Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Talvinen tarina by Shakespeare William Cajander Paavo Emil Translator
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page
Ebook has 757 lines and 28845 words, and 16 pages
Translator: Paavo Cajander
TALVINEN TARINA
Kirj.
William Shakespeare
Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1894.
N?ytelm?n henkil?t:
LEONTES, Sisilian kuningas. MAMILLIUS, h?nen poikansa. CAMILLO, | ANTIGONUS, | Sisilian ylimyksi?. CLEOMENES, | DION, POLYXENES, B?hmin kuningas. FLORIZEL, h?nen poikansa. ARCHIDAMUS, b?hmil?inen ylimys. Merimies Vanginvartija. Vanha paimen, Perditan is?ksi luultu. H?nen poikansa. AUTOLYCUS. veijari. Aika, khoorina. HERMIONE. Leonteen puoliso. PERDITA, Leonteen ja Hermionen tyt?r. PAULINA, Antigonuksen vaimo. EMILIA, kuningattaren kamarirouva. MOPSA, | paimenettaria. DORCAS, |
Hoviherroja, hovinaisia, ylimyksi?, oikeuden virkamiehi? ja palvelijoita, paimenia ja paimenettaria, vartijoita y.m.
Tapahtuu osittain Sisiliassa, osittain B?hmiss?.
ENSIMM?INEN N?YT?S.
Ensimm?inen kohtaus.
Sisilia. Vierashuone Leonteen hovilinnassa.
ARCHIDAMUS. Jos joskus, Camillo, satutte B?hmiss? k?ym??n samanlaisessa toimessa, kuin mik? nyt on minun virkaintoni liikkeelle pannut, niin saattepa, kuten sanoin, n?hd?, ett? suuri on erotus meid?n B?hmin ja teid?n Sisilian v?lill?.
CAMILLO. Luulenpa, ett? ensi kes?n? Sisilian kuningas aikoo B?hmin kuninkaalle maksaa velkansa ja k?yd? vuorovierailulla.
ARCHIDAMUS. Vaikka vieraanvaramme tuottaakin meille h?pe?t?, niin on kuitenkin hyv? tahto puolustuksenamme; sill? tosiaankin --
CAMILLO. Mit? joutavia!
ARCHIDAMUS. Toden totta, puhun t?ydest? syd?mmest?: me emme voi sellaisella loistolla -- niin suurenmoisella -- en tied? kuinka sanoa. -- Pit?nee antaa teille unijuomaa, ett? aistinne eiv?t tajuaisi puutteellisuuttamme, eiv?tk? meit? ainakaan moittisi, jos eiv?t kehuakaan saattaisi.
CAMILLO. Liian kalliisti maksatte vapaaehtoisen tarjon.
ARCHIDAMUS. Uskokaa minua, min? puhun niin kuin tietoni k?skee ja niin kuin suoruus vaatii.
CAMILLO. Sisilia ei milloinkaan voi B?hmille osoittaa liikaa yst?vyytt?. He kasvoivat yhdess? lapsina, ja silloin heihin juurtui keskin?inen rakkaus niin suuri, ett? sen nyt t?ytyy aluvia ty?nt??. Sitten kuin kypsynyt arvo ja kuninkaalliset velvollisuudet erottivat heid?t toisistaan, ovat he, vaikk'ei itse kohdastansa, kuitenkin kuninkaallisten edustajien kautta yhtyneet vaihtamaan lahjoja, kirjeit? ja yst?v?llisi? l?hetyksi?, niin ett? erill??nkin ollen ovat n?ytt?neet yhdess? olevan, paiskanneet k?tt? ik??nkuin pohjattoman syvyyden ylitse ja syleilleet toisiaan ik??nkuin vastakkaisten ilmain ??rilt?. -- Jumala heid?n yst?vyytt??n varjelkoon!
ARCHIDAMUS. Luulenpa ettei maailman pahuus eik? mik??n voi sit? muuttaa. Teille tuottaa sanomatonta iloa nuori Mamillius prinssinne; h?n on toivehikkain nuorukainen, mink? ik?n?ni olen n?hnyt.
CAMILLO. Minulla on samat hyv?t toiveet h?nest? kuin teill?kin. H?n on erinomainen lapsi, h?n oikein virvoittaa alamaista ja lohduttaa vanhaa syd?nt?. Ne, jotka sauvain nojassa kulkivat, ennen kuin h?n oli syntynyt, toivovat el?v?ns? siksi, ett? n?kisiv?t h?net miehen?.
ARCHIDAMUS. Kuolisivatko he muuten mielell??n?
CAMILLO. Varmaankin, jos ei heill? olisi muuta syyt? toivoa pitemp?? el?m??.
ARCHIDAMUS. Jos ei kuninkaalla olisi poikaa, mielisiv?t he sauvain nojassa k?yd?, kunnes h?n saisi pojan.
Toinen kohtaus.
Seutu sama. Juhlahuone hovilinnassa.
POLYXENES. Vetisen kuun jo paimen yhdeks?sti On n?hnyt vaihtuvan sen j?lkeen kuin J?i meilt? valtaistuin tyhjillens?; Ja saman verran aikaa kiitoksetkin Ne meilt? veis, ja sittenkin me velkaan Ikuiseen j?isimme. Siis niinkuin nolla, Jok' oikean saa paikan, samoin min? Yhdell? "kiit?n" kertaan monta tuhatt' Edell? k?yp??.
LEONTES. S??st?k??tte kiitos L?ht??nne asti.
POLYXENES. Huomenna on l?ht?. Kotona jotain varon tapahtuneen Poiss' ollessani, varon vinhan tuulen Siell' yltyv?n, jok' ajaa huudahtamaan: "Niin k?vi, paha kyll?". Sit? paitse Liiaksi teit? vaivaan.
LEONTES. P??ni pid?n, Sit' ette k??nn?.
POLYXENES. L?hte? mun t?ytyy.
LEONTES. Vain viikko viel?.
POLYXENES. Ei, ei, huomenna.
LEONTES. No, aika tasan siis; ja sit? vastaan Ei intt?mist?.
POLYXENES. ?lk?? kiusatko! Ei toista ket??n maailmassa, joka Mun valtaa niin kuin te; niin k?vis nytkin, Jos vaatis sit? tarve, vaikka kohta Mun t?ytyisikin kielt??. Toimet kotiin Mua k?skev?t; jos est?tte nyt mua, Niin vitsaust' on mulle rakkautenne, Ja j??miseni rasitusta teille; Sen v?lt?n n?in: hyv?sti, veliseni!
LEONTES. Kuningatarko mykk?? Puhukaa.
HERMIONE. Ma aioin vaiti olla, kunnes teille H?n vannoisi, ett'ei h?n j?isi. Liiaks On pyynt?nnekin mieto; sanokaatte: B?hmiss' on kaikki hyvin, tieto sielt? Vast' ik??n t?nne sai; se sanokaa, Niin aseet h?lt? riisutte.
LEONTES. Niin oikein.
HERMIONE. Jos poikaans' ik?v?i h?n, se syy kelpaa; Mut sanokoon sen siis ja matkaan menk??n. Jos sen h?n vannoo vain, ei saa h?n j??d?, Ajamme h?net t??lt? v?rttin?ill?. Kuninkaallista seuraanne vain viikoks Anoa rohkenen. Kun teille B?hmiin Mun tulee mieheni, t?ys h?ll' on valta Viiv?ht?? kuukaus yli l?ht?p?iv?n, Ja kuitenkaan en kellon naksausta V?hemmin lemmi sinua, Leontes, Kuin mik??n vaimo miest??n. -- J??tteh?n?
POLYXENES. En.
HERMIONE. J??ttep?.
POLYXENES. En, totta vie, en voi.
HERMIONE. Vai "totta vie". Se vala suurt' ei paina. Mut min?, vaikka valallanne t?hdet Radaltaan sy?ksisitte, min? sanon: "Te j??tte, totta vie". Niin, j??tteh?n? Vaimonko "totta vie" ei yht? voipa Kuin miehen? J??tteh?n? Jos teille mieluump' On olo vankina kuin vierahana, Niin l?hteiss?nne saatte ruoan maksaa Ja kiitoksista p??sette. No, vastaus: Vanki vai vieras? Toinen taikka toinen, Niin, totta vie!
POLYXENES. Siis mieluisemmin vieras. Vankina olo rikost' olettaa, Jot' ei niin helppo ole minun tehd? Kuin teid?n kostaa.
HERMIONE. Vanginvartijanne En ole siis, vaan hyv? em?nt?nne. Kas niin, nyt urkin poikajuonianne, Mun mieheni ja teid?n; oli teiss? Kai veitikoita?
POLYXENES. Kaunis kuningatar, Kaks velikultaa, joilla muut' ei huolta, Kuin ett' on taaskin p?iv? huomisp?iv? Ja ett? poikuutt' ikuisesti kest?is.
HERMIONE. Mun mieheni kai teist? oli pahin?
POLYXENES. Me niinkuin kaksoisvohlat auringossa Hypimme, toisillemme m??kyen. Viatont' oli viattoman leikki, Pahuuden oppi outo oli meille, Ei moista uneksittukaan. Jos n?in me Elelleet oisimme, ja heikko henki Verest? kuumast' ei ois yltyyn noussut, Niin taivahalle uljaast' olisimme Vastanneet: "syytt?m?t"; -- niin, ottamatta Perint?vikaa lukuun.
HERMIONE. Kompastuitte Siis my?hemmin?
POLYXENES. Oo, hurskas rouva, sitten Se tuli kiusaus; t?h?n hullausaikaan Mun siippan' oli, n?hk??s, laps, eik' ollut Kisakumppaninkaan silm? kauneuttanne ?k?nnyt viel?.
Add to tbrJar First Page Next Page