Read Ebook: Kantele Taikka Suomen Kansan sekä Wanhoja että Nykyisempiä Runoja ja Lauluja IV by L Nnrot Elias

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 67 lines and 13491 words, and 2 pages

Hewosen kengitt?minen.

Ite sepp? Ilmarinen Kerran kengitti hewosta, Reistasi rekiwetosta, Joll' oli waskesta wasara, Hopiaiset huohtinwarret. W?istel??pi w?rkki?ns?, K??nteleepi kenki?ns?. Pihit pikkusen ramahti, Jopa heilahti hewonen, S?lk? s?ik?hti ?kisti. Potkasi jalan pit?j?n, Kirwotti kis?lipojan Polwiketran porstuahan. Ite sepp? Ilmarinen W?h?n suuttua suhahti, Otti ryypyn oiwallisen, Pullin kulkusta kumosi, Pisti jalan pit?j?lle. Sitte sepp? Ilmarinen Weti maahan marhaminnan, Ruuipenkkihin rutisti, Turmeltiin lapsen tuuto, P?yt? honkainen hajosi. Sepp? otti uuet neuwot, K?ytti kuoharin tawalla, Sito salwurin mahilla. Enn?tt??pi ensimm?isen Naulan kenk?h?n nakata. Sitte s?lk? s??ri?ns?, Soristeli sorkkiansa; Katkesiwat kaikki nuorat, Nousi melkonen meteli. Kaato kiukahan kiwisen, L?yhytteli leip?unnin. Em?nt? owelta kahto, Se anto sep?lle neuon, Sep? pisti tuiman tuuman: "Erota etunen jalka, Ota oikia kawia, Poikki polwesta sahalla. Kuse kuumia wesi?, Suihkauta suonten p??lle." Sen teki sepp? samassa, Kanto kawian pajahan, Tako keng?n siell? kiinni, Toisen kohta kowastikin, Jopa kohta kolmannenkin, Saman neuon nelj?nnelle. Eip? hyppinyt hewonen, Eik? s?lk? s?ik?tellyt, Pysy keng?t, kesti kauan, Yli kymmenen yheks?n Ajastaikoa ajella.

Kettusen toimituksista.

Wen?j?ll? weio synty, Laps on kaswo Karjalassa. Kaswo wuotta kaksitoista Alla warjon wanhempaisa. Ensin p??t?s? el?tti Lapsimiesi laulamalla, Pienn? kielen pieks?nn?ll?. Se sattu Sawossa k?y?, K?y? pahti Paltamossa, Pitkin Pielisen rajoa. Siit? kulki Kuopiossa. Paltamon parahat ?mm?t Keitti liemen liukkahasti, Kewi?sti Kettuselle. Tuli mies mit? parasta, Waan tuli pikkusen pilalle, Ihmisparka ihti?s?. Puhkesi punawerille, Kahta kairoa wajalle. Paperista kaira pantu, Toinen tuohesta tukittu. Tuohi k??nty k?pp?r?lle, Wei on mielen miehen p??st?, Saatto miehen mieron tielle, Kuuksi p?iw?ksi kululle. Wiimmein kiersi Kiimingille, Wen?hti Weson kyl?lle, Lautamiehen lattialle. Lautamies lakita seiso, Pani p??lle paliaalle, Puhu suusta puhtahasta: "Mist' olet kotosin wieras, Kosk' olet kowin korea, Wieras wikkel?n n?k?nen? Oletko Oulusta oloa, Kaupungista kauppamiesi?" Petteri pian sanoopi, Naurosuusta naukaseepi: "En ole Oulusta oloa, Kaupungista kauppamiesi. Tuolt' olen rajan takoa, Pit?j?st? Wuokkiniemen, Kes?n Kellossa asunna, Putahilla puolen wuotta." "Mik' on wirka wierahalla, Kosk' olet kowin korea, Wieras wikkel?n n?k?nen?" "Olin ennen ompelia, Taitawa takin teki?, Sel?n leikkasin lyhyyksi, Piirsin k?rtit pitk?ll?iset, Nostin kairat kainaloihin." Kannettihin kangaspakka, Kahen hengen kannelmoinen. Sieppas saksesa samassa, Kettunen kerihtemes?, Laski kankahan kaheksi, Pilkku pieniksi paloiksi. Wiikon neulo toista puolta, Pyh?n tullessa pikemmin, Ison juhlan joutuessa. Puki p??lle parahat waatteet, Silkkiset sukan sitehet, Sataraksit saappasilla, Walkia kaluna wy?ll?, Kammartuuki kaulahuiwi, Silkkitupsuset siwulla, L?ksi kirkkohon komista, L?ksi parwesta paraasta, Yli muiten ylpeimmin. Siell' on pappi paljon haasti, Paljon taisi tarwitakkin Opetusta outo poika. Ei on suotta saarnatutkaan, Ilman wirtt? weisatakkaan. Kahto naiset naurasuulla, Tytt?ret tyk??s? toiwo Tuota suurta sukkeluutta, Kieleytt? Kettuspojan, Wen?l?isen wiekkautta. Astu h?n yl?s m?ki?, Kohti Kilposen kotia. H?n tahto talon tyt?rt?, Luotuu lasta lautamiehen. Siell' on tyt?t siiwolliset, Suuret saalit hartioilla, Neulalla nen?st? kiinni. Liiat on kirjat kintahissa, Waruriikit wanttuhissa, K?et kullan k??ril?iss?, Sormet kullan sormuksissa. Net on suorat sormiltasa, Warsin nopsat warreltasa. L?st? h?n kahto Kaisan p??lle, Liki Liisoa piteli. Wanhin kuitenki sanoopi: "Eell' on ty?t? tytt?rill?, Pojilla j?lest? siit?." "L?hen pois talosta t?st?, Kultanappini kulutan, Naimatakkini talutan, We?n werkawaatteheni. On tytt? toisessain talossa Lapsi kaunis kaswatettu, Wen?l?isen werraksikin, Jok' ei potki poikamiest?, Ei h?n potki polwiltakaan, S?re s??riwarsiltakaan." Astu h?n alas m?ki?, Polki polwen kerkeutta; Kaks on pirtti? pihalla, Kaks on tiet? kartanolla. Meni pirttihin pihalta, Meni poika p??h?n p?y?n, Rohi poika rohkeasti: "Takin naima tarwihteepi, Wihkiwaatteen warsin siew?n." Mari kahto karsinasta, Kahto silm?ll? kahella, Niin kuin hein?n hempeytt?, Tuota suurta sukkeluutta, Kieleytt? Kettuspojan, Wen?l?ist? werraksesa. Mari wuoteita tekeepi, Teki wuotehet walilla, Johon Kettu ketjahtaapi. Antopa arkkusa olille, Wuokin pojan wuotehille, Wen?l?isen waattehille. Mari wierehen wilahti ?iksi yksille olille, Tuumasi ikusen tuuman. Siin' olla mei?n yhess?, Kuin on sy?m?ss? suloa. Kaks oli kaunista yhess?, Yksi oiwa ompelia, Mari luowun langan suoja. Se oli kewyt Kettuspoika, Wen?j?n mies wiekas poika, Se on piiat petteleepi, Morsiamet mainittelee, Parahilta pappiloilta.

Juukan Lukkarista.

Jop' on laulu laitettuna, Sanat somat solmittuna, Juukan Lukkarin jutusta, Kapinasta Karjalaisten. Kuin otit poloset pojat, Narrit kiinni nappasiwat, Ja tarttuit takasin puolin, Suurra juhlana jumalan. Kannoit laulukanttorisa, Yli kirkon aian kiwisen, Eik? siihen tyytynehet, Waan wiel? wiikon takoa, Sunnuntaina suuremmaksi Asiasa arweliwat. Tempasiwat temppelist?, Penkist? per?ti weiw?t, Kahen puolin kannattiwat, Kirkkom?elle meniw?t, Ja sanoit sanoilla n?ill?: "Mene tuonne m??kim?h?n, Laitumelle laulamahan, Huutamahan hongikolle, Kaikumaan kataikolle, Karjakullan kuuntelessa; Siell' on sun sisariasi, Siell? wiisi weikkoasi, Kuusi kummisi tyt?rt?, Seihtem?n set?si lasta. Etp? sin? ensink?n? Kelpoaha kellenk?h?n, Lukkariksi luonnonkahan, Lainkahan laulajaksi." Lindbladi lipuupi tuonne, Papin poika paineleepi, Kuten olla kuin el??pi. Joko turkkasia tukasta, Kiskahaisse kiirehest?, Hiwuksista hirmusesti. Waan Abraham asian tiesi, Ymm?rsip? ylpeyen, Ettei juhlana juhuhun, Tarwitaha tappeluhun. Hetip? Kakkinen kahahti, Kierosilm? kiistan nosti. "Mene sin?in siwulle, Astu aiasta ylite." Abraham sanan saneli Kahen kesken Kakkiselle: "Tunne huuti, hullu miesi, ?l? haasta haisewia." Lehikoinen leikin ly?pi, Nahkatakki naureleepi, R?kl?tt??pi R?pl?w?inen, Eeksmanni mahin pit??pi. Kohta kokohon tuliwat Tuumahan tuwan sis?h?n. Tuossapa tuumassa oliwat, Asiata arweliwat; "Mist? miehen mielusemman, Lukkariksi luonteamman, Kanttoriksi kaunehimman, Saamme salmin alkajaksi." Anderspa arwasi asian, Kosulainen tiesi kohta: "Annas Ahosta haemme Takoa taipalitten, K?ymmek? kyyill? kyl?h?n, Hollilla holopat pojat, Elik? jalkasin jalosti, Astelemme ahkerasti?" Kyseli kyl?n w?elt?, Tutkisteli tuttawilta: "Kukapas meist? kulkemahan, Marsimahan matkan p??h?n; Min? antaisin aluksi, Nahkatakin lainoaisin, Wiel? wiinoa w?h?sen, Leip?laukun lahjottaisin." Mies se pani mielehes?, Asetteli aiwohosa, David taitosa sis?lle: "Min? mies w?h?waranen, Kyll? k?yh? kerj?l?inen, Jouwunpa joukolle awuksi, Kyl?n w?elle kulkiaksi." Anttipa sano sanasa, Kosulainen korkiasti, Lehikoinen lempi?sti, Davidillen taitawasti: "Sin?p? kyll?, siiwo miesi, Oikein arwasit asian; L?hepp?s kohta kulkemahan, Marsimahan matkan p??h?n, Nurnuttele Nurmeksehen, P??h?n pitk?n Pielisj?rwen; Kysypp? kohta korkiasti, Kiiwasti kirkon tyk?n?: Onko Ahonen asunut, Wiisiwirkanen wirunut, Luhmastellut lukkarimme, T?ll? maalla matkustellut, Huutanut Huuhtin kyl?ss??" Mies se pani mielehes?, Asetteli aiwohosa, David taitosa sis?lle. Sunsan selk??s? siwalsi, Lakin paino p??lakeesa; L?ksi kohta kulkemahan, Marsimahan matkan p??h?n, Nurnutteli Nurmeksehen, P??h?n pitk?n Pielisj?rwen. Kysy sitte korkiasti, Kiiwasti kirkon tyk?n?: "Onko Ahonen asunut, Wiisiwirkanen wirunut, Luhmastellut lukkarimme, N?ill? mailla matkustanut, Huutanut Huuhtin kyl?ss??" Hetip? wastasit wakaasti, Kyl?kunta kulkialle: "Ei oo Ahonen asunut, Wiisiwirkanen wirunut, Luhmastellut lukkarisi, T?ll? maalla matkustellut, Huutanut Huuhtin kyl?ss?; H?n on kurja kulkemassa, Ehtim?ss' elosioa, Asunpaikkoa pahasti." Miehell? se mieless? pysyy, Aiwotuksessa asuupi, Ett? se ehti? pit?isi, Hakea harmistain; Waan ei tie? polonen poika, Kunne kulkia pit?isi. K?wi kautta Kaawin kirkon, Kautta Taipaleen talojen, Liperihin liukkahasti; Waan ei tie? polonen poika, Kuinka h?n kurjan kiinni saisi, Waikka tunsi kulkeneeksi, Kuin wara w?h?ksi waipu, Laukku laihaksi rupesi. Wiimmein konttasi kotia, Larinsaarehen samosi, Samassa sanan saneli. Kosulaiselle kowasti: "Jo nyt on kuhnus kulkemassa Karannunna Karjalahan."

Juoniteltu Juukan poika.

Joko ryhtynen runoihin, Laikahtanen laulamahan, Kirkkokunnan kiehunnosta, Seurunnosta seurakunnan; Kuin ei lopu juonet Juukalaisten, Willitys wiha w?hene! Jo aina ajasta siit?; Kuin on luonut suuri luoja, Kaikkiwalta wahwistanut, El?m?h?n ihmiskunnan, T??ll? maailman majoissa, Awaruuen suuren alla; Niin on jo sanomat saatu, Enemminki kummat kuultu, Sek? suuret seurumiset, Tapaukset aiwan tarkat, Joista joutohetkin?ni, Aiwan yksin ollessani, Laulelin jotain lopuksi, Wierettelin wiimmeiseksi, Kuin on luotu laulamahan, Sallittu sanottawaksi.

Synty poika Pohjolassa, Juttu Juukassa sikisi, Sawossa sanan alanen, Kosken korwalla w?h?sen, Wirran pienen wiereksell?; Joka joutu ihmeheksi, Kaikille katottawaksi, Peiliksi petollisille; Alku k??rmetten ker?j?n, Sananlasku saastasille, Juonitus joka kurilta. Waan olkoon jo puhuttu p??lt?, Ei ole opetusmiehet, Esiwallat ensink?n?, Eik? pappimme parahin, T?h?n lauluhun laottu. Paras sielun paimeneni Ei oo mulle outo ollut, Mutta hyw? kiitett?w?. Ompa mulla siitt? wiel? Yst?wi? muutamia, Joit' en saata, enk? taho, T?h?n lauluhun lukea. Sitte mull' on muutamia Yst?wi? ynseit?, Jotka owat n?h?kseni, Niin kuin weli weljelles?; Mutta kuin poies meneepi Minun silm?ini eest?, Kohta kuuluupi minulle Panetukset aiwan paljot, Jaaritukset ja pahimmat. Kyll? tiet?isin sanoa Ynseimm?t yst?wist?, Kyll? kunnistaa kawalat; Mutt' en taho muistutella, Sanon summassa sanani, Kunnioitan kirkkokunnan. K??rme on kaikista kawalin Luojan luotuista suwuista, Mutta julmat Juukalaiset, Outoja osat enimm?t, Kawalammat k??rmehi?, Nopiammat noian nuolta, Niin kuin saatana saloa, Perkele petollisesti, Koko maata miettinew?t Saaha suurehen ritahan, Ihmisi? ehtinew?t Kaataa kauhiaan kitahan. Esimerkk' on t?ss? ensin: Jos tulisi Tuonelasta Juukahan joka kes?ksi El?m?h?n tytt?ri?, Taikka outo Olannista Eli hauasta haettu, Tuotu tuomion eest?, Niin te jo senni t?hen Syrjin p??lleni p?lytte, Silmin kieroin sirkei?tte, Kahtelette kamalasti, Kuin wihanen willi koira. Tahi jos joku tapaus, Miss? kussa kirkollamme, Sattuisi samalla lailla, Se tulisi tiett?w?sti, Minun p??lleni per?ti. Hywi? on muutkin muorit, Kawaloita kaikki waimot, Ehk' en luule l?yt?w?ni Se?n waimon wertaista. Myrkyll? mato sitoopi, Johon haawan haaskaneepi. Ja sin?in sanottawani, Kaunis kaswinkumppalini, Kyl?kunta kyll? soisit Painuwan minun per?ti, Kaikin puolin kallistuwan. Kaikki p??lleni p?lyw?t, Niinkuin tuhma tuomarikin; Mieliw?t minusta saaha Matkakumppalin makean, Reppureess? suojeltawan Ei tuo nyt minua tyrwi Sinne, eik? sielt? t?nne, Etehen, ei taakse p?in, Kupehelle kummallenkaan. Enk? min? oisi w??rtti Puhumahan paljon p??lle, Mutta kuin mua sanowat, Aina siihenkin sitowat, Asioihin ailakoiwat, Etten ite tie?kk?n?, Tunne tuota jaaritusta; Niin en waitikaan olisi, Jos ei puhekkaan parempi. Ouoksi olen hawattu Yst?wilt? entisilt?, Kaikilta yl?n katottu. Niin minun polosen pojan Olla outona pit??pi, Kaikilta katottawana, Sutten julmain juhuna. Ik?w? minun tuleepi Olla ihmisten seassa, Eip? noita ennen n?hty, Eik? taitta toiste n?h?, Eik? kuulta kummempata, Joka on k?sihin k?ynyt, Saanut silmiin n?ht?w?ksi; Joiten joukossa toella Saatana siasa saanut. ?lk?h?n sit? kukana Ajatelko ihmisist?, Etten m? toella tunne, Mimmonenka mies oleni Sy?mest? asti suuhun, Kiirehest? kantap??h?n. Enh?n min? mielest?ni Ole Pekkoa pahempi, Sian p??t? karwasempi. Olen kuin poika pohjolainen, Mit? muutkin t??ll' on n?iss? Polosissa Pohjan maissa. Mieleni minun tekeepi Kysell? kyl?n w?elt? Alkua t?m?n asian: Min? en enempi muista W??rin teille tehneheni Pahan palkkanne eest?, Karsahimman katantonne. otetaanpas uuestasa Ajat entiset etehen, Tarkoin tutkistellaksemme. Kuinka on el?nyt ennen Ite kukin ihmisraukka Menness?s? maailmassa? Kuin sekin set?ni waimo? Ouoille iloksi ollut, Werkko kaikille kaloille, Kukka kuosiow?elle, Rutto ruojille huwitus. Wiimmein ihteni iloitan, Mureheni muille heit?n, Kiit?n kaiken kirkkokunnan, Hallit, haukkunne eest?. Suuri on silmiss? asia, Hyw? harmi hampahista, Kulunnosta kuiwan kielen. Nyt min? sanon sanani Wiel? sitte wiimmeiseksi: K?sken kaikki kiitoksella, Opetan omalla suulla, Ett? aina aikoomata, W?sym?t? waipumata, Pureksella puuttumata, Warjoa minun w?h?sen; Kaikki k??ri? keolta, Jos jotain j?lille j??pi, Silkkihuiwinne sis?h?n, Laitella lakanan p??lle. Luja luontonne pit?k??, Kaikki suurten pienten kanssa, Nuoret wanhoin keralla, Koissanne, kirkossanne, Joutessanne, juostessanne, Y?ll? my?skin maatessanne, Aina kaikilla ajoilla; W?h? walkia raketa, Teh? suureksi tuleksi. ?l? nyt wihastu wiel?, ?l? suutu seurakunta, N?rk?sty wian n?ki?, Kaksikielet kauhistuko, Luikkarit enempi luulko, Pienen pojan laulelewan. En min? enempi laula, Pist? pitk?lt? runoja, Jo poies k?teni k??nn?n, Lopetan loruni t?st?.

Juomalauluin Kirjoittajalle.

Mik? silloin mieless?si, Mik? p??ss?si, poloinen! Koskas kestihin kehoitat, Juomalauluja lateilet? Kuhun tuhmia talutat, Kuhun heikkoja kuletat? Tunne ensin tarkemmasti, Kansa, kullen kirjoittelet. Kyll' on Suomessa kyli?, Pit?jit? sangen paljon, Joissa miehet joukoittaisin, Pojat p?yd?n ymp?rill?, Istuwat iloissa mielin; P?yd?n ??rt? painelewat, Kyynyswarsilla wakaasti, Putelita palwelewat, Kapan kunniassa pit?w?t. Joksikin jo oluen juowat, Wiel? wiinankin wet?w?t, Nahkahansa narrin palat; Pyllist?w?t suuren pullin, Kohden kattoa kumohon, Korttelinki kumaisewat Aiwan ahnahan kitahan, Pulputtaatpa putelista Kulkkuhunski kohdastansa, Nielaisewat norrikupin, N?ppi?ns? nuoleskellen, Paikoin punsinkin panewat Watsahansa miehet wahwat. Piippu pieni hampahissa, Josta sauwua sys?w?t, Karwahinta, katkerinta, Puhaltawat paksun pilwen. Posket joteskin punawat, Punaiset ja pullollansa, Wiinan karwaiset, wihannat. Tupakasta wahwa tuppu, H?iy pallo hampahalla, Myrkkylehdeist? m?dist?, Saksan kostiat kusesta; Jota jauhawat halulla, M?rehtiw?t, m?kett?w?t, Ett? kuola konnan suusta, Wesi ruskia waluupi. Nen? nuuskalla noettu, Sijan siiwo sieramissa, R?s?htelee r?k?rei?t, Joita korjawat k?dell?, Pyhk?isew?t peukaloonsa, Hihan suuhun hiwuttawat, Housut, helmat saastuttawat. Silm?t pienet sihkurassa, Weren karwaiset wesiset, Huulet h?pisee jalosti, ??nt? kantawat kowasti, Wiel? weisunki rep?isee, R?t?hytt?? raskas rinta. Jopa kortitkin kowasti Paikoin p?yt?h?n l?j?ht??, Kortit wiinasta wetel?t, Otran liemest? lihawat, Tupakasta tuhrattuna. Tekew?t siit' toisinansa Tappelunkin taidottomat, Ett? jyskin?, jytin?, Kauwas kuuluupi kumina, ??nen m?yhe ja ?lin?. Tapa hyw? tappelussa, Ly?pi, kuka kerki??pi, Eik? wuoroa eroita. Tukka tuiskua k?siss?, Nyrkit niskahan lusahtaa, Kyll? korwillen kajahtaa. Kannustawat kantap?ill? Kintut rikki kumppaneilta. Piiput seinihin sirisee, Rukit ruskawat jaloissa, P?yd?t heiluwat h?d?ss?, Penkit paukawat pakossa, Kowin keikkuwat kapatkin, Putelit ja pulliparat Saawat lopun surkehimman. Juoma juokseepi kapasta, Lawiasti lainehtiipi; Wiina wirtaapi sekahan, Ett? kortit koreasti P?yd?ll? siit' purjehtiwat. Muoto muuttumaan rupeepi, Kaswo k??nty kalweheksi, Nen? walkiaks wet??pi. Wiimein wiinasta w?syneet, Sek? rauwenneet sodasta, Painuwatten p?yd?n ala, Lopuks liijalle menolle. Tuonne sy?ksew?t sisunsa, Olwen ulos oksentawat, Wiinan koirille kokewat. Saawat saappahat osansa, Kauhtanatkin kauniit merkit, P?ksyt parahan tawaran. Tuolta hiljankin her?w?t, Tuolta wiimein wilpastuwat, Yl?s k?mpi? kokewat, Miehet pohmeloll' pahalla, Taudill' tehdyll? kowalla, Miehet hywin merkittyn?, Kauniit katsella per?ti: Mill? mustelma nen?ss?, Nokka nosnut korkialle; Kulla kallo paljahana, Mill? otsassa omena, Kulla kuhmu kulman p??ll?, Mill? huulikin halaistu, Kulta hammas kolistettu, Mill? silm?kin sininen, Kulta kaswot raawittuna. N?it? tapahtuu todella Suomen miestenkin seassa; Pit?w?t n?in pitk?t kestit Kapakoiskin kaiket p?iw?t, Kuluttawat kukkaronsa, Ajan aiwan tarkiankin, P?ksyt pantiksi panewat, Kosk' on tuhlattu tawara. Mit? miehist' muistuttelen; Monet pojatkin poloiset, Korwat wiel? kostiana, Maitosuiksi mainittawat, Kyll' jo kauniisti osawat Panna leuwan parrattoman Kenohon ja keikallensa, Ottaa ryypyt oiwalliset, Pullin pohjat paljastella. Kyll? konnat kuolaleuwat Wiinalla jo wiruttawat Maitohampahans' halulla, Wiinan kulkkuhuns' walawat, Weden wertana pit?w?t. Oppineet on olwen juojat, Ei siis tarwitse enempi Kirjoitella kestilaului, Juomalauluja latoa, Pyyt?? pahuutta en?t?, Juopumukseen johdatella. Kyll? miehet meid?n maassa Juomakonstin jo osawat Ilman weisuin wietellyst?, Kirjan pahan kehoitusta, Joka pahan pahemmaksi, Tuhman tekee turmelluksi.

Pappi wainajasta.

Jopa kaatu kaunis herra, Paras pappien seassa, Seurakunnan sein? wahwa, Tuki turwassa jumalan; Jolla oli oppi suuri, Ymm?rys yl?n j?mi?, Jonka koulusta kokosi Monen kirjan kukkasista, E'es kosken korwaksista. Sai tuosta hyw?n hytyrin Kanssa sormuksen sorjan, Joka p??h?n painettihin Mestariksi mainittaissa. Lepytti Pajarin mielen Lukewaisten lasten t?hen. Joutu sitte kotkiin k?siin, Piikimiehien piwohon, Jotka riisu rohkiasti, Kowin korwista kohotit, Wiet?hiss? Wen?helle, Kanssa monen Moskowaisen, Tuonne Wiipurin rajoille, Uuen linnan liepeesehen. Otti sielt?in jumala Is?n maille entisille, Waikka kylmillen kiwille, Paikoille palanehille. Tupa tuutiipi m?ell?, Huone huokuu hongikossa, Pojat lujat louhikossa.

Waan jo kaatu kaunis herra, J?tti kaikki j??neheksi. Synty parunto pappilassa, Kuikutus kujasten suussa; Hywin itkew?t is?nn?t, Em?nn?t sit? enemmin. Ei h?n kowin kolkahellut, R?mi?sti r?ykk?hellyt, K?wi kuin kaunis kyyhkyl?inen, Eli karihta keolla.

Raukka rannalla asuwa, Waiwanen wetten warassa! ?l? itke iltasella, ?yhk?ele aamusella, Kyll? herra helpon tuopi, Huoleissasi huojennusta.

Hyw? olit ollessasi, Hywin k?yk?h?n k?teesi, Tuolla taiwahan talossa, Kirkkahassa kunniassa.

For additional contact information:

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet