Read Ebook: Kurjat II: Cosette by Hugo Victor Lehtonen Vihtori Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 2320 lines and 78449 words, and 47 pages

Vaikka keisari olikin sairas ja vaikka er?s paikallinen kipu tuottikin h?nelle ratsastaessa k?rsimyksi?, ei h?n milloinkaan ollut ollut niin hyv?ll? tuulella kuin t?n??n. Aina aamusta asti oli h?n kaikessa tutkimattomuudessaan hymyillyt. 18 p?iv?n? kes?kuuta vuonna 1815 t?m? syv? sielu, jota n?ytti marmorinaamus peitt?v?n, s?teili valtoimenaan. Mies, joka oli ollut synkk? Austerlitzissa, oli Waterloossa hilpe?. Suurimmatkin kaitselmuksen kasvatit joutuvat menettelem??n n?in vastakohtaisesti. Meid?n riemumme on varjoa vain. Lopullinen hymyily on Jumalan.

Ratsastaessaan y?ll? yhden aikoihin Bertrandin kanssa myrskyss? ja sateessa tarkastelemaan Rossommen l?heisi? kukkuloita ja tyytyv?isyydekseen n?hdess??n englantilaisten pitk?n nuotiotulirivin valaisevan n?k?rajan Frischemontista aina Braine-l'Alleudiin saakka, oli h?nest? sallima, jonka h?n oli k?skenyt saapua m??r?ttyn? p?iv?n? Waterloon kent?lle, n?ytt?nyt tarkkaan noudattaneen k?sky?. H?n oli pys?ytt?nyt hevosensa, j??nyt hetkiseksi liikkumattomana katselemaan salaman v?l?hdyksi? ja kuuntelemaan ukkosen jyrin??, ja tuon kohtaloonuskojan oli kuultu pimeyteen mutisevan nuo salaper?iset sanat: "Me pid?mme yht?." Napoleon erehtyi. He eiv?t en?? pit?neet yht?.

Kello yhdeks?n, hetkell?, jolloin ranskalainen armeija osastoihin jaettuna ja liikkeess? viiten? rivist?n? oli levitt?ytynyt kent?lle, osastot kahdessa ketjussa, tykist? brigadien v?liss?, soittokunta etunen?ss? marssia puhaltamassa, rumpujen p?ristess? ja torvien toitottaessa, mahtavana, taajana, reippaana, kyp?r?in, sapelien ja pistinten aaltoillessa meren tavoin n?k?rajalla, oli keisari liikutettuna huudahtanut kahteen kertaan: Suurenmoista! Suurenmoista!

N?iden rivien kirjoittaja l?ysi itsekin t?m?n kummun m?yhe?t? santaa kaivellessaan pomminkaulan j??nn?ksi?, jotka nelj?nkymmenenkuuden vuoden happeutumisen kautta olivat per?ti tuhoutuneet, sek? vanhoja raudanp?tki?, jotka murenivat h?nen k?siins? kuin seljan korret.

T?m? uurtotie, josta ei mik??n antanut v?hint?k??n vihi? ja joka kulki pitkin Mont-Saint-Jeanin ylimm?n tasanteen reunaa, t?m? kaivanto jyrk?nteen harjalla, t?m? itsens? maa-emon k?tkem? syv?nne oli taistelup?iv?n? n?kym?t?n, s.o. tuhoisa.

Keisari tiedustelee er?st? asiaa oppaaltaan Lacostelta.

Waterloon taistelup?iv?n aamuna oli siis Napoleon tyytyv?inen.

Ja olihan h?nell? syyt?kin! H?nen taistelusuunnitelmansa, senh?n olemme n?hneet, oli tosiaankin erinomainen.

Taistelu oli vihdoinkin alkanut. Sen odottamattomat vaiheet, Hougomontin sitke? puolustautuminen, Haie-Sainten j?ykk? vastarinta, surmattu Bauduin, ottelusta poistunut Foy, aavistamaton muuri, jonka edustalle Soyen rykmentit menehtyiv?t, Guilleminotin onneton saamattomuus, h?nell? kun ei ollut ei r?j?hdyspommeja eik? ruutis?kkej?, tykist?n juuttuminen liejuun, viisitoista suojatonta kanuunaa, jotka Uxbridge heitti nurin niskoin uurrostielle, englantilaisten riveihin putoilevain pommien huono vaikutus, ne kun upposivat sateiden liottamaan maahan ja viskasivat ilmaan vain kurary?ppyj?, niin ett? tuhoavat sirpaleet muuttuivat lokar?iskeiksi, Pir?n hy?dyt?n valehy?kk?ys Braine-l'Alleudiin, miss? koko tuo viidentoista eskadroonan suuruinen ratsumiesjoukko melkein t?ydelleen tuhoutui, huonosti ahdistettu englantilaisten oikea siipi, huonosti onnistunut vasemman siiven murtaminen, Neyn eriskummallinen erehdys, h?n kun kasasi yhteen paikkaan ensim?isen osaston nelj? divisioonaa, vaikka h?nen olisi pit?nyt hajoittaa ne pieniin joukkioihin, niin ett? syntyi kahdenkymmenenseitsem?n rivin paksuisia ryhmi? ja kahdensadan miehen pituisia rintamia, jotka siten kaikki joutuivat vihollisen tulelle alttiiksi ja joihin kuulat lakaisivat hirvitt?vi? uomia, hajalleen joutuneet hy?kk?ysrivist?t, niiden sivulla yht?kki? paljastettu vihollispatteri, pulaan joutuneet Bourgeois, Donzelot ja Durutte, takaisin ty?nnetty Guiot, luutnantti Vieux, tuo teknillisest? korkeakoulusta l?htenyt voima-uros, haavoittunut juuri siin? silm?nr?p?yksess?, jolloin h?n kirveeniskuin koki murtaa Haie-Sainten porttia, englantilaisten ampuessa vimmatusti ylh??lt? murroksestaan, joka sulki Genappesta Br?sseliin johtavan tien polven, jalkav?en ja ratsuv?en v?liin suljettu Marcognetin osasto, jota Best ja Pack ampuivat aivan l?helt? viljapelloista ja jota Ponsomby peittosi parhaansa mukaan, seitsem?n kanuunan patteri naulattu umpeen, Saksi-Weimarin prinssin haltuun joutunut 105:n rykmentin lippu, jota eiv?t Erlonin kreivi, Frischemont ja Smohain kiivaista ponnistuksistaan huolimatta kyenneet valloittamaan takaisin, 15:n rykmentin lippu menetetty, tuo musta preussilainen husaari, jonka Wavren ja Plancenoitin v?lisell? yl?ng?ll? parveilevan kolmisataisen j??k?rijoukon lent?v?n osaston vakoilijat olivat vanginneet ja jolta oli saatu kuulla hyvin huolestuttavia uutisia, Grouchyn viipyminen, Hougomontin kasvitarhaan vajaassa tunnissa tapetut tuhatviisisataa miest?, Haie-Sainten ymp?rist?ll? viel?kin lyhyemm?ss? ajassa kaatuneet tuhatkahdeksansataa miest?, kaikki n?m? j?risytt?v?t onnettomuudet, jotka taistelun myrskypilvien lailla olivat kiit?neet Napoleonin silmien editse, olivat tuskin h?mment?neet h?nen katsettansa ja ne eiv?t olleet laisinkaan kyenneet synkistytt?m??n n?iden kasvojen k?skev?n varmaa ilmett?. Napoleon oli tottunut katsomaan sotaa j?yk?sti silmiin. H?n ei milloinkaan toimittanut numero numerolta yksityiskohtain tuskallista yhteenlaskua. Numeroista v?litti h?n v?h?t, kunhan niist? vain kertyi m??r?tty summa: voitto. Menip? alku kuinka kehnosti tahansa, h?n ei siit? tullut levottomaksi, sill? h?nh?n luuli olevansa lopun m??r??j? ja valtias. H?n osasi odottaa, sill? h?nh?n katsoi olevansa tykk?n??n kysymyksen ulkopuolella, ja h?n kohteli sallimusta kuin vertaistaan ik??n. H?n n?ytti sanovan sille: Sin? et uskaltaisi!

Puoliksi valossa ja varjossa vaeltaen tunsi Napoleon itsens? suojelluksi hyv?ss? ja siedetyksi pahassa. H?n oli, tai h?n luuli olevansa, tapahtumiin jonkunlaisessa yhteistoiminta-, saattaisipa melkein sanoa kanssarikollis-suhteessa, joka veti vertoja muinaisajan haavoittumattomuususkolle.

Mutta kun ihmisell? on takanaan Beresina, Leipzig ja Fontainebleau, niin luulisipa olevan syyt? hieman varoa Waterloota. Salaper?inen kulmakarvojen rypistys alkaa n?ky? taivaan korkeuksissa.

Samassa kun Wellington teki per?ytyv?n liikkeens?, vavahti Napoleon. H?n n?ki ?kki? Mont-Saint-Jeanin yl?tasangon tyhjentyv?n ja englantilaisen armeijan sotarintaman katoavan. Se yhdistyi j?lleen, mutta se yhdistyi salassa. Keisari kohousi puoliksi jalustimillaan. Voiton salama v?l?hti h?nen silmiss??n.

Wellingtonin ahdistaminen Soignesin mets??n ja h?nen perinpohjainen tuhoamisensa olisivat merkinneet sit?, ett? nyt oli Ranska lopullisesti murskannut Englannin. Crecy, Poitiers, Malplaquet ja Ramillies olisivat tulleet kostetuiksi. Marengon sankari olisi pyyhkinyt pois Azincourtin.

Ja keisari tarkasteli kaukoputkellaan viel? viimeisen kerran taistelukent?n jokaista kohtaa, suunnitellen murhaavaa loppurynt?yst?. H?nen kaartinsa seisoi h?nen takanaan pyssy jalalla, katsellen h?nt? sielt? alhaalta jonkunlaisella pyh?ll? kunnioituksella. H?n mietti; h?n tutki jokaisen vierun, huomasi jokaisen rinteen, tarkasteli jokaista puuryhm??, jokaista ruissarkaa, jokaista polkua; h?n n?ytti laskevan jokaisen pensaankin. H?n katseli kauvan englantilaisten sulkumurroksia ylemp?n? mainituilla teill?; ne olivat valtavia puur?ykki?it?, Genappen tiet? sulkeva yl?puolella Haie-Sainten ja kahden kanuunan puolustama, ainoiden kanuunain koko englantilaisesta tykist?st?, jotka eteniv?t n?in kauvas taistelukent?n perukkaa kohti; Nivellesin tien murroksessa v?lkkyiv?t Chass?n brigadin hollantilaiset pistimet. H?n huomasi l?hell? t?t? murrosta vanhan valkeaksi maalatun Pyh?n Nikolain kappelin, joka on Braine-l'Alleudiin viev?n poikkitien kulmauksessa. H?n kumartui puoli-??neen puhelemaan oppaalleen Lacostelle. Opas teki p??ll??n kielt?v?n merkin, luultavastikin petos mieless?.

Keisari kohousi suoraksi taas ja j?i miettim??n.

Wellington oli per?ytynyt. Tarvitsi nyt vain t?ydent?? t?m? per?ytyminen musertavalla hy?kk?yksell?.

?kki? k??nn?ht?en l?hetti Napoleon pikaviestin kiit?m??n Pariisiin mink? kavioista p??si se ilmoitus mukanaan, ett? taistelu oli voitettu.

Napoleon oli niit? neroja, joista l?htee leimaus ja jyrin?.

H?n oli nyt l?yt?nyt ukonnuolensa.

H?n k?ski Milhaudin kyrassierien valloittaa Mont-Saint-Jeanin yl?tasanko v?kirynn?k?ll?.

Odottamaton n?ky.

Kentt?l?hetti Bernard vei heille keisarin k?skyn. Ney veti miekkansa ja asettui etunen??n. Suunnattomat eskadroonat l?htiv?t liikkeelle.

Silloin n?htiin kauhistuttava n?ytelm?.

Koko t?m? ratsujoukko, miekat koholla, viirien liehuessa ja torvien r?mistess?, jaettuna rivist?ihin divisioonittain, laskeutui Belle-Alliancen kukkulaa tarkassa j?rjestyksess? kuin yksi ainoa mies, erehtym?tt?m?n suoraan kuin pronssinen muurinmurtaja, joka s?rkee aukkoa, tunkeutui tuohon peloittavaan laaksoon, jossa niin paljon miehi? jo oli kaatunut, h?visi siell? savuun, tuli j?lleen n?kyviin t?st? pimeydest? notkelman vastaisella puolella, yht? tihe?n? ja lujana ja nousi t?ytt? laukkaa l?pi ry?ppyn? tuiskuavan raehaulisateen Mont-Saint-Jeanin yl?tasangon kauhistuttavaa lokarinnett? yl?s. He nousivat, nousivat lujina, j?rk?ht?m?tt?min?, uhkaavina; pyssynpaukkeen ja tykkien jyskin?n lomasta kuului maa jymisev?n tuon suunnattoman joukon rynnist?ess? eteenp?in. Heit? kun oli kaksi osastoa, oli heit? kaksi rivist??kin; Wathierin osasto oli oikealla, Delordin osasto vasemmalla. Luuli kaukaa n?kev?ns? kahden suunnattoman ter?sk??rmeen kiemurtelevan yl?tasangon huippua kohti. Kauhistuttavan hirvi?n lailla kiiti t?m? joukko l?pi taistelunmelskeen.

Moista ei oltu n?hty niist? ajoista l?htien, jolloin samanlainen ratsujoukko valloitti Moskovan suuren etuvarustuksen. Murat oli poissa, mutta Ney oli paikoillaan. N?ytti kuin olisi t?m? joukko muuttunut el?v?ksi hirmu-olennoksi ja kuin olisi sill? ollut vain yksi sielu. Jokainen eskadroona ojentui ja supistui kuin mustekalan lonkero. Mahtavan savupilven aukoista pilkistiv?t he tuon tuostakin n?kyviin. Siin? eroitti sekaisin myrskyis?ss? myllerryksess? kyp?rej?, miekkoja, tykist?n ja soittokunnan hevosten hurjasti liikkuvia lautasia, s??nn?llist?, kamalaa pauhinaa; ja haarniskat kiilsiv?t kuin vesihirvi?n suomut.

T?llaiset kuvaukset tuntuvat kuuluvan ammoin menneihin aikakausiin. T?m?n kaltaisia n?kyj? esiintyi varmaankin vanhoissa Orfeon sankarirunoelmissa, jotka kertoivat muinaisajan ihmishevosista, hippanthropeista, n?ist? titaneista, joilla oli ihmisen kasvot ja hevosen ruumis, jotka olivat kauhistuttavia, haavoittumattomia, kukistumattomia ja jotka laukkasivat aina Olympon huipuille; jumalia ja el?imi? samalla kertaa.

Omituinen lukujen yhtymys: kaksikymment?kuusi pataljoonaa kahtakymment?kuutta eskadroonaa vastassa. Yl?tasangon korkeimman harjanteen takana odotti englantilainen jalkav?ki tyynen?, mykk?n?, liikkumattomana, k?tketyn patterin suojassa, jaettuna kolmeentoista neli??n, kaksi pataljoonaa neli?ss?, ja kahteen ketjuun, seitsem?n neli?t? ensim?isess?, kuusi toisessa, pyssyntukki olkap??ss?, t?hd?ten suoraan niit?, joiden tuleman piti. Se ei n?hnyt kyrassierej?, eiv?tk? kyrassierit n?hneet sit?. Se kuuli hy?kyaallon nousemistaan nousevan. Se kuuli kolmentuhannen hevosen synnytt?m?n jymin?n yh? paisuvan, kavioiden m??r?nper?iset, tihe?t iskut, haarniskain helin?n, miekkain kalskeen ja jonkunlaisen voimakkaan, hurjan huminan. Seurasi hetkisen kammottava hiljaisuus, ja silloin nousi yht'?kki? harjanteen takaa pitk? rivi kohotettuja k?si?, jotka heiluttelivat miekkoja, kyp?rej? ja torvia ja viirej? ja kolmetuhatta harmajapartaista miehenp??t?, jotka karjuivat: El?k??n keisari! Koko tuo valtava ratsujoukko ty?ntyi kuin heitettyn? tasanteelle, ja se oli kuin maanj?ristys.

Mik? kauhistus: vasemmalle englantilaisista, meist? oikealle kavahtaa ?kki? kyrassierien etumainen joukko pystyyn, p??st?en kamalan kiljahduksen. Saavuttuaan harjanteen ylimm?lle reunalle ja tahtoessaan samaa raivoisaa vauhtiaan sy?ksy? neli?iden ja kanuunain kimppuun ja murskata ne m?s?ksi alleen, huomasivatkin kyrassierit englantilaisten ja itsens? v?lill? kaivannon, vaarallisen syv?nteen. Se oli Ohainin uurrostie.

Silm?nr?p?ys oli kauhea. Edess? oli uurrostie, odottamatta, ammottavana, ?kkijyrkk?n? hevosten jalkojen juuressa, kaksi sylt? syv?n? molempien sein?m?ins? v?liss?. Toinen rivi ty?nsi sinne ensim?isen, ja kolmas ty?nsi sinne toisen. Hevoset kavahtivat kohoksi, viskausivat taaksep?in, kaatuivat sel?lleen, liukuivat jalat ilmassa s?tkien, survoivat ja sotkivat ratsastajia. Mahdotonta per?yty?, koko rivist? oli kuin ammuttu kuula, voima, jonka piti murskaaman englantilaiset, murskasikin nyt ranskalaiset, heltym?tt?m?n rotkon yli saattoi p??st? vain se t?ytt?m?ll?, ratsastajat ja hevoset sy?ksyiv?t sinne p?istikkaa, murjoen toinen toisiansa, muodostaen vain yhden ainoan lihakasan, ja kun syv?nne oli tullut t?yteen el?vi? miehi?, p??siv?t loput kulkemaan yli. Melkein kolmas osa Duboisin brigadia vajosi t?h?n kuiluun.

T?m? oli taistelun menett?misen alkua.

Paikallinen perim?tieto, joka ilmeisesti liioittelee, kertoo Ohainin uurrostielle hautautuneen kaksituhatta hevosta ja tuhatviisisataa miest?. T?h?n lukuun sis?ltyv?t todenn?k?isesti kaikki nekin ruumiit, jotka seuraavana p?iv?n? heitettiin t?h?n kuoppaan.

Mainitkaamme sivumennen, ett? t?m? samainen Duboisin brigadi, joka nyt sai n?in kamalan kohtalon, oli tuntia aikaisemmassa hy?kk?yksess??n vallannut L?neburgin pataljoonan lipun.

Ennenkuin m??r?si Milhaudin kyrassiereille t?m?n teht?v?n, oli Napoleon tarkastellut seutua, mutta ei ollut voinut n?hd? t?t? uurrostiet?, sen uoma kun muodosti tuskin pienint?k??n piirtoa yl?tasangon pintaan. H?nen huomiotaan oli kuitenkin her?tt?nyt tuo pieni valkoinen kappeli, joka osoittaa sen ja Nivellesin tien yhtym?kohtaa, ja ehk?p? estett? aavistaen oli h?n kysynyt jotakin oppaaltaan Lacostelta. Opas oli vastannut kielt?v?sti. Saattaisipa melkein sanoa, ett? t?m? talonpojan p??n ravistus on saanut aikaan Napoleonin kukistumisen.

Muitakin kovan onnen iskuja oli viel? tuleva.

Oliko mahdollista Napoleonin voittaa t?m? taistelu? Me vastaamme: ei! Miksi ei? Wellingtonko sen esti? Vaiko Bl?cher? Ei. Sen esti Jumala.

Waterloon voittaja Bonaparte ei sopinut en??n yhdeks?nnentoista vuosisadan j?rjestykseen. Uusi sarja tapauksia oli valmistumassa, ja niiss? ei ollut Napoleonille en?? tilaa. Tapahtumain nurjamielisyysh?n oli k?ynyt ilmi jo kauvan sitten.

Oli tullut aika t?m?n tavattoman miehen vihdoinkin kukistua.

T?m?n miehen suunnaton valta ihmisten kohtaloiden ratkaisemisessa h?iritsi tasasuhtaisuutta. T?m? yksil? merkitsi yksin??n enemm?n kuin koko muu maailma. Yhteen ainoaan p??h?n keskittynyt inhimillisen elonaineen ylt?kyll?isyys, yhden miehen aivoihin kohonnut kokonainen maailma, siit? olisi koitunut kaiken sivistyksen surma, jos sit? olisi saanut jatkua pitemm?lt?. Hetki oli tullut palauttaa j?lleen lahjomattoman kaitselmuksen m??r??m? tasasuhtaisuus. Oli ep?ilem?tt? loukattu niit? perusteita ja s??nt?j?, joista niinhyvin siveellisen kuin aineellisenkin maailman s??nn?llinen liike riippuu. H?yry?v? veri, t?p?t?ydet hautausmaat, itkev?t ?idit ovat peloittavia syytt?ji?. Kun maa liiaksi k?rsii, huokaa y?ss? salaper?inen valitus ja voihke, jotka syvyyden kuilussa kyll? kuullaan.

Napoleon oli asetettu ??rett?myyksien hallitsijan tuomio-istuimen eteen, ja h?nen kukistumisensa oli p??tetty.

H?n oli Jumalalle kiusaksi.

Waterloo ei ollut suinkaan tavallinen taistelu: se muutti maailman muodon.

Mont-Saint-Jeanin yl?tasanko.

Samassa kun uurrostie oli auvennut ranskalaisten eteen, ilmaisi patterikin olemassa-olonsa.

Kuusikymment? kanuunaa ja ne kolmetoista neli?t? pommittivat kyrassierej? aivan l?helt?. Peloton kenraali Delord tervehti sotilaallisesti englantilaista patteria.

Englantilaisten koko lent?v? tykist? oli kiireen vilkkaa asettunut neli?iden sis??n. Kyrassiereill? ei ollut hituistakaan pys?htymisen aikaa. Uurrostien kauhea onnettomuus oli tosin v?hent?nyt heid?n joukkoaan, mutta ei lannistanut heid?n urheuttaan. He olivat miehi?, joiden rohkeus lukum??r?n v?hetess? yh? vain enenee.

Wathierin rivist? oli yksin??n onnettomuudesta k?rsinyt. Delordin rivist?, jonka Ney ik??nkuin v?ijytyst? aavistaen oli antanut kaartaa vasemmalle, oli tullut perille ehyen?.

Kyrassierit sy?ksyiv?t englantilaisten neli?iden kimppuun.

T?ytt? nelist?, suitset h?ll?ll?, miekka hampaissa, pistoolit k?dess?, niin sit? hy?k?ttiin.

On hetki? taistelujen kest?ess?, jolloin sielu siihen m??r??n kovetuttaa ihmisen, ett? sotilas muuttuu kuvapatsaaksi ja ett? iho tulee kivenkovaksi. Vimmatusti ahdistetut englantilaiset pataljoonat eiv?t hievahtaneetkaan.

Silloin siit? syntyi hirvitt?v? n?ytelm?.

Englantilaisten neli?iden kimppuun hy?k?ttiin joka haaralta yht'aikaa. Kaikkialla niiden ymp?rill? vallitsi vimmattu temmellys. Mutta t?m? kylm?verinen jalkav?ki seisoi j?rk?ht?m?tt? paikoillaan. Polvi maassa seiv?sti ensim?inen rivi kyrassierej? pistimiins?, toinen rivi ampui min kerkesi; toisen rivin takana latasivat tykkimiehet kanuunoitaan, neli?n rintama aukeni, p??sti v?litsens? ry?ps?hdyksen raehauleja ja sulkeutui j?lleen. Kyrassierit vastasivat murskaamalla vihollisen alleen. Heid?n isot hevosensa kavahtivat pystyyn, sy?ks?htiv?t yli rivien, loikkasivat yli pistimien ja putosivat sitten kuin mitk?kin suunnattomat m?hk?leet n?iden nelj?n el?v?n muurin keskelle. Kuulat tekiv?t l?pi? kyrassierien riveihin, kyrassierit puhkoivat aukkoja neli?ihin. Pitk?t jonot kaatui miehi? musertuneina hevosten alle. Pistimet tunkeutuivat n?iden kentaurien mahaan. Siit?p? tulivatkin haavat niin hirveit?, niin ammottavia, ettei mointa ole kai n?hty miss??n muualla. T?m?n vimmatun ratsujoukon harventamina vet?ytyiv?t neli?t yh? kasempaan, per?ytym?tt? askeltakaan. Ja raehauleja satoi satamistaan hy?kk??j?in parveen. T?m?n kahakan n?ky oli kamala. N?m? neli?t eiv?t olleet en?? pataljooneja, ne olivat tulta oksentavia tulivuoren aukkoja; n?m? kyrassierit eiv?t olleet en?? ratsumiesjoukko, ne olivat raivoisa myrskynpuuska. Jokainen neli? oli tulivuori, jota ukkospilvi ahdisti; laavavirta taisteli salamaniskuja vastaan.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet