muu el?j?, joka siihen oli sattunut tulemaan, lienee viimeinkin mies-paran p??st?nyt nuorista, joihin rahvaan yksinkertaisuus ja osaksi paha-ilkisyyskin oli h?nen ly?nyt.

Melkein samallainen seikka, ehk? ei talonpoikain tekem?, oli minulle tapahtua P?rtsik?n kyl?ss?, 6 virstaa K?kisalmen kaupungista. Min? olin p??tt?nyt t?ss? ensi kerran koetella, mit? etel?puolella K?kisalmen osattaisiin runoja laulaa, ja sent?hden katsoin jo kyl??n tullessani paraammalta n?ytt?v?n talon maja-talokseni. Talon pihalle tultuani n?in kumminkin, ett? se oli herras-talo, jonkat?hden jo p??tinkin l?hte? toiseen taloon, vaan pist?ysin kuitenkin tupaan kysym??n rahvaalta, ken talossa eli. T??ll? sanoi er?s nainen, muistaakseni talon-is?nn?n sisar, joka loi leipi? uuniin, t?ss? el?v?n sen ja sen virantapaisesta eronneen herras-tavan miehen. Onko se itse kotona? kysyin min?. Ei, vastasi nainen, vaan minun k??nnytty?ni puhuttelemaan muutamia tuvassa lep??vi? miehi?, joista er?it? oli Jumalta, toista Iitist?, ja jotka t??ll? k?veliv?t ty?t? etsim?ss?, pujahti eukko herran-pytinkiin, ja yht?kki? p?l?hti se muka poissa oleva herra makuu-nuttu p??ll? tupaan. Nyt syntyi meid?n kesken?mme seuraava kanssapuhe, jossa mainittu vaimo oli tulkkina. "Mist? sie kulet?" -- Helsingist?. -- "No mik? mies sie Helsingiss? olet?" -- Tutentti. -- "A kunnepa matkaat, n?in syrj?kyliss? k?yden?" -- T??ll? vaan k?velen. -- "Mit? etsim?ss??" -- Lauluja, ja laulatan teit?kin, kuin osannette suomea laulaa. -- "Mit? lauluja sie etsit! mik? lienetkin maan karkulainen; onko pasporttia?" -- On kyll?, vaan on t??ll? kontissani niin syv?ss?, ett'en sit? nyt rupea laittamaan sielt?, varsinkin koska te ette ole mik??n ruununmies, jolla olisi oikeus passia kysy?. Vaan ilman sit? pit?isi teid?n jo tutentti-merkist?nikin n?hd?, ett? min? passitta saan matkata jos miss? Suomen rajojen sis?ss?. -- T?st? uppiniskaisuudesta vihastui herra julmasti, ja tutentti-merkist? puhuminen johdatti h?nelle mieleen hyv?n v?likappaleen, jolla muka saisi minun passin n?ytt?m??n. H?n juoksi huoneesensa ja tuli heti takaisin virka-lakki p??ss?, jonka rannun nyt piti minusta karkoittaa kaiken ylpeyden. N?in varustettuna t?yt?si h?n minulle eteen, eik? en?? malttanut tulkinkaan kautta puhua, vaan kiljasi uhkaavilla liikenneill?: "pasportti pit?? n?ytt?m?s, muuten talonpoika sitomas kiini." -- Nyt loppui minultakin k?rsiv?llisyys, ja min? vastasin yht? kovalla ??nell?: "pasporttia ei n?ytet?, vaan jos kuka ei anna minun rauhassa olla, niin sille kirjoitan min? pasportin t?ll? sauvallani selk??n." Ukko taisi pel?sty? sit? raskaanlaista oksaniekkaa sauvaa, joka minulla oli k?dess?, sill? h?n l?ksi sukkelasti ulos tuvasta muka "lautamiest? hakemaan." Min? odottelin viel? v?h?n aikaa lautamiehen tuloa, vaan sit? ei kuulunut, ja viimein l?ksin pois toisiin taloihin. Menness?ni tapasin l?hell? er?it? miehi? huonetta salvamassa, ja kerroin koko herran jutun niille. Ne sanoivat, ett? semmoinen se on ilke? roisto, se ei anna kenenk??n olla rauhassa, ja kertoivat h?nest? monta hyv?? seikkaa, joiden puhumisesta t?ss? ei l?ksisi mit??n hy?ty?.

Mutta paitse n?it? kahta tapausta ei meill?, niinkuin jo edell? sanoin, ole ollut mit??n vastuksia eli haittoja matkallamme. Pikemmin on kansa meit? kaikin paikoin kohdellut hyv?sti, ja virkamiehet sek? muut maalla asuvat herrat ovat neuvolla ja ty?ll? kukin seudussansa edest?neet matkaamme, josta heille t?ss? mainitsen n?yrimm?n kiitoksemme.

Harva voinee enemm?lt? matkata etel?-it?isess? osassa Viipurin l??ni?, ett'ei pian kuulisi puhuttavan Savakoista ja ?yr?m?isist?. Tiedon halu n?ist? on viime vuosina viel? enennyt sen kautta, ett? akateemikko K?ppen Pietarissa v. 1849 toimitti Inkerin-maasta kansallisuus-kartan, jossa Ven?l?iset, Saksalaiset ynn? muut t?m?n maan eri kansat ovat merkityt eri v?rill?, ja niiden seassa peitt?v?t Savakot ja ?yr?m?isetkin suuret alat, kumpikin omalla v?rill?ns?. K?ppen'in selitys ei kuitenkaan oikein tyydyt? tiedon-haluista ja lukijan t?ytyy h?nest?kin erottuansa viel? kerran kysy?: mit? ovat n?m? Savakot ja ?yr?m?iset? Viipurin l??niss? on se minun tiet?kseni vaan ?yr?p??n kihlakunta eli tarkemmin, ainoastaan Pyh?ristin, Valkj?rven ja Kivennavan pit?j?t, joissa Savakkoisuus ja ?yr?m?isyys tulevat kysymykseen, sent?hden ett? ne n?iss? pit?jiss? yhtyv?t toinen toiseensa ja niill? siis niiss? juoksee rajansa. Uusikirkko, Koivisto ja Viipuri, eli kaikki mik? on l?nteen p?in n?ist? rajapit?jist?, on Savakkojen alustaa, jota vastaan taas toisella puolen Pyh?j?rvi, Sakkula ja Raudun pit?j? ovat niin synkki? ?yr?m?isi?, ett? t??ll? koko n?ist? nimist?k??n ei tiedet? mit??n, tahi jos ket? vaimoa sanotaankin Savakoksi, niin on samalla my?s sanottu h?nest? kaikki, mit? vaimo-ihmisest? ilkeint? sanoa voipi.

Kysymyksess? oleva eroitus Savakkojen ja ?yr?m?isten v?lill? ei meid?n aikoina en?? n?ytt?y muussa kuin vaimojen puvussa. T?t? my?ten on se vaimo ?yr?m?inen, jolla on seuraavat tunnus-merkit. Ensinkin pit?? h?nell? olla yksiv?rinen hame, joko harmaa, joka on tavallisin hameen karva, sininen, musta eli viel?p? tulipunainenkin; ja hameessa pit?? paistaa noin kahta sormea leve? helmus, joka harmaissa, sinisiss? ja mustissa on punainen, vaan punaisissa hameissa, joita kuitenkaan ei paljon pidet?, keltainen. Toinen omituinen merkki, josta ?yr?m?is-vaimon heti tunnet, on se niin-kutsuttu rekko, s o. leuan alle paidan rintaan keltaisella eli puna-langalla tikattu neliskulmainen paikka, noin korttelia korkea ja sen levyinenkin alap??st?, vaan yl?puolelta v?h?n kapeneva, joka laitos ?kkin?isest? n?ytt?? melkein yhdenlaiselta kuin lasten rinta-lappu. T?m?n rekon toisessa yl?-kolkassa kiilt?? suuri summatoin hopea-solki, joka yhdist?? sen, ei keskell? rintaa, vaan rinnan toispuolitse kulkevan sepaluksen eli rinta-halkaseman nurkat yhteen, paitse n?it? koristuksia ?yr?m?is-vaimot hyvin rakastavat sini-, puna- taikka kelta-langalla ommeltuja kirjoituksia hihojen suussa, kainalojen alla, n?styykiss?, pyyhe-liinoissa j.m. Mainitsematta on viel? huntu, joka on ?yr?m?isyyden kruunu ja kukkainen, ja josta vaatteen-parsien tuntija n?iss? tienoin heti voipi sanoa, mist? pit?j?st? huntuniekka vaimo on kotoisin. Huntu, joka on naidun vaimon merkki, on pohjais-puolella Vuosta pitk?, p??-laelta sel?n takana riippuva valkea vaate. Sertingist? eli muusta hienommasta kankaasta tehtyn? se ei ole ensink??n ruma, viel?p? kauniskin, jos se, niinkuin esim. R?is?l?n vaimojen n?hd??n ty?ss? ollessansa tekev?n, asetetaan p??-laelle matalaksi nelis-kolkkaiseksi lakiksi, joka p??-verho on aivan yhdenlainen sen lakin kanssa, mik? Ekman'in Osteriassa n?hd??n sen aasin sel?ss? istuvan ihanan Italiattaren p??ss?. Mutta l?hdep?s Vuokselta etel?t? kohti, niin pian loppuu t?m? huntu-ihastuksesi! Pyh?ristin pit?j?ss? ja Valkj?rvell? on se jo supistunut korttelia pitk?ksi ja yht? leve?ksi liina-palaksi, joka peitt?? hiukset; Pyh?j?rvell? on se melkein yht? pitk?, vaan ei kuin paria eli kolmea sormea leve? ja milt'ei sen p??-rakkineen n?k?inen, joka M?ntyharjussa niin oudostuttaa ?kkin?ist?, ja joka ei ole muu kuin olleen suuremman hunnun j??nn?s. Mutta vasta Sakkulassa ja Raudulla huntu on oikein osannut kutistua! Sill? nuorilla vaimoilla ei se ole kuin entisen 5 kopeekan p?t?k?n kokoinen, otsalla riippuva valkoinen ympyr?, vaan vaimon vanhetessa laajenee v?h?n huntukin, sek? t?m?nlainen ett? Pyh?j?rvell? pidett?v?. T?m?n p?t?kk?-hunnun valta ulottuu Inkeriinkin, kaikitsekin n?hd??n se pohjais-Inkerin ?yr?m?isill? Lempaalassa, Vuoleella ja Toksovassa.

T?m?nkaltaiselta n?ytt?? minusta Savakkojen ja ?yr?m?isten kyll? arvoisista syist? syntynyt, vaan nyt en?? v?h?isiss? asioissa n?ytt?ytyv? eroitus. T?m?n asian tarkempaan selitt?miseen tarvittaisiin kuitenkin hyvin tarkkoja kielentutkinnoita niill? tienoin, joissa heid?n rajansa kulkee; t?mm?iset tutkinnot ottaisivat taas paljoa enemm?n aikaa, kuin mit? min?, toiselle asialle l?htenyt, voin n?ill? seuduin viipy?, jonkat?hden edell? olevat lauseeni ovatkin pidett?v?t pikemmin puheen-alkajaisina asiasta kuin varmoina p??ttein?.

Runot t??ll? ovat v?hemmin kuin muissa laulu-tienoissa kertomarunoa. Kalevalan runoista ei ylip??t??n muisteta muuta kuin palaisittain sen kova-osaisen Kullervon tapauksia, ja niist?kin vaan sit? onnetointa kohtausta, jossa h?n "pillasi emonsa tuoman." Kullervon nime? ei t??ll? kuitenkaan tunneta; h?nt? kutsutaan enimmiten Tuirettuisen eli Tuurikkiisen tuhmaksi pojaksi. Muita kertomus-runoja l?ytyy enemm?n, hirmuisista tapauksista muinaisissa sodissa, naisten my?misist? ja rosvoamisista j.n.e. Historiallisia runoja on my?s "jalo herra Puntuksesta," keisarinna Katarinasta , ja muista. Mutta parhaasta p??st? on Kanteletar hy?tyv? t??lt? saaduista lauluista. Kaikissa tiloissa ja mieli-aloissa Karjalainen t??ll?kin kevent?? ja tyhjent?? syd?mens? laululla, ja ep?ilem?tt? syntyy t??nkaltaisia lauluja viel?kin uusia, pilkka-runoista virkkamattakaan mit??n, joita joka kyl?ss? vuosittain ilmestyy vereksi?, vaan joiden tutkain useimmin on vaan yht? paikkakuntaa kosteva, yhdess? paikkakunnassa ymm?rretty, jonkat?hden ne olemmekin enimm?ksi osaksi j?tt?neet ker??m?tt?. Omituista laatuansa, josta muualla Karjalassa en ole kuullut, ovat t??ll? tavattavat moninaiset leikilliset ja lasten virret; my?s l?ytyy epigrammin tapaisia runoja, jotka vasta viimeisell? s?keell? ilmoittavat koko virren tarkoituksen. N?ist? ovat muutamat hyvin "kokka-niekat," vaan tilan v?hyys est?? minun t?ss? lukijalle antamasta joitakuita esimerkki? niin n?ist? kuin muistakin lauluista.

Vaan n?ist? kolkoista aineista k??ntyk??mme iloisempia puolia t?k?l?isen rahvaan elossa katselemaan. Tanssi eli "tantsu" on t??ll? hyvin rakastettu huvitus laulun rinnalla. T?t? iloa ei minulla ole ollut tilaisuutta n?hd? kuin yhden ainoan kerran, ja tunnustaakseni t?ytyy, ett'en t?ll?in sen rakennuksesta saanut oikeata selv??, oliko se niit? vanhan-aikuisia kansallisia tanssia, joita melsutus eli melkutin, hapan-lohko j.m. ovat, ja joita viel? paikoin muualla Suomessa tanssitaan, vai lienee h?n ollut muualta tuotu, jolta se minusta n?ytti, sill? sit? hyp?ttiin melkein "enkeliskan" tavoin. Liikkeet olivat miesten puolelta sangen notkeat ja somat, naiset taas meniv?t tasaisesti "kuin sorsat veden p??ll?," niinkuin siit? muutamassa lenkki-laulussa sanotaan. Viulut ovat t??ll?kin h?vitt?neet vanhan kantelen soiton. Kantelen soittajia kysytt?ess? tiettiin kyll? aina mainita siit? ja siit? "varmasta ja selv?st?" soittajasta, vaan kuin h?nen koti-seutuunsa tulimme, oli taide-niekka joko kuollut eli kantelensa h?vitt?nyt, viel?p? viuluksikin muuttanut. Viulun soittajia sit? vastaan l?ytyy melkein joka kyl?ss?, sill? her?nn?isyysk??n, joka muualla tylyll? jumalistelemisellaan karkoittaa viattoman ilon, ei tartu v?h?ll? Karjalaiseen. Soittoa ja laulua t??ll?kin tarvitaan enimmin h?iss?. Ja h??t kerran puheiksi saatua en voi olla kertomatta Valkj?rven pit?j?n h??tapoja, jotka minulle puhui n?iss? asioissa paljon kokenut mies. H?nen lausettansa my?ten pit?v?t Savakot ja ?yr?m?iset, muun erilaisuuden ohessa, h??ns? melkein yksill? k?yt?ksill?, ja seuraavasta kertomuksesta n?kee siis lukija koko t?m?n puolen h??tavat.

Monista t?ss? mainitsemattomista syist? ei rahvaan ulkonainen tila ole kiitett?v?. Paitse Kivennapaa, joka kuuluu Rajajoen kiv??rti-pajan alle ja jolla on hyvin huokeat verot, ja poisluettua v?h?inen osa Valkj?rve? ja Sakkulaa, jotka ovat tavallista kruunun maata, ovat Viipurin l??nin koilliset pit?j?t herrojen alustaa. Talonpojat ovat heid?n lampuotiansa, jotka voisniekka eli pehtori, jos liian huolimattomasti tilaansa hoitavat eli muuten rikkovat h?nen mielens?, voipi ilman l?ht?p?iv?tt? luovuttaa maasta. T?h?n ep?-vakaiseen oloon ovat talonpojat itset syy-p??t. Sill? joku aika takaperin tahtoivat sek? is?nn?t ett? esi-valta saada heid?t kontrahdin tekoon, jonka kautta he m??r?tty? veroa vastaan olisivat edes kontrahdissa m??r?tyn pitemm?n tahi lyhemm?n ajan olleet tiloillansa pysyv?iset. Vaan onnettomat ep?luulot villitsiv?t rahvaan niin, ett? kontrahtia ei uskaltanut tehd? kuin hyvin harvat, ja yleinen ep?luuloisuus t?t? vastaan oli ollut niin suuri, ett? kontrahdin tehneilt? perheet pakenivat metsiin ja j?ttiv?t perheen-miehen yksin?ns? talossa istumaan. Arvattavasti on kontrahdin pelko nyt jo paljon asettunut, kuin on keritty n?hd?, ett? siit? sen tehneill? ei ole ollut vahinkoa, vaan suuri hy?ty. Jos siis moni talonpoika nyt jo on katunut silloista tuhmuuttansa ja olisi valmis kontrahdin tekoon, niin pitiv?t he t?ll?in parempana entiseen ep?-vakaisuuteensa j??misen. Ja t?ss? onkin t?k?l?isen talonpojan el?m?ss? n?ht?v?n huolimattomuuden, laiskuuden ja ventouden juuri. Sill? arvellen: mit? min? huolin niin paljon ty?t? panna maahan, josta kukaties huomenna olen poisluovutettu! laiminly?pi h?n maanviljelyksen ja heitt?ytyy muille helpommille elatus-keinoille. Juuri samasta syyst? ei h?n rakenna kartanoansakaan, vaan rypee esi-isien aikaan tehdyiss?, maahan kaatuvissa tuvan-t?lliss?, joihin h?n ei paljon saa nauttiakseen edes ilman saatavaa Jumalan valoakaan, sill? lasit ovat harvoissa paikoin isommat nelis-nurkkaista puolta kyyn?r??, enimm?ksi osaksi paljoa pienemm?t. T?mm?isess? h?m?r?ss? elett?ess? hy?styy siivottomuuskin sanomattoman hyv?sti, eik? lienek??n Suomessa miss??n niin siistit?int? kansaa kuin t?m?n puolen rahvas on. Porsaat, kukot ja kanat liikkuvat, kuin perheen j?senet konsanansakin, tuvassa valloillansa. Eik? se em?nt?t? h?mm?styt? yht??n, jos kukko mink? tekisi taikina-saaviinkin, jolla on samoin kuin p?yd?ll? eli penkkil?ill? alinomainen paikkansa tuvassa, nim. p?yd?n alap??ss?. Siin? pidet??n sit? eli sen kantta viel? joka-p?iv?isen? p?yt?n?kin, joten se arvattavasti nuolautuu ja pinttyy ymp?rill? istujien likaisista jaloista ja vaatteista niin paksuun tahrakkaan, ett? liasta ulko-puolelta milt'ei voisi lastuja vuolla.

Syrj?-elatuskeinot ovat monenlaiset. Maan-viljelyksen eli pikemmin karjanhoidon etuihin lienee kuitenkin viel? se luettava, ett? t??lt? vedet??n Pietariin vasikkoja, porsaita, kanoja, kananmunia ja raja-pit?jist? maitoakin sek? "liyhki?" eli p??llist?; j?lkim?ist? niin tarkkaan, ett? monin paikoin ei l?yd? voin-murua koko kyl?st?. T?m? kauppa tuottaisi suuren edun rahvaalle, jos sit? oikein osattaisiin hallita. Vaan hyvin arvaa jokainen, ett? yleinen k?yhyys ei anna aikaa eik? varaa sy?tt?? teurastettavia el?imi? niin, eli pit?? maito-tuottavia siin? korjuussa, ett? niist? olisi pantavaa semmoisten p?yd?lle, jotka kalliimman hinnan maksavat. Sen ohessa harjoitetaan t?ss? kaupassa kaikenlaista pettuutta, joka kaikki yhteisesti tekee, ett? ostaja varovasti k?ypi n?iden kanssa kauppaan ja polkee hinnan niin alas kuin suinkin voipi.

Kaikilla n?ill? keinoilla ja my?skin, jos muu ei auta, sill? alinomaisella rahdin-vedolla pysyt?ksen etel?-Viipurilainen aina rahassa. Vaan t?m? raha kuluukin h?nelt? huvasti. Jauhokulia vedet??n lakkaamatta jo kaiken talvea ja sitten aina uutiseen asti Pietarista. Sen ohessa on h?n kaiken puolin herkullinen. Jolta vaan kopeekkakaan joutaa, se sy?pi monenlaiset ryyni-puurot, piirakkaiset ja muut ruoka-herkut, se juopi "kohvit," juopi "sajut," ja sen tytt?rill? l?ytyy aina takana rinkeli?, kauruskoja ja saikkoja , niinkuin er??ss? runossakin sanotaan:

Tiimi on tytt?jen ele?, Sy?v?t saikkoa salissa, Kauruskoa kammarissa.

Vaatteihin menett?v?t sek? miehet ett? naiset paljon. ?yr?m?is-naisten monenlaiset kirjat ja tikkaukset ovat kaikki osto-kangasta tehdyt, ja niiden paljas tekeminen jo maksaa paljon, sill? se ottaa paljon aikaa. Miehet, joilla pyh?-pukuna on tavallinen ven?j?n vaatteus, taikka semmoiset "le?p?t" ja viitat kuin Helsingiss?kin n?hd??n kutsariloilla, ostavat saappaansakin valmiina Pietarista. Sielt? tuodaan kaikki hevoisenkin kalut, yksin ne paksut vempeleetkin, joilla Viipurilaisen n?hd??n ymp?ri maata koreilevan.

Jos helposti saatua rahaa siis s??styykin jollakulla saiturilla siihenkin m??r??n, ett? h?n voipi panna jonkun summan "lampartiinkin," el?? enin osa rahvasta k?yhyydess?, ja t?m?n puolen tavallisia rikkaita ei ensink??n voi vet?? niiden rinnalle, joita l?nsi- ja pohjais-Suomessa rikkaiksi kutsutaan.

Alinomainen rahan kanssa liikkuminen synnytt?? Viipurilaisessa monta pahaa taipumusta. Jos vaan hyv?n hinnan saapi, on h?n valmis my?m??n vaikka oman ?itins?, kaupassansa harjoittaa h?n valhetta ja petosta, ja on k?rk?s oudon ja ?kkin?isen kukkarosta hy?tym??n, vaikka h?n varkaudesta on yht? puhdas kuin muukin Suomalainen. Varkautta parempi ei kuitenkaan mill??n tavalla ole v??r? todistus oikeuden edess?, ja jos tosi lienee mit? tuomarien ja virka-miesten kuulee valittavan, niin saadaan vieraat miehet t??lt? moninkin paikoin puhumaan, mit? asia-mies panee heille suuhun. Se siveys tavoissa, josta t?m?n puolen naisv?ke? kiitet??n, ei my?sk??n taida olla muuta kuin se yksinkertaisuus, joka aina on tavattava raaemman kansan elannossa; jossa v?h?n on houkutusta, siin? tullaan v?hemmin erehtym??nkin. Vaan ett? l?heinen rajanaapurius kansan kanssa, jossa liiallista vapautta mies- ja vaimo-puolten v?lill? ei pidet? min?k??n vikana, ei ole ollut vaikutuksettansa etel?-Viipurilaisten tavoissa, sen havaitsee jokainen siin? maassa matkustava pian. Omasta kokemuksestani tied?n, ett? runoja ker?tess? kevyt-mieliset laulut ovat vaimoilla ensim?isin?, kuin vaan laulattajaan kerran ovat perehtyneet, ja heid?n kanssansa olet ty?ll? saadessasi heid?t ymm?rt?m??n, ett'ei semmoiset virret "kirjaan kelpaa."

Jumalan sanan tuntemattomuus ei kuitenkaan ole syyn? n?ihin h?nen k?skyjens? rikkomisiin. Sill? joka paikassa, miss? laukkuni olen avannut ja laukussa olevat kirjaset, joita rahvasta vasten olen pit?nyt kanssani, ovat tulleet n?kyviin, ovat sek? nuoret ett? vanhat olleet hyvin n?pylj??t niit? joko ostamaan eli muuten ansaitsemaan, ja n?iss? tiloissa n?ytt?inyt luku-taito on ollut kiitett?v?, varsinkin mit? lapsiin tulee. Vaan t?m?n kansan keve?mpi mieli ei kauan pid? enemm?n kirjan kuin papinkaan opetusta tallella, ja sama mielen keveys, jos en huoline sanoa kevyt-mielisyys, varjelelee sen her?nn?isyydest?kin, sill? siement? t?h?n ohdakkeita kantavaan kasvuun ja sen kylv?ji? ei t??ll?k??n ole puuttunut. Taikka jos etel?-Viipurilainen kerran k??ntyy her?nneeksi, on h?n t?ss?kin kevytmielinen ja palvelee silloin Jumalata "hyppim?ll?," niin kuin niiden muutamissa paikoin ilmestyneiden "lukijain" sanotaan salassa tekev?n. Kansan luonto est?? kuitenkin t?m?n ainoastaan raja-kyliss? n?ytt?ineen vaarallisen villityksen laajemmalle levenem?st?, ja seurakuntien paimenet ovat my?s kiitett?v?ll? valppaudella siit? lammas-laumansa varjelleet.

Viime aikoina on kansa jo kumminkin puhdas-kielisten kirjojen enemm?n levetty? maahan, ruvennut v?hent?m??n n?it? ulko-kielisi? sanoja puheestansa. Pappien ja virka-miesten esimerkki, jotka t??ll? niinkuin muissakin osissa maata puhuttavat lapsillansa aina kouluun l?hett?miseen asti rahvaan kielt?, kuluttaa kansasta v?hitellen sen oman kielen h?peilemisen, joka Suomalaisen t??ll?kin on saattanut vierailla korestilla omaa ihanuutta peitt?m??n. Varmaan parempaa kansallisuuden tuntoa lapsissansa her?tt??kseen on muuan kirkkoherra eronnut t?ss? asiassa virka-velist?ns? ja ottanut lapsillensa hoitaja-naisen Kyyr?l?n ven?l?isest? kyl?st?, josta seikasta h?n toivoi perheellens? paljon etuja, mit? sitten tulleekin, koska mainittu nainen jo oli oppinut sit? kielt?, jota kirkkoherra itse puhui rouvansa kanssa, ja n?in tyhj?ksi-tehnyt ne toivot, jotka olivat liikutelleet rakastavaista is?n-syd?nt?.

Matka Aunuksessa v. 1855.

Ensim?inen Kirja.

Savodojen linnassa 1 p. kes?k. 1855.

Rakas Yst?v?! Viimeinkin istun nyt Oniegan rannalla, t?m?n j?rven, joka ymm?rt?j?lle tiet?? niin paljon kertoa Suomalaisten muinaisuudesta ja jonka tienoot viel? nytkin ovat isoksi osaksi Suomalaisilta asutut, t?ll? rannalla, johon jo niin kauvan olen turhaan ik?v?inyt. Hyvin arvaat, ett? minulla sit? ensi kerran n?hdess?ni povessa hyppi v?h?iset thalatta-thalatta-tunteet, vaikka meri ei minulle ilmoittanutkaan vaivojen loppua niinkuin Xenophon'in seuralaisille, vaan niiden alkua.

Niinkuin tied?t el?? Suomen kansaa, eli kansoja, joiden seassa Suomen kielell? tulet toimeen, ulkopuolella meid?n Suomeamme l?hes yksi verta kuin meid?n rajojen sis?ll?. Et ole niit? K?ppen'in ven?j?nkielisi? t?it? tainnut saada k?sillesi, jossa h?n tekee tilin Ven?j?n vallan europalaisen osan kansoista, niiden seassa Suomalaisistakin, ja seuraavat numero-luvut, n?ist? t?ist? otetut, eiv?t sinusta siis tuntune hyvin ik?vilt?.

Ven?j?n piiriss?, ulkopuolella Suomen rajoja, l?ytyy Suomalaisia:

N?ist? l?hes 1 miljonasta Suomalaisesta el?v?t enimm?t yhdess? jaksossa Suomenmaan kanssa, ja tekisiv?t jo yksin?ns?kin, viel? paremmin sen kanssa yhten?, pienoisen valtakunnan, vaikka toiselta puolen t?ytyy sanoamme, ett? useampain t?ss? lueteltujen kansojen ja Suomenmaan Suomalaisten v?lill? sivistyksess? on satoja vuosia.

Minulle sattui se onni, ett? auttajien ja yst?vien avulla sain matkustella sek? Inkerin-maalla ett? Vironkin kielen piiriss?, jolla matkallani sain my?s tilaisuuden tarkemmin yl?s-panna Vatjalaistenkin kieli-murteen omituisuukset. Niin her?si mieless?ni toivo, enk? yhdell? tiell?ni viel? saisi Veps?l?istenkin ja etel?isten Karjalaisten murteita tarkemmin tutkia, ja hyv?in yst?v?in toimesta on t?m?kin matkani tullut mahdolliseksi. T?m?n matkan alkua saan sinulle nyt t?ss? v?h?n kertoa.

P??t?kseni oli alkaa matkani sen pohjaisimmasta p??st?, s.o. Aunuksen l??nin etel?-osasta, ja v?hitellen painua etel??n p?in, kunne koko matka p??ttyisi Tverin Karjalassa. Sit? varten l?ksin Pietarista liikkeelle hela-tuorstaina 17 p?iv?n? mennytt? toukokuuta. Astuttuani siihen h?yryvoimaan, joka Nevaa my?ten oli minun P?hkin?linnaan saattava, sanoin mieless?ni j??-hyv?iset kaikille niille eduille, jotka matkalaiselle on siit?, ett? selv?sti ymm?rt?? matkustettavan maan ja matka-kumppaliensa kielen, ja valmistuin k?rsiv?llisyydell? kest?m??n kaikkia niit? vastuksia, jotka muukalaista varsinkin t?ss? maassa kohtaavat, sill? v?h?n voin sit? toivoa, ett? nyt hyv?lle aikaa saisin kuulla niit? kieli?, joita paremmin ymm?rr?n kuin ven?j?t?. T?ss? kuitenkin erehdyin. Matkalle p??sty? ja sen h?lyn ja tungoksen asetuttua, jota h?yry-laivoilla tavallisesti on ennenkuin kaikki p??see paikoillensa, kaikui useammalta kuin yhdelt? haaralta korviini tuttuja kielen-??ni?, jotka tosin eiv?t vaikuttaneet minussa niin suurta ihastusta kuin entiselle ulkomaalla matkustavalle Ven?l?iselle tuli, joka rauta-tiell? sattui vierus-kumppalinsa jalalle polkemaan ja t?m?n r?y?isty? tuskansa hyvin tutulla ja ei ihanalla ven?j?n-kielisell? kirouksella, ilolla huusi: oi rakkaat is?nmaalliset ??net! Vaan mielell?ni kuuntelin min?kin niit? is?nmaallisia ??ni?, jotka nyt k?viv?t korviini, ja aloin tiedustella niiden synnytt?ji?. Ensinkin oli h?yry-laivan p??llikk? Ruotsalainen, joka useampia vuosia takaperin oli eronnut kotimaastansa ja t?nne tultuansa ruvennut sen yhdys-kunnan palvelukseen, joka Nevan joella k?ytt?? h?yry-laivoja. H?n puheli er??n matkalaisen kanssa, jonka my?s murteestansa heti kuulin Ruotsissa syntyneeksi, ja jonka sek? halvanlaisesta asustansa ett? kalveasta ja laihasta muodostansa p??tin ompelijan kis?lliksi. Vaan v?h?n aikaa puhuteltuani miest? sain tiet??, ett? h?n oli rauta- ja muiden tehdasten rakentaja, kotoisin Vermlannista ja t?nne leip??ns? etsim??n tullut noin nelj? vuotta takaperin. Mainittuani, ett? t??ll? senkaltaisten t?iden taitavalla miehell? mahtoi olla sen suurempi palkan-ansio kuta v?hemmin semmoisia taitajia viel? l?ytyy maassa, sanoi h?n juuri vastaisin p?in yleist? t?mm?isten vehkeiden tuntemattomuutta syyksi siihen, ett? h?nen oli ty?l?s toimeen tulla, sill? ne, joiden tilat ja varat vaatisivat heit? tehtaallisiin yrityksiin, ymm?rt?v?t n?iden luontoa ja hy?ty? viel? liian v?h?n, ja panevat ennen varansa muihin v?hempi-satoisiin edes-ottoihin. Kumppalini oli selv? Ven?l?inen, ja kummeksiessani t?t? sanoi h?n Pietariin tultuansa jonkun yst?v?n neuvosta muuttaneensa er??sen ven?l?iseen perhekuntaan, jossa vanhin tyt?r oli opettanut h?nelle Ven?j?n kielt? ja sit? niin suloisesti sokertanut, ett? h?nen ruotsalainen syd?mens? oli kokonaan sulanut Venakon ihanuudesta ja h?n t?st? itsellens? ikuisen kieli-oppaan ja toverin ottanut. Muuten h?n oli kiivas sodan vihaaja ja toivoi sen ajan ei en?? kaukana olevan, jona kaikki kansat el?v?t suloisessa sovinnossa, ja vaikka kuinkin olisin kokenut osoittaa ett? t?mm?ist? uutta maata ja uutta taivasta ei t?ss? maailmassa ole odottamista, ja ett? ihmisten seassa ainakin tulee l?ytym??n semmoisia ilki?it?, jotka riist?v?t ja polkevat heikompata naapuriansa ja joiden t?hden toistenkin pit?? olla varoillansa, ei h?n luopunut toivostansa, ett? sota kohtakin oli aivan mahdottomaksi tuleva. -- Mutta viel? rakkaampia ??ni? kuin sen kielen, jota n?iden miesten kanssa puhuin, kuuluivat korviini h?yry-laivan k?ytt?imest? , jonka hallitsija ja hoitajat olivat Suomalaisia. Yleisesti tapaatkin Ven?l?ist? harvoin semmoisessa toimituksessa, joka lujaa kest?v?isyytt? eli erinomaista tarkkuutta vaatii. Niin on isoin osa Pietarin k?sity?l?isi?kin, varsinkin kaikissa isompaa taitoa vaativissa k?si-t?iss? joko Suomalaisia eli muita ulkolaisia, ja niin h?yry-konettenkin k?ytt?j?t sek? tehtaissa ett? kulkuneuvoilla. Pienemm?ss? kaupassa ja muussa rahan-antavassa tupen-lekuttamisessa, jossa ty?n kovuus ei hartioita kivist?, Ven?l?inen sit? vastaan on verratoin ja hy?tyy siin?kin, miss? toinen n?lk??n kuolisi. Paitse edellist? saan sinulle viel? esitt?? er??n maa-miehen, kauppiaan Pietarissa K:n, joka, syntynyt ven?l?isist? vanhemmista Haminan kaupungissa, siten on Suomalainen alamainen ja puhuu Ruotsin kielt? niinkuin Suomeakin aivan selv?sti. H?n matkustaa Aunuksen l??niss? olevaan kaupunkiin Vytegra, jonka tienoilla on vuokrannut liitu- ja punamulta-murron. Kuultuansa minun my?s matkustavani Aunukseen pyysi h?n minua kajuutti-toveriksi kanavalla, jonka tarjon mielell?ni otinkin vastaan, sill? h?nest? puhtaasta Ven?l?isest? oli minulle arvattavasti hyv? apu alku-matkassani.

Mutta treschkotin kello on jo soinut kahdesti, -- nyt soi se kolmatta ja viimeist? kertaa, j?tt?k??mme siis Laatokka ja P?hkin?linna kaikkine muistoinensa hyv?sti ja kiiruhtakaamme uuteen kulku-neuvoomme. Treschkot on noin 20-30 kyyn?r?? pitk? ja 6-10 kyyn. leve? venheen tavoin rakennettu alus. Sen alimmainen, pohjaa likin osa on katettu ja jaettu tavallisesti nelj?ksi kajuutaksi, joista kolme kokimmaista ovat rikkaampia kulkijoita vasten ja maksavat P?hkin?linnasta Laatokkaan 3 ruplaa hop. kappale, vaan per?? l?hinn? oleva on aluksen kulettajien asunto ja kannella kulkevien yhteinen lymy-paikka. N?iden kajuuttain katto on nim. tasainen, taide-puilla ja penkeill? varustettu, ja t?ss? kulkee noin 30-50 henke? semmoisia matkaajia, jotka eiv?t voi eli tahdo mainitulta matkalta enemp?? kuin 30 kop, hop. maksaa. Koko rakennus muistuttaa mieleesi niit? kuvia Noan arkista, joita pipli?n-historiassa olet n?hnyt, joka yht?l?isyys meille k?vi sit? merkitt?v?mm?ksi kuin meid?n matkatessa satoikin hirmuisesti. Noan monen-laatuisista el?imist? jos meid?n aluksesta muut lienev?t pois j?tetyt, niin ei suinkaan sikaa ja sen luontoa sikaisuutta ole unhotettu. Muihin aluksiin n?hden kulkee treschkot kiireesti, sill? sit? ved?tet??n kahdella hevoisella, jotka noin parin eli kolmen kymmenen virstan p??ss? aina otetaan uudet. My?s kulkee se l?pi y?n, mutta kumminkin meni matkalla Laatokkaan, jota etemm?ksi treschkotit eiv?t kule, l?hes vuorokaus aikaa, ja 4 eli 5 virstaa on se matka, jonka se tunnissa siirtyy eteenp?in. Kajuutat ovat sangen hyv?t, niiss? on kaksi miehen-maattavaa sohvaa, p?yt? ja pienoinen ikkuna. Kuin matkalaisia yhdess? kajuutassa on kolme, niinkuin meit? edell? mainitun kauppamiehen ja h?nen puukhollarinsa kanssa oli, niin viett?? kolmas y?ns? lattialla, joka onni meist? kohtasi viimeksi nimitetty?. Kauniilla ilmalla on kulku n?iss? aluksissa sangen hupainen, vaan sateella, jota meid?n kulkeissa kesti 3/4 osaa matkaa, ahtautuu kannella kulkijoita, jotka kaikki eiv?t sovi yhteiseen kajuuttaan, siihen kaitaiseen solaan, johon herras-kajuuttain ovet aukeevat, ja heid?n sorinaltansa, pajatukselta, toralta ja kirouksilta ei lempokaan tahdo tulla toimeen.

Aluksesta n?in puhuttuani pit?isi muuan sana sanoa itsest? matka-v?yl?st?kin. Se on, niinkuin hyvin tied?t, Laatokan kanava, menev? pitkin Laatokan rantaa Nevan alusta Volhovan joen suuhun. Stuckenberg kertoo, ett? Pietari Ensim?inen rakentaen uutta kaupunkiansa tuli ajattelemaan vaarallisen Laatokan kanavalla kiert?mist? siten, kuin kaupungissa talven tultua elo-aineet aina nousivat niin kalliisen hintaan, ett? k?yhemp?? rahvasta useampina talvina kuoli tuhansin hengin n?lk??n. Kulun kevent?misell? jokia my?ten ja mainitun j?rven v?litt?misell? oli toivottava maan sis?-osista enemm?n tulevan niiden tuotteita p??-kaupunkiin, joten hinnat laskeutuisivat ja kaupungin olisi mahdollinen enet?. T?ss? ajatuksessa ei Pietari erehtynytk??n, ja kanavan ty?h?n k?ytiin k?sin v. 1718. Teett?jien pettuus ja muut esteet tekiv?t, ett? h?n ei itse enn?tt?nyt n?hd? tekoansa valmisna, sill? vasta 1731 avattiin se kulettavaksi koko pituudeltansa. Sen kaivamiseen k?ytettiin sek? p?iv?l?isi? ett? sota-miehi?, joita j?lkim?isi? ty?ss? oli toisin ajoin kymmenin tuhansin miehin, mutta ruotsalaisista sota-vangeista, joita muistan lukeneeni t?ss? ty?ss? k?ytetyksi, ei Stuckenberg kanavan historiassa mainitse mit??n, ja luultava onkin, ett? sota-vankia ei pantu n?in l?helle koti-maansa rajaa irtonaisin k?sin ty?t? tekem??n. T?m? kanava yhdist??, niinkuin sanoimme, Volhovan Nevan kanssa, ja sen kautta aukesi kulku tuotteille Volhovan, sen syrj?-jokien, Ilmaj?rven ja siihen juoksevien monien ja suurten jokien tienoilta. Viel? suurempi tuli hy?ty t?st? kanavasta sen yhdistetty? Vyschnij-Volotschok'in kanavan kautta Volgan latvojen ja n?in muodoin Kaspian meren kanssa, joka kanava kaivettiin melkein yksiin aikoihin edellisen kanssa. --Toinen, keskim?inen ja suorin Volga-joen yhdistys Laatokan ja It?meren kanssa on Tihvinan-kanavan kautta, joka yhdist?? Laatokkaan v?h?n idemp?n? Volhovan suuta lankeevan S?sjoen er?iden Volgaan menevien vesien kanssa, ja joka tuli valmiiksi v. 1812. S?s'in ja Volhovan suut juoksuttaa toisiinsa pitkin Laatokan rantaa 10 virstan pituinen, v. 1802 valmiiksi saatu S?s-kanava. Viel? kolmas tie Volgasta Nevaan on Marian-kanava, joka yhdist?? Belo-oseron ja Oniegan j?rvet, josta j?lkim?isest? Syv?ri juoksuttaa veden Laatokkaan, ollen edellinen Volgan syrj?-jokien kanssa yhteydess?. T?m? kanava valmistui v. 1808. Syv?rin suusta taas kulkee Syv?rin kanava pitkin Laatokkaa S?s'in suuhun, joka kanava tuli valmiiksi v. 1810. Edell? mainittu Tihvinan-kanava on my?s yhteydess? Viena-joen kanssa, ja sen kautta It?meri Vienanmeren kanssa. N?in selitetty?ni lyhyk?isesti kaikki ne meriyhteydet, jotka Laatokan kanavaa my?ten saattavat tavaransa meren rantaan, en en?? luulekaan ihmettelev?si sit? mahdotointa liikett?, joka t?ll? kanavalla on. Enin sit? my?ten kulkeva tavara on eloa, hedelmi?, nahkoja, pellavasta, liinaa, puu-tavaroita, halkoja ja kivi?, ja juuri n?iden tavaroiden t?hden, jotka useasti lastataan avonaisiin partioihin ilman erin?isitt? laita-peitteitt?, on my?s kielletty kanavalla h?yry-aluksia k?ytt?m?st?, koska niist? nousevat kipunat voisivat t?mm?isten alusten kalliit lastit valkean vaaraan saattaa. T?m? tulen kielto on niin kova, ett? treschkotissakaan ei kannella saa tupakkaa eik? edes sikariakaan polttaa, ja meid?n matkatessa oli p??llikk?, joka t?mm?isist? rikoksista on vastuun-alainen, saada sakkoa 25 rupl. hop. siit?, ett? er??st? katsastus-paikasta oli n?hty miehen treschkotin kannella savuja vetelev?n. P??llikk?mme koki kumarrellen ja n?yr?ll? puheella lemmitell? sen ala-upsierin vihaa, joka h?nt? t?st? nuhteli, ja onnellisesti ohitse p??sty? tyhjensi h?n kirouksilla ja sadatuksilla, joista Ven?j?n kieli on niin sanomattoman rikas, kymmenin ja sadoinkin kerroin h?t?ns? sen musikka-rukan p??lle, joka syy-p??ksi l?ydettiin.

N?it? ja muita asioita oli treschkotissa hyv?? aikaa katsastaa ja mietti?. Matka-kumppalistani k?vi aika viel? ik?v?mm?ksi kuin minusta, ja h?n oli jo lakkaristansa n?ytt?nyt minulle korttiakin, joilla muka aikaa lyhent??. Vaan t?h?n huvitukseen en viihtinyt puuttua, ja pian saikin kortti-kumppalin er??st? Saksalaisesta, joka eli miss? kussa Volhovan tienoissa ja jolla oli toimena halkojen ostaminen ymp?rist?lt? ja niiden Pietariin kulettaminen, josta etuja kehui sangen suuriksi. H?n oli viel? nuori mies ja vasta 6 vuotta sitten Lihvinmaalta t?nne tullut, vaan oli jo niin tottunut maahan ja sen tapoihin, ett? k?yt?ksess?ns? oli milt'ei ven?l?isempi kuin Ven?l?iset itset. Laatokan kaupunkiin tultuamme oli minulla ensi ty?n? kuulustaa, tokko Lotina-Pellolle l?htevi? aluksia eli venheit? oli kaupungin rannassa. T?mm?inen l?ytyikin pian, pienoinen kolmilaita venhe, keski-kohdalta katettu molemmin p?in avonaisella katoksella. Vaan kuin omistaja tahtoi minulta t?st? matkasta nelj?? hopearuplaa, kuin edellens? ilma oli sateinen, tuulinen ja kylm?, niin p??tin suostua entisen matka-kumppalini tarjoon ja h?nen kanssansa maata my?ten l?hte?, varsinkin koska maamatka paitse muitta eduitta tuli huokeammaksi kuin venehin meneminen. Kumppalini hankki matkallemme niin kutsutun tarantas'in ja piankin olisimme t?st? hyv?st? paikasta olleet valmiit l?htem??n, ell'ei Saksalainen, joka kortti-huvituksesta ei viel? ollut kyll??ns? saanut, olisi kiusannut kumppaliani t?lle siihen asti ei hyv?? onnetarta viel? uudellensa koettelemaan. Jo treschkotissa oli nim. toinen heist? ik?skuin leikin vuoksi "pannut lautaan" kymmen-kopeikaisen, joka pian oli ruplaisiksikin kasvanut. Heid?n pelins? ei ollut viisaampi sit?, jota meill? siaksi kutsutaan, vaan sen lopetettua viimeinkin my?h??n illalla, luopui Saksalainen isommasta raha-summasta kuin koko minun matka-kassani oli, eik? hyv?ll? mielell? meilt? j??-hyv?isi? ottanut. H?nest? erottuamme l?ksimme y?t? my?ten matkalle. Itsest? Laatokan kaupungista, joka el?? paraastansa l?pi-kulkevien parkkojen kostitsemisesta, en voi muuta sanoa kuin ett? sen kive?m?tt?m?t kadut sateisina aikoina ovat kurjat kulkea, ja ett? kell? pitk?-vartiset voide-nahka-saappaat on, se p??see Laatokankin kaduilla ilman jalkojansa m?r?ksi saamatta eteenp?in. Muuten on Laatokka hyvin vanha kaupunki, sill? jo Ven?j?n valtakunnan perustaja Rurik asettui ensin t?h?n paikkaan ja rakensi sen. Silloin oli se kuitenkin paria kymment? virstaa poikempana merest?, jolla paikalla, nykyisen Uspenskojen kirkon seudussa, viel?kin sanotaan l?ytyv?n j??nn?ksi?. Nykyisen eli uuden Laatokan asetti Pietari Ensim?inen t?h?n Volhovan suuhun. T?m? joki, jonka yli meid?t saatettiin nuoraa my?ten vedett?v?ll? lautalla, on leve? kuin j?rvi ja y?n h?m?r?ss? n?yttiv?t sen rannat kauniilta. Volhovan it?-puolella on maa matalaa, tasaista, enimm?ksi osaksi mets?t?int? aina Syv?rin suurelle syrj?-joelle Ojat'ille asti, jossa se ylenee v?h?n ja kasvaa m?nnykk??.

T??ll? on mm. torikaupan laita aivan toisin puolin kuin meill?. T??ll? kulkee talon-poika kaupunkiin ei my?m??n vaan ostamaan, sill? viikon tarpeet lihassa, voissa, kalassa, "kartohvelissa" ja muissakin aineissa haetaan aina pyh?n? Aunuksen "rinkalta" . My?s ker?ytyy rahvas t?nne huvituksen vuoksi ymp?rist?n mets?-kylist?, ja illalla lopettaa jokainen juhlansa niin, ett? juopi maan-tien varrella olevissa kapakoissa p??ns? t?yteen koko viikon edest?. T?m? el?m?n-laatu on luteerilaisillakin tavaksi tullut, ja sent?hden voi niit?, niinkuin sanottu on, huomenna joukolla tavata Aunuksessa. -- Aamulla varahin l?ksimme siis is?nn?n kanssa liikkeelle, vaan tiet?m?tt?ni l?ysin "telegalla" kaksi matka-kumppalia, joista ei minulle oltu mit??n virketty. Toinen, joka istuihen rinnalleni, oli viinan-my?ntioikeuden vuokranneella puukhollarina ja palasi nyt Lotina-Pellon tiell? olevien kapakkojen viikko-tuloja ker??m?st? Aunukseen, ja toinen taas, ukon viereen ajajan-istuimelle ruvennut, oli h?nen apulaisensa. Koska heid?nkin kauttansa voin jotakin tietoa saada maan elosta ja olosta, niin annoin heid?n olla paikoillansa, ja viina-puukhollari oli niin hyv? ja pyysi minua korttieriin luoksensa. My?s oli h?nen ilta-puoleen ment?v? Savodojen tiet? my?ten 45 virstaa yhdenlaiselle asialle kuin nykyinenkin matkansa oli ja tarjoutui minulle edellens?kin matka-toveriksi ja kyydin-osamieheksi, luvaten Aunuksessa hevoiset hankkia ja vakuuttaen koko Savodojen tiell? podoroschnaa ei tarvittavan, josta raha vaan menisi turhaan ja jota nyt pyh?-p?iv?n? ei saisikaan ennenkuin jos ilta-puoleen, pyh?n ohitse menty?. N?it? viimeisi? lauseita en uskonut tosiksi, sill? n?ht?v?sti tahtoi h?n vaan minusta saada kyydin-puolentajaa itsellens?, jonka t?hden en matkastakaan voinut mit??n varmaa sanoa. Kaupunkiin tultua, jonka, muista pitkin Yl?sen-jokea olevista kylist?, eroitti vaan er?ist? maalatuista taloista ja niin-kutsutusta gostinnoj-dvor'ista , alkoi rahvasta kokoutua torille, jonne min?kin l?ksin heid?n elamoitsemistansa katsomaan, edell? mainittua Turuista kuulustelemaan ja h?nelt? t??ll? el?vien maan-miesteni tilaa tiedustelemaan. N?ist? sain piankin yhden k?siini ja sen avulla l?ytyi Turunenkin. H?n niinkuin muutkin t??ll? el?v?t Suomalaiset ovat t?nne tulleet n?lk?? pakoon k?yhemm?st? kotimaasta ja oleksivat kasakoina eli p?iv?l?isin? t?k?l?isten talonpoikien ty?ss?, joten ty?ntekij? mies voipi kes?ss? ansaita noin 25-40 hopearuplan paikoille. Useammat n?ist? maan-miehist?mme ovat kotoisin Karjalasta ; Savolaisia ei t??ll? taida olla kuin juuri joku nimeksi. Enimm?t heit? el?v?t Aunuksen piirikunnassa, v?hempi osa Syv?rin joella alusten ja lauttojen kulettajina, ja v?hin muissa osissa t?t? l??ni?. Harvalla on oma m?kkins?, sill? ansiot menev?t k?dest? suuhun, vaan leiv?ss? kertoivat hyvin pysyv?ns?. Sit? vastaan on hengellisest? ravinnosta suuri puutos. Ennen oli Novgorod'ista k?sin Saksalainen luteerin pappi kerran kes?ss? k?ynyt Aunuksessa, lapset ristinyt, parikunnat vihkinyt ja haudat siunannut. Vaan kuin t?m? pappi ei ollut sanaakaan Suomen kielt? eik? edes Ven?j?t?k??n osannut, niin arvaa jokainen, kuinka v?h?n h?nest? oli apua ja lohdutusta heid?n hengelliselle tilallensa. Niin joku aika takaperin m??r?ttiin Suomessa erityinen pappi niit? luteerilaisia varten, joita el?? ven?j?n-uskoisissa seurakunnissa pitkin rajaa, ja t?m? on hyv?-tahtoisuudesta ruvennut kerran vuodessa k?ym??n Aunuksenkin luteerilaisille saarnaamassa. Vaan viel? n?inkin on n?iden poloisten hengellinen tila surkea, sill? kuinka paljo voipi 7 eli 8 sataa henke?, joka m??r? luteerilaisia Suomalaisia t??ll? kaikkiansa on, nauttia yht? ainoaa opettajaa parissa eli kolmessa p?iv?ss? vuodessa? Ja n?in ei ihme olekaan, ett? joku jo kreikankin uskoon on mennyt, sill? Karjalaiset pilkkaavat luteerilaisten uskoa ja "mainittelevat heit? niinkuin kehno sielua," joten er?s vaimo lausui, is?ins? uskosta luopumaan. Olletikin kuuluvat t??ll? syntyneet lapset, jotka parempaa eiv?t ole n?hneet, olevan taipuisat Ven?j?n uskoon, sill? lapsia, jotka jalalle p??sty?ns? l?hetet??n joko kerj?ten eli muuten henke?ns? el?ttelem??n, ei vanhemmilla ole suurta tilaisuutta opettaa eik? hoitaa. T?ss? asiassa on nimitetty Turunen kuitenkin paljon hyv?? vaikuttanut. H?n on nim. useampia kymmeni? vuosia takaperin ruvennut v?h?ist? maksua vastaan lapsia joutoajoillansa opettamaan, ja monen t?k?l?isen Suomalaisen onkin luku-taidostansa h?nt? kiitett?v?. Vaivastansa ei Turunen, paitse sit? hyvin v?h?ist? mink? lasten vanhemmat ovat voineet h?nt? korvata, ole saanut muuta kuin kerran 85 ruplaa hop., joka raha h?nell? annettiin Suomen ministerilt? Pietarissa enemmin sen vuoksi, ett? h?n toimittaa lukkarinkin virkaa jumalanpalvelua pidett?ess?. Turunen on pieni, ter?v?-n?k?inen ukko, lasten opetukseen kuitenkin jo liian vanha ja kukaties v?h?n ryyppyynkin menev?. -- Lasten opettaminen ja jumalisuuden harjoittaminen on vaikea senkin puolelta, ett? kirjoja on v?h? ja niiden saanto milt'ei mahdotoin. Minulla oli muassani heille muutamia testamentteja, ja sanoilla ei voi kertoa sit? iloa ja onnea, joka niille hyville lukijoille tuli, joille Turunen n?m? jakoi. Siunaukset minulle ja niiden lahjoittajalle, er??lle Amerikkalaiselle kauppa-miehelle Pietarissa, olivat loppumattomat, ja muuan n?ist? onnellisista, nuori t??ll? syntynyt vaimo, ty?nsi minulle v?kisen vasta-lahjaksi puoltatoista sylt? pitk?n puna-kirjoilla p?itetyn pyhke-liinan, tavalliset Karjalassa, jonka viimein otinkin vastaan sen hyv?n syd?men t?hden, jolla se annettin. Jos maamme kirjan-kustantajat tahtoisivat n?iden vieraassa maassa el?vien k?yhien maan-miestemme valoksi kustantamistansa kirjoista lahjoittaa joita kuita kappaleita, niin luulisin heid?n harvoin siunauksesta niin rikkaan ty?n sek? heille itsillens? ett? kanssa-ihmisillens? tehneen kuin t?m? olisi. Lahjoitettavat kirjat saisivat olla mit? lajia tahansa, vaan arvattavasti olisivat kelvolliset hengelliset kirjat saajille rakkaimmat. L?hett?? t?mm?isi? lahjoja voisi edell? mainitulle vara-kirkkoherra Sireliukselle Sortavalan kautta, jonka mielell?ns?kin luulen vaivaksensa ottavan niiden jakamisen Aunuksessa. Toinen anomus, jonka heid?n puolestansa kannan Suomen maalle, vaan jonka t?ytt?myst? en uskalla toivoa, olisi se, ett? heit? Esivallan puolesta autettaisiin jonkunlaisen rukoushuoneen joko rakentamiseen eli edes hyyr??miseen. Jumalan-palvelua on t?h?n asti pidetty jossakussa kerraksensa hyyr?tyss? isommassa huoneessa Aunuksen kaupungissa. Hyyri? on useasti pit?nyt maksaa kymmenin ja kaksintoista hopearuplin, ja koko rahvas-joukko ei ole kuitenkaan mahtunut sis??n Jumalan sanaa kuulemaan. Ei taitaisi liika olla, jos maamme yhteisist? varoisia joku 3 eli 5 sataa ruplaa t?h?n tarpeesen k?ytett?isiin, koska n?m? Aunuksen luteerilaiset kumminkin ovat maamme lapsia ja alamaisia ja vuotisen veronkin passi-rahana maksavat Suomen hallitukseen. Jos varsinainen herran-huone kerran tulisi hankituksi, olisi papin saaminen helppo asia, sill? yhden opettajan sanoivat itsetkin ilman muiden avutta voivansa hyv?sti palkita, ja nuorille, vaikutusta isooville pappiloille olisi t??ll? mit? soveljain ty?-paikka. L?hetyksen asiaan pakanoiden k??nt?miseksi vieraissa valloissa annetaan meill?kin lahjoja, joka tosin on kiitett?v? teko; t??ll? olisi l?hetyksen keto oman maan rajalla, omien maa-miesten seassa, jotka tosin eiv?t ole pakanoita. Eiv?tk? jumaliset hyv?n-tekij?t ja hyv?n-teon seurat tahtoisi n?it? kurjia maan-miehi?mme auttaa rukous-huoneen tekoon? He ovat viel? yksi? Suomalaisia kuin kaikki muutkin koti-maan helmassa istuvat, onnellisemmat maa-miehet. Katovuodet ja t?m?n koto-maan kova luonto ovat heid?t t?nne ajaneet, ja vaikka leiv?n tosin ovat t??ll? l?yt?neet, niin riippuvat heid?nkin kantelensa paju-puilla, he istuvat hengellisess? surussa ja pimeydess?, ja useampi toivoo koto-maan rakkaassa povessa edes viimeisen lepo-kammion saavansa.

Turusen ja muiden Suomalaisten kanssa hyv?n osan p?iv?? vietetty?ni, l?ksin viimeinkin korttieristani uudellensa kaupungille, tiedustamaan kuinka podoroschnan saamisen laita oli; sill? ilman semmoisetta taika-kalutta ottavat kyyditsev?t tavallisesti kaksin ja kolmin-kertaisenkin maksun kuletuksesta, jossa asiassa viina-puukhollarini kiitosta Savodojen tiest? en uskonut todeksi. Tultuani siihen virka-paikkaan, josta tie-kirja oli lunastettava, oli virka-mies jo kerinnyt menn? kotiinsa, ja t?nne menty?ni ei h?n sanonut pyh?-p?iv?n? voivansa sit? antaa; joka oli h?nell? vaan tyhj?, luusimisen tilaa aukaiseva, estelmys, sill? lakia my?ten pit?? tie-kirja antaa y?ll?kin. Luusimaan h?nt? en ruvennut, sen siaan otin taskustani kreivi Armfelt'in minulle annetun avustus-kirjan, jossa h?n vaatii virka-miehi? ja -kuntia minua edesp?in auttamaan, ja t?m?n kirjan luettuansa olikin virka-mies heti valmis l?htem??n virka-huoneesensa, mutta neuvoi minun sit? ennen menem??n poliisi-mestarin tyk??n ja silt? kirjallisen luvan tie-kirjan antamiseen hankkimaan. Poliisi-mestari, vanha hyv?n-tahtoinen ukko, pani kohta suoritettuani karttarahan "piisarinsa" t?t? kirjaa kirjoittamaan, ja sit? odottaessani oli h?n hyv? ja tarjosi tupakkaakin, kuitenkin vasta sen j?lkeen kuin h?nen l?sn? olevalle rouvallensa surkeasti murretulla kielell? olin saanut selitt?neeksi, kuinka julman paksut ja miss? hirmuisessa ase-voimassa Veaporin muurit olivat, ja ett? Dundas varmaan oli sarvensa taittava, jos niit? k?vi puskemaan. Viina-puukhollari ei ollut uskoa silmi?ns?, kuin n?ki tie-kirjan k?dess?ni; h?n oli tingannut ja tuottanut hevoiset meille valmiiksi. Vaan nyt olin min? matkan is?nt?n? ja huokeammasta saataville posti-hevoisille otin h?nen vaan sill? v?li-puheella, ett? yksin?ns? suoritti kolmannen hevoisen makson; sill? parilla, tavallinen hevoisten m??r? yhdelle ja kahdelle matkustavaiselle, ei kev?isen ja syksyisen tie-rikon aikaan saa kulkea kuin yksi henki, ja kokonansa kielt?? h?nelt? t?t? etua en tahtonut, koska olin h?nen luonansa p?iv?n asunut.

Vaan t?t? enemm?n en t?ll? kertaa uskalla k?rsiv?llisyytt?si v??rin-k?ytt?? ja lopetan jo v?h?isten matka-seikkojeni kertomisen. Luonnosta Aunuksen ja t?m?n kaupungin v?lill? sanon vaan sen, ett? se on melkein yhdellaista hieta-kangasta ja suokkoa kuin Suoj?rven seutu Suomessa. Edell? mainitsemani harjun tienoossa luulet jo Suomessa olevasikin, sill? sen tienoon m?et, lammit, kasket ja aidat, joita kaikkia Ven?j?ll? ei n?e miss??n, tekev?t t?m?n yht?l?isyyden hyvin pett?v?ksi. Vaan pian muistuttavat k?rrien hirmuiset t?r?ykset yht? osaa ruumistasi ja sen kautta koko olentoasikin, ett? t?lle tielle ei ole suomalainen nimis-mies silm?? luonut, ja aina it?? kohti rient?v? matkasi sanoo, ett? Suomen p?iv?ss? et viel? kaualle aikaa saa itse?si l?mmitell?.

Toinen Kirja.

Vosneseniess? 10 p. elok. 1855.

Rahvas ??nisen rannalla, mink? min? sit? olen n?hnyt, el?? leiv?n puolesta hyvin hyv?sti, paremmin kuin rahvas useammassa osassa Suomenmaata, vaikka se ei n?y tekev?n puoltakaan sen vertaa ty?t? kuin Suomen rahvas. Mist? tulee siis t?m? rikkaus? Minun yksin-kertainen ajatukseni on se, ett? paitse sota-miehen tekoa t?ll? rahvaalla on paljoa keve?mm?t ulos-teot kuin suomalaisella, kruunun talon-poika Ven?j?ll? on kokonansa toinen mies toinen herrojen alustalainen. Verojensa suoritettua nauttii h?n ansionsa rauhassa, rakentaa itsellens? ylpe?t talot monien tupien ja kammarien kanssa, joiden sein?m?t v?lkk?v?t kalliista pyh?in-kuvista, tee- ja kahvi-kattiloista j.n.e. Vaimonsa pukee h?n monesti silkkiin, vaan aina hohtavan punaisiin eli keltaisiin vaatteihin, itsens? hienoin kauhtanoihin eli hyviin turkkiin. Ja jos ty? kotona ei anna kaikkea t?t?, l?htee h?n muuanne onneansa koettamaan, tavallisimmasti Pietariin. Niin k?yv?t esim. t?m?n Soutuj?rven ja sen ymp?rist?n miehet kiven-hakkaajina ty?t? tekem?ss? ymp?ri Ven?j?n maata, miss? vaan kruunu mit? rakennuttaa. Moni kivi Sevastopol'in ja Kronstadt'in muureissa on heid?n silitt?m?ns?, useammat patterit It?-meren rannoilla heid?n tekem?ns?, niinkuin esim. patterit Helsingiss? ja sen tienoilla, joiden tekij?it?, kotoisin ??nisen rannalta, lienee siell? viel? nytkin. Ker?tty?ns? hyv?t rahasummat palaavat he kotiin niit? perheinens? sy?m??n. Mutta rahan kanssa tuovat he muassansa my?s paljo koiruutta, irstaisia tapoja ja rahan ahneutta. T?mm?inen Pietarissa eli muualla k?velyll? el?nyt mies my?pi rahasta kaikki, vaimonsa, lapsensa, naapurinsa, oman autuutensakin, sen niin monta tuhatta kertaa muutaman kopeikan edest? turhaan vannottuansa. H?nen rientonsa alku ja loppu on raha, aina vaan raha eli muu toisen omaisuus, saipa sen sitten miten hyv?ns?. H?n ei h?pe? pyyt?ess?ns?, vaikka h?n olisi kuinka rikas. Niin tuli esim. Soutoj?rvell? sen tienoon starschina er?sn? aamuna minun tyk?ni ja valitti eileisest? praasnikasta er??ss? naapuri-kyl?ss? p??h?ns? j??neen hirmuisen pohmelon, eik? tiennyt kuin sit? parantaa voi. Samalla kutsui h?n minut vieraiksi luoksensa muutamien viikkojen per?st? tulevalle praasnikalle heid?n kyl?ss?ns?, sill? h?n eli er??ss? toisessa kyl?ss? ja oli nyt Soutoj?rvell? viran toimituksissa. Min? kiitin kutsumuksesta, joka n?ht?v?sti ei ollut sen syd?mellisempi kuin ett? minun siit? olisi pit?nyt auttaa h?nt? p??ns? parannuksessa. T?t? j?lkim?ist? tarkoitusta en kuitenkaan ollut ymm?rt?vin?ni ja viimein ilmoitti h?n sen suorilla sanoilla, pyyt?en minulta kymmenkopeikaista viinaan. "Kuinka", vastasin min?, "ilke?t sin?, joka olet koko tienoon rikkaimmia miehi?, tulla niin v?h?? toiselta pyyt?m??n! Olisit eilen juonut v?hemm?n, niin olisi p??sikin terve, ja ilman sit? paranee se paremmin siten, ett? menet ja uit ??nisess? kuin ett? nyt uudestaan rupeat viinaa juomaan". -- Suomessa matkatessasi kuin taloon tultuasi panet tupakan ja puhetta paremmin liikkeelle saadaksesi tarjoot kukkarosi talon-miehenkin panna piippuunsa, kainustelee h?n sit? vastaan-ottaessansa, lausuen, ett? matka-miehen varat kuluvat matkalla ilmankin ett? toiset auttavat h?nt? niit? nauttimassa, ja muka pikemmin h?nen velvollisuutensa olevan vieraalle tarjota. Vasta lausuttuasi ett? sinun tupakkasi on kartuusia rohkenee h?n niit? piipun ottamaan, vaan tarjoaa hyv?ll? syd?mell? v?h?n ajan per?st? oman massinsa maistaaksesi koti-kasvuisia maa-tupakuita. Aivan toisin olivat Soutoj?rvel?iset. Havaittuansa ett? minulla l?ytyi kes?n varat tupakkaa ja sikaria rupesivat he niit? lappamaan minulta mik? mill?kin aiheella, mill? oli rinta kipe?, mill? vatsan-v??nt?j?, johon muu ei ollut hyv? kuin tupakka, mill? mikin, ja er?s naapuri, joka oli k?ynyt luonani "istumassa", joka kerta sit? toimittaen minulle ett? h?nen sisarensa mies, pohatta kauppa-mies Savodoilla ei koskaan juottanut h?nell? siell? k?ydess?ns? huonompaa juomaa kuin 6 hopearuplan sampanskoita, oli pois-l?htiess?ni niin rohkea ett? oikein k?dest? pit?en pyysi minun tupakka-varojeni loppua h?nelle lahjoittamaan. "No, mit?s min? sitten itse polttaisin?" sanoin min?. "Saathan sin? Vosneseniess? toisia", oli h?nen yht? selv? kuin h?vit?in neuvonsa. -- T??nkaltaisia ja pahempiakin tapauksia olisi minulla kyll? kertoa ololtani Soutoj?rvell?, vaan nyt ei ole aikaa kirjoittaa enemm?n niit? kuin muutakaan, sill? posti-hetki ly?pi kohta. J?? siis toistaaksi terveeksi!

Kolmas Kirja.

Helsingiss? syysk. 1855.

T?m?n-edellinen Suomettaressa painettu kirjani oli annettu Vosneseniest? 10 p. elok. T?ss? paikassa k?ydess?ni olin matkalla Aunuksen l??nin etel?isess? osassa, Ojatin ja sen syrj?-jokien tienoissa el?vien, pohjais-Tschuudien tyk?. T?nne p??st?kseni ajoin mainitusta kauppapaikasta kolme holli-v?li? suurta maan-tiet? my?ten Juksovitsan kyl??n, josta sanottiin hyv?n ratas-tien olevan aina 35 virstaa eteenp?in eli Vidlaan asti, Ojatin varrella. Tultuani rattailla 15 virstaa t?t? tiet? selitettiin kyl?ss?, jossa hevoisten muutto oli tapahtuva, ett? loppumatkankin viimeksi mainitulle pogostalle kyll? voi rattailla kulkea, vaan koko kyl?ss? ei l?ytyv?n kuin yhdet rattaat, ja ne oli kova lykky nyt saattanut Vidlaan. Y?t? oltuani kyl?ss? ei muu tullut neuvoksi kuin ratsain matkalle l?hteminen. Koko y?n-seudun arvelin laatuun ja toiseen, kuinka kapineeni kulettaisiin hevosen sel?ss?. Niit? ei tosin ollut paljo, mutta sin?ns?kin oli niiden koko ja muoto senkaltainen, ett? niiden ratsain kuletus n?ytti mahdottomalta. Viimeinkin luulin jo keinon keksineeni t?lle kuletukselle ja ilmoitin, kyyti-miehen tultua, sen h?nelle. H?n hylk?si keinoni kokonansa, toi pitk?n s?kin, latoi kapineista puolen sen pohjaan, toisen suuhun, jonka sitoi lujasti kiini, ja tyhj?lt? keski-kohdalta pantiin nyt s?kki satulalle riippumaan, johon h?n itse istui p??lle. Toiselle hevoselle istuusin min? selk??n. T?ll? keinoin matkasin sitten yhteens? noin 170 virstaa, eik? olekaan t?t? matkaamisen laatua moittiminen muun t?hden kuin sen, ett? matka siten kuluu hyvin hitaasti, sill? josko ei olisikaan s??li kapineita, jotka kiireemin kulkien kovin pahasti hytkelev?t hevosen kupeilla edes ja takaisin, niin ei oma ruumis salli ajaa muuten kuin astuttaen, joten taas tiimassa harvoin voi kulkea enemm?n kuin viis virstaa. Jos nyt taival on kolmea nelj?? kymment? virstaa pitk?, jotka virstat viel? ovat "suden juoksemia", jos p??llisiksi p?iv? paistaa r?kitt?? helteesti, eli jos suot ovat vettyneet ja niiden malko-sillat nilput, niin arvaa jokainen, ett? matkalainen kernaasti pyrkii hevosen muutto-paikkaan ja ik?v?ipi niit? v?h?isi? virvoituksia, joita semmoisessa voipi saada. T?m?n toivon todentamiseen t?ytyy h?nen, kyl??n tultuansa, kuitenkin viel? n?hd? paljon vaivaa. H?n pyyt?? talon em?nn?lt? leip??, voita, maitoa ja munia. Leip?? on v?ltt?v?t? joka paikassa ja sit? ei kiellet?; mutta mit? voihen tulee, niin on Ven?l?isten voi kelvotointa Suomalaiselle, sill? h?mmennetty?ns? kerman savi-astiassa siksi, ett? se on v?h? meid?n voihen p?in, sulattavat he t?m?n sekoituksen uunissa ja valavat sen sitten suurempihin savi-astioihin, joissa se s?ilytet??n talven ja on n?k?j?ns? kuin keltaista talia. Voita jos siis tahdot ven?l?isess? kyl?ss? sy?d?, niin pane em?nt? sit? verekselt?ns? tekem??n ja valmiiksi saatua suolaa se itse, sill? voihen niinkuin muuhunkin ruokaan ei em?nt? raatsi panna kallista suolaa kuin ilman nimeksi vaan. Voin n?in valmiiksi saatua k?yd??n maitoja katsomaan. Lehmi? pidet??n t?ss? tienoossa niinkuin muuallakin Ven?j?ll? tavallisesti hyvin v?h?. Se talo on jo rikas, jossa on viis lyps?v?? lehm??, ja ihmein? mainittiin er?st? muka kauheata pohattaa Vidlassa, jolla oli viistoista lehm?? lyps?m?ss?. Mutta laitumet ja hein?-maat koko Ojatin tienoossa ovat niin hyv?t, ett? hein? enimm?ksi osaksi tehd??n mets??n ilman aidoitta ja muitta, ja jo virstan p??ss? kyl?st? l?yt?? karja samottavan ruohon. No mik?s sitten on syyn? Ven?l?isten huolimattomuuteen t?ss? asiassa? Ne ovat paastot h?nen uskossansa, jotka vierauttavat h?nen karjan tuottamista, ja toiseksi ei h?nen naisensakaan osaa n?it? korjata. Maito-aittana on eteis-huone, jota my?s vieras-kammarina pidet??n, ja tultuasi siihen n?et per?puolen lattiata t?ynn? pienenlaisia pottuisia savesta, joiden ulko-karvan jo tekij?ns? on tehnyt niin ruskeanharmaan, ett'eiv?t suinkaan likaa pelk??, ja joiden reunat ovat niin pinttyneet, sisus niin rikkoja ja karvoja t?ynn?, ett? t?h?n siivottomuuteen tottumatointa syd?nt?si alkaa iloittaa ja sin? kernaasti n?ist? ravinnoista olet erill?si. Voin ja leiv?n lis?ksi, jotka jo olet saanut, on sinun niin-muodoin ennenkuin sy?m??n voit ruveta, viel? munat saatava, sill? suola-kalaa ei l?ydy miss??n ja Ven?l?ist? inhoittaisi sy?dess? kalaa n?in "raaltansa", niinkuin h?n sanoo. Mutta jos em?nt? jo edellisi?kin aineita antaessansa on tehnyt esteit? ja viivytellyt, ei h?n munia kysyess?si paikalta liikahda. Niit? ei liene talossa? Mutta kanoja k?velee tuvan lattialla, ja kukkokin. Syy em?nn?n viivyttelemiseen on se, ett? sin?, maan tapoihin tottumatoin, et ole tiet?nyt vakuuttaa h?nelle, maksavasi kaiken, mink? otat. H?n luulee sinua tavalliseksi virka-mieheksi, ja ilman on h?nen s??li sy?tt?? sinulle munia. Sanottuasi ett? maksat, Jumalan nimeen vannottuasi, ett'et mit??n ilmaiseksi tahdo, viel?p? rahankin h?nelle edelt?p?in k?teen sys?tty?si, l?htee h?n viimeinkin munia hakemaan, ja pian on atriasi valmis. Sy?ty? pit?? sinun, jos ei muun t?hden niin herruutesi kannattamiseksi, juoda teet?. Mutta teen-keitt?j?t? ei l?ydy kyl?ss? kuin yksi, sill? nyt olemme syd?n-maalla. Sit? menet nyt itse sen omistajalta pyyt?m??n, joka n?in ei ilke? sit? kielt??, ja kantaa sen itse korttieriisi. T??ll? valmistuu tee pian, ja nyt juotat talon-rahvasta, juotat samovaran is?nt??, juotat h?nen naistansakin, joka ei ole hennonut kalustansa luopua, vaan tullut sen j?less? luoksesi, -- kaikki juotat kyll?isiksi, ja juotpa viel? itsekin. Maksettuasi talon-v?ell?, jotka n?in muodoin ilolla ja ihmeeksens? n?kev?t ett? valalla vahvistetun lupasi t?yt?t, olet siis valmis uudestaan matkalle l?htem??n, vaan juuri hevosen selk??n noustessasi muistuttaa samovaran is?nt?, ett? sinun sen pit?misest? olisi joku v?h? maksettava h?nelle; muut herrat antavat siit? muka tavallisesti kaksin riunoin, mutta sinulle, hyv?lle bajarille, saa koko asia j??d? hopea-riunasta. Senkin suoritettuasi p??set toki viimein taipalelle l?htem??n, ja hatuttomin p?in toivovat n?m? yst?v?si sinulle matkallasi kaikenkaltaista siunausta ja onnea, sill? siunuustellessaan samoin kuin kirotessansakin ei Ven?l?inen puutu eik? s??st? sanoja.

Vidlaan tultuani tapasin t??ll? ensi kerran Ojatin-joen, joka niinkuin jo edell? kirjoitin, lankee Syv?rihin ja suussansa on vallan suuri joki. Vidlan kirkko on noin keskikohdalla sen pituutta, vaan kuitenkin oli joki nyt syd?n-kes?ll? t?ss? kohden niin matala, ett? hevoset kahlasivat sen poikki ja vesi ei t?ytt?nyt hevoselle vatsaan asti. Samanlaisena tapasin sen sitten useammissa muissakin kohdin, joissa siit? poikki tulin kulkemaan. Venhe-kululle ja hirsien sek? puun lauttaamiselle ei t?st? joesta siis ole hy?ty? muulloin kuin kev??ll?, jolloin se kuuluu paisuvan hirmuisesti ja panee suuret alat alanko-maita tulvan alle. Sj?gren'in ilmoituksista tied?mme, ett? Lyydikk?jen pes?-paikka on juuri Ojatin yl?-puoli ja latvat, ja lyydikk?-kyl?t alkavatkin Vidlasta l?htien, heti toisella puolen jokea. N?ihin min? en kumminkaan seisottunut, vaan matkasin syvemm?ksi Lyydin-maahan, 20 virstaa edellens?, J?rvien pogostalle.

J?rviss? neuvoi kyl?-oikeuden piisari, jota pyysin apulaisekseni kielen-tutkinnossa, vaan joka oli paikkakuntaan vasta tullut eik? sanonut viel? kyllin oppineensa rahvaan kielt?, t?mm?iseksi apulaiseksi t?m?n seurakunnan entist?, virastansa eronnutta pappia, joka oli syntynyt l?heisess? Ladvan seurakunnassa ja sitten kaiken ik?ns? el?nyt Lyydikk?jen seassa, ja jonka piisari kehut osaavan paremmin n?iden kielt? kuin ven?j?t?. H?n sanoi h?nen ei en?? viitsiv?n k?yd? ty?ss?k??n ja olevan v?h?n ryyppyyn menev?n, jonka t?hden h?n muka mielell?ns?kin olisi rupeava minulle avuksi, sill? keinoin viina-rahaa ansaitaksensa. N?m? piisarin lauseet olivat minulle mieleen, min? sanoin siis j??v?ni t?h?n ja pian hankki h?n minulle korttierinkin. Pappi, joka piisarilta jo oli y?n-seutuna saanut tiet?? minusta ja aikomuksestani, tuli huomeisna aamuna, ennenkuin kukko oli kannukset enn?tt?nyt jalkaansa saada, minun tyk?ni. H?n oli pitk?, vahva mies, ja vaikka jo 63 vuoden vanha, viel? sek? n??lt? ett? jalalta hyvin vilkas. H?n oli ensin palvellut ponomarina ja diakkana synnyin-paikassansa Ladvassa, jossa h?nen is?ns? oli ollut pappina, ja sitten loppu-puolen ik??ns? t?ss? seurakunnassa pappina. Menn? vuonna oli h?n eronnut virastansa, ja antanut sen ynn? tytt?rens? kanssa er??lle vasta seminariosta p??sseelle papille, eik? sanonut henkens? elatuksesta itsell?ns? suurta huolta olevan, sill? paitse sit?, ett? v?vy oli velvollinen h?nt? ja h?nen vaimoansa kuolin-p?iv??n asti el?tt?m??n, oli h?n itsekin nuorella i?ll?ns? ker?nnyt jonkunlaisen raha-summan, joka oli Pietarin lampartissa vuokria kantamassa. N?ist? vuokrista ei h?n kuitenkaan muka saanut muuta kuin mik? h?nell? vaatteissa kului, sill? lamparti-setelit olivat h?nen vaimonsa vallassa, ja ukko valitti t?t? hyvin ahnaaksi ja itsep?iseksi. Ihmetelless?ni, ett? h?n v?h?isest? papin-palkasta oli voinut s??st?? niin suuren summan kuin kuusi tuhatta hopearuplaa vanhan p?iv?ns? varaksi, sanoi h?n sit? ei palkasta s??styneeksi, vaan kaupalla hankituksi, sill? nuorempana oli h?n k?ynyt jotenkin suurta karjan-kauppaa. H?n oli ostellut lehmi? aina Vytegrasta ja Valkeaj?rven linnasta asti, suurella edulla ajaen eli ajattaen ne Tihvinan markkinoille eli Pietariin. N?ill? kauppa-retkill?ns? oli h?n hyv?sti tullut tuntemaan koko sen osan Aunuksen ja Uudenlinnan l??ni?, jossa Lyydikk?j? el??, ja tiesi tarkasti sanoa, miss? minkin tienoon puheen-parsi erosi toisten tienoiden kielen-laadusta. H?n sanoi olevansa valmis rupeamaan minulle t?k?l?isen kielen selitt?j?ksi ja siksi kelpaavansa sen enemmin kuin jo ennenkin oli semmoisena ollut, nim. Andrej Mihailovits'illa , joka oli kaksi viikkoa el?nyt h?nen tyk?n?ns? Ladvassa, ja jota h?n muisteli suurella rakkaudella. Palkkaa ei ukko vaatinut enemm?n kuin noin puoli-tuoppisen hinnan p?iv?lt?, ja ty?n p??timme seuraavana p?iv?n? alottaa.

Mutta ihminen p??tt?? ja Luoja s??t??, sanoi nykyj??n er?s suuri ajattelija Helsingin Sanomissa, ja niin t?ss?kin asiassa ei k?ynyt p??t?st? my?ten. Seuraavana p?iv?n? oli t?m?n opettajakseni ruvenneen ukon em?nn?ll? nimi-p?iv?t. Minun t?hteni oli eukko p??tt?nyt viett?? ne tavallista juhlallisemmasti. Jo hyviss? ajoin aamulla tuli ukko tyk?ni ja ilmoitti t?m?n seikan ja kutsui minua nimi-p?iville. Min? "panin p??lleni parasta, valkeinta varrelleni", ja sitten l?ksimme ukon kanssa yhdess?. Papin kartanoa n?iss? tienoin ei voi eroittaa muista ymp?ri seisovista taloista, ja tavallisesti l?ytyy kyl?ss? aina joku pohatta talon-poika, jolla on paljoa pulskemmat rakennukset kuin papilla. Niin oli t?ss?kin kyl?ss? kapakka-talo paremmassa asussa kuin yksik??n muu, ja astuessamme eteenp?in luulinkin sit? pappilaksi, ennenkuin seuralaiseni likaisimmassa kohdassa kyl?n katua nousi er??n talon portaille ja sanoi: t?nne. Tultuamme sis??n otettiin me vastaan h?nen vaimoltansa, joka jo oli t?ydess? juhla-puvussa, ja jonka hirmuinen lihavuus kyll? todensi ukon sanat, ett? eukko muka yksin?ns? s?i vuokrat heid?n yhteisesti s??st?mist? rahoistansa. Heid?n tytt?rens?, nuoren papin vaimo, ilmestyi v?h?? j?lemmin, ja viimein h?nen miehens?kin, mutta ei viel? juhla-asussa, sill? h?n oli ollut riiht? viskaamassa, Siistiyty?ns? ja pukeutuansa oli h?n sangen siev? mies ja josko ei oppinutkaan, niin tiesi h?n kuitenkin sen verran, ett? Suomen-maalla oli yksi tsaari kuin Ven?j?ll?, ett? Sevastopol ja Veapori eiv?t olleet yhden meren rannalla ja ett? Helsinki oli etemp?n? Pietarista kuin Viipuri, joissa kysymyksiss? vanhalla papilla oli hyvin h?m?r?t ja sekaiset tiedot. Jonkun tunnin kuluttua eneni seuramme viel? edell? mainitulla piisarilla ja h?nen puolisollansa. Pidoista, jotka nyt alkoivat, en sano sen enemp??, kuin ett? ensin tarjotun kahvin p??lle ilman v?li-ajatta seurasi se ian-kaikkinen tsjaju , joka tapa on t??ll? yleinen, sill? "tee kevent?? kahvin vaikutuksen," selitti minulle er?s pappi, jolta t?m?n luonnottoman tavan syyt? kysyin, Tsjajun juotua tuli puoli-p?iv?inen, jonka pituista atriata en viel? ole koskaan nauttinut ja jonka pituisesta Jumalan rukoilen itse?ni vasta varjelemaan. Vaan jos minun t?ytyi jo kolmannella osalla siin? annetuista ruokalajista olla tyytyv?inen, niin s?iv?t muut sen enemm?n, vaikka ruoan suuhun saamisessa ei ollut muuta apuna kuin ne viisi-haaraiset kahvelit, joita Luoja jo esi-is?llemme Aatamille antoi parin.

Koko n?ist? pidoista en t?ss? olisi tarvinnut mainita mit??n, ell'ei niiss? tapahtunut seikka olisi ollut painava k??nne kielitutkinnoilleni J?rviss?. Vanhan papin em?nt? nim., jonka kanssa miehens? puoli-p?iv?isen joutuessa oli k?ynyt kirkossa, eukolle suojelija-enkelilt?ns? viel? jotakuta paria kolmea vuosikymmenist? elinajan lis?ksi rukoilemassa, oli p??tt?nyt palkita t?m?n miehens? palveluksen ja sent?hden haettanut kapakasta puteliin viinaa. Sen tyhjensi ukko pian piisarin kanssa, eiv?tk? viinan vaikutukset h?ness? viel? olleet kovin vaaralliset. Mutta suurin asia oli se, ett? h?n, kauan viinatta oltuansa, n?in p??si taas makuun. Ilta-puoleen, kuin jo olin korttierissani, tuli h?n minun luokseni, pyysi paperia ja kirjoitus-v?rkki? ja tahtoi muka minulle n?ytt?? k?si-alaansa kirjoituksessa, koska kieli-apulaiseni piti osata kirjoittaakin. Kirjoitus, jonka h?n t?ss? teki, oli anomus saada minulta puoli-tuoppisen hinta rahaa sen ty?n p??lle, jota yhdess? olimme rupeavat tekem??n. Sen annoinkin h?nelle tinkim?tt?, ja v?h?n ajan per?st? alkoi piisarin kodista kaikua pajatus, joka ilmoitti, ett? viina-jumala oli l?yt?nyt veljens? runo-jumalan. Mutta ei sill? hyv?. My?h??n illalla, minun iltaista sy?dess?ni, tulla kompuroi ukko ilman lakitta ja "parta paksussa porossa, tukat kaikki taljaskassa" korttieriini, itki, nauroi, pajatti, tanssi ja pyysi viel? rahaa. Minusta n?ytti h?n jo kyllin-kyll?iselt?, min? en antanut. H?n rukoili, syleili minua, vaan turhaan. Viimein lankesi h?n polvillensa, kumarsi jalkojeni juureen ja suuteli monet kerrat savisia saappaitani. P??st?kseni t?st? ilke?st? tilasta ja saatuani h?nelt? lupauksen ei enemp?? tulla minua kiusaamaan, annoin h?nelle viel? toisen puoli-tuoppisen hinnan, jonka kanssa h?n heti menikin matkaansa. Reuhatessansa tyk?n?ni hoklasi h?n aina p?yd?lt? ruokaakin suuhunsa, jota h?nelt? suinkaan en kielt?nyt, vaan saadakseni tiet??, kuinka ankara h?n uskonsa lajissa oli, muistutin kuitenkin, ett? h?n paasto-p?iv?n? s?i arkea eli rasvaista ruokaa, josta h?n hyvin kyll? tiesi suuren synnin tulevan. Mutta ukko vastasi juuri muutamia viikkoja takaperin k?yneens? Valaman monasterissa Petron p?ivill?, siell? kaksi vuoro-kautta yhteen menoon papillista toimitusta tehneens? ja n?in muodoin kaikki eli v?hint?s?kin suuren osan entisi? synti?ns? kuitanneensa, joten h?nell? arvattavasti nyt taas hyv? aika eteenp?in oli varaa poikkeilla hurskauden vaivaloiselta tielt?. Samasta syyst? teki h?n julkisesti toistakin synti?, nim. poltti tupakkaa niin usein kuin min? jaksoin h?nelle tupakka-p?tkyl?isi? antaa. Kernaammin olisi h?n kuitenkin polttanut piippua kuin n?it?, ja t?m?n halunsa ilmoittikin juuri t?ss? rohkeassa tilassansa siten ett? tahtoi kiskoa piippua hampaistani. T?ss? asiassa en h?nelle kuitenkaan antanut per??, ja piipusta v?ittelemisemme olisi kukaties miten loppunut, ell'ei h?nelle olisi juolahtanut mieleen ett? se mahtoi olla uskoni, joka esti minun antamasta tois'uskoisen polttaa piipustani, jossa tapauksessa h?n ei mill??n tavalla tahtonut saattaa minua rikkomaan hengellist? lakiani. Ilolla vakuutin min? ett? asian laita oli semmoinen, ja heti j?tti ukko piippuni rauhaan. T?t? keinoa k?ytin sitten j?lkeenkin p?in suurella menestyksell? semmoisia vastaan, jotka maansa tapaa my?ten tahtoivat minun piippuani omana piippunansa pit??, ja mainitun esteen sanottuani, ei sit? vastaan koskaan intt?ilty mit??n.

Toisena aamuna menin kapakkaan sek? tietelem??n ukon eileisen-iltaista elamoitsemista ett? v?h?n rahaa s?rkem??n. T?m?n oli ukko keksinyt. Ulos tullessani kapakasta tulla haihatti h?n kotoansa, eik? malttanut juosta tiet? my?ten ymp?ri, vaan oikasi pellon poikki, jossa h?nelle aidan yli pyrkiess?ns? ei k?ynyt paremmin kuin ett? aidassa repi kauhtanansa, joka kumminkin jo entuudestansakin oli hyvin huono ja repaleinen. H?n luuli minun ostaneeni viinaa, ja vaikka pohmelo n?ytti surkeasti ahdistavan h?nt?, s?ihkysi ilo h?nen silmist?ns?, sill? kuin minulla muka oli viinaa, niin oli sit? h?nell?kin, jonka ajatuksensa h?n heti ilmoittikin. Pian selkeni kuitenkin ukon erhetys, ja pahoilla mielin rupesi h?n selitt?m??n, ett? h?nest? sin? p?iv?n? ei ollut minulle ty?h?n, ja huomenna taas piti h?nen lounaan sy?ty? l?hte? er??sen viiden virstan p??ss? olevaan kyl??n, jossa yli-huomenna tuli praasnikka. Huomenna voisi h?n kumminkin edell? puoli-p?iv?n tulla minun tyk?ni, jos nyt saisi edes pariksikaan ryypyksi minulta viel? palkkaansa. Sen annoinkin h?nelle, mutta nyt vahvistui minussa jo edelt? arveltu p??t?s, kokonansa erotani t?st? miehest?, sill? vaikka h?nell? kyll? olin havainnut olevan hyv?t tiedot Lyydin kieless?, niin n?kyi se nyt selv?sti, ett? h?nell? oli liian huikentelevainen luonto kelvataksensa minulle apu-mieheksi.

Siis aloin tiedustella toista apulaista, ja sanottiinkin Ladvassa I?ytyv?n vanhan diakan, lyydikk?-syntyisen ja niinmuodoin hyv?n lyydil?isyyden tuntijan, jolla kehuttiin kaiken maailman viisaus olevan p??ss?, ja jonka ei sanottu juovan muulloin kuin praasnikoissa. T?m?n miehen luultiin tulevan sille praasnikalle, jolle J?rvien ukonkin jo niin aioissa piti l?hte?, ja min? p??tin my?s odottaa t?t? juhlallisuutta ja menn? sille, sek? sit? katsomaan ett? mainittua diakkaa tapaamaan.

T?mm?isi? praasnikoita on kaikissa ven?j?n-uskoisissa kyliss? tavallisesti yksi, monesti useampikin vuodessa. Ne vietet??n sen pyh?n p?iv?n?, jonka nime? kyl?n kirkko kantaa, ja joka sill? niinmuodoin on erityisen? suojelijana. Mutta tavallisesti on kyl?ss? paitse kirkkoa viel? rukoushuoneitakin , joilla my?s on pyh?t suojelijansa, ja joille my?s vietet??n praasnikat. N?in saapi moni kyl? kolme ja nelj?kin praasnikkaa vuodessa. Niille ker?ytyy rahvasta vahvasti, ja p??-asia niiss? on sy?minen, tanssiminen ja pajatus. My?s tulee niihin josta kusta suuremmasta l?hi-kyl?st? renikan kauppias, ja kuin kyl?n kapakasta saadaan viinaakin kyll?ltens?, niin l?ytyy praasnikalla kaikki v?li-kappaleet, joilla ilo saadaan kukoistamaan.

Toivoani my?ten Ladvan diakka olikin praasnikalla, pian sovimme tuumilla ja jo seuraavana p?iv?n? muutin Ladvaan. Useammassa kirkon-kyl?ss? Suomessa l?ytyy joku leski-akka, joka on v?h?n herras-perua, k?yh?ksi j??nyt, vaan hyv?sti el?v? sill? keinoin, ett? h?nell? on arpa-kirja ja kortit, joilla talonpojan-tytt?rille povaa sulhaiset, v?h? l??kityksi?, joilla parantaa pienet silm?-kipe?t, p??st?? hampaan-kolotuksesta j.n.e., ja koreoita tilkkuja, joista h?n tekee em?nnille taskuja, lakkia ja m.s. Sen ohessa tiet?? h?n kaikki pit?j?n juorut ja uutiset, ja kuin v?rj?lin puutteessa h?nell? painatetaan lankojakin, niin ei kumma olekaan, ett? talonpojan-vaimot kirkko-tiell?ns? k?yv?t h?nen luonansa istumassa, jolloin ?mm?n kahvi-pannu ei tulelta p??se, vaan jolloin h?nell? my?s on tulonkanto-p?iv?ns?, sill? k?yj?t tuovat, mik? voi-naulasen, mik? maito-leilin, mik? mit?kin. T?mm?isi? l?ytyy Ven?j?ll?kin, vaan edell? lueteltujen virkojen rinnalla pit?v?t n?m? parittajankin tointa, sill? harva naima-kauppa niin herroissa kuin talon-pojissakin tapahtuu Ven?j?ll? ilman parittaja-akan avutta. T?m?nkaltaisen ihmisen luona sain min? korttierin Ladvassa. H?n oli edell? kerrotun J?rvien vanhan papin tyt?r, oli ollut naimisessa er??n papin kanssa, joka jo viisi vuotta takaperin oli kuollut, ja eli nyt ukkonsa, mainitun papin is?n, kanssa yhdess?, joka j?lkim?inen my?s oli ollut pappina, vaan halvauksen t?hden, joka h?nt? oli kohdannut, jo kauan sitten virastansa eronnut. Heill? oli hyv? talo, v?h? maan-viljelyst?kin ja he eliv?t pensill? , jota ukolla oli 20 ja lesken tytt?rell? 6 hopearuplaa. T?h?n oli leskell? senlaisia tuloja kuin edell? kuvasimme, ja jonkun verran sai h?n sis??n sitenkin, ett? piti korttieria mittareille ja muille matkaaville virka-miehille. H?n oli sen verran viisaampi t?k?l?isi? talonpojanakkoja, ett? osasi juoda sek? teen ett? kahvin, viel?p? keitt??kin molemmat, ja ett? valitti, kuinka h?nen k?tens? pysti ja n?k?ns? p?ivettyi, nyt ty?ss? k?ydess?, sill? siihen ei h?n ollut tottunut miehens? el?ess?, jolloin sampovara aina oli seisonut valmisna h?nen makuulta noustessansa. Entisest? herruudesta ei h?ness? ollut muuta j?lell?, kuin se, ett? tahtoi ett? muiden piti uskoa h?nen aamulla pitk??n makaavan, jota herruuden v?ltt?m?t?nt? merkki? h?n kuitenkaan itse asiassa ei pit?nyt, sill? useasti kuulin h?nen raukan jo p?iv?n kanssa nousevan askareillensa.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet