Read Ebook: Kalevala (1835) 1. Osa taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista by L Nnrot Elias

Font size:

Background color:

Text color:

Ebook has 37 lines and 65065 words, and 1 pages

walutti, Siit' on saatu r??kkyrauta; 70. Ku lypsi tulipunasen, Siit' on tehtyn? ter?kset. Siit? sillon rauta piili, Wuoen piili, toisen s?ily, Heiluwassa hettehess?, 75. L?ikkyw?ss? l?htehess?, Suurimmalla suon sel?ll?, Tuiman tunturin laella, Jossa joutsenet muniwat, Hanhi pojat hautelewi. 80. Susi juoksi suota my?ten, Karhu kangasta samoten; Susi nosti suosta mullan, Karhu rauan kankahasta. Niin joutu jumala tielle, 85. N?ki mustia muria Suen sorkan nostimilla, Karhun kantap??n sioilla. Sanowi sanalla tuolla: 'Woi sinua rauta raukka! 90. Kun olet kurjassa tilassa, Matalaisessa majassa, Suolla sorkissa sutosen, Aina karhun askelissa.' Senp? p?iwyen per?st? 95. Rauta suosta sotkettihin, Maan liasta lietsottihin, Wetel?st? welottihin." Ukko uunilta urahti, Sanan wirkko, noin nimesi: 100. "Siit?k? se rauta synty, Siit?k? ter?s sikesi?" Waka wanha W?in?m?inen Itse wirkki, noin nimesi: "Eip? wiel? siit?k?n?, 105. Ei per?n pere?k?n?. Eip? synny rauta raukka Ilman tuimatta tuletta, Eik? kaswa karkiaksi Ilman weess? kastumatta. 110. Wietihin sepon pajahan, Alle ahjon Ilmarisen. Sano seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen: 'Jos ma sun tulehen ty?nn?n, 115. Alle ahjoni ajelen, Tulet kowan korkiaksi, Ylen kaswat kauhiaksi, Wiel? weist?t weikkoasi, Lastuat emosi lasta.' 120. Sillon wanno rauta raukka, Wanno waikian walansa, Ahjolla, alasimella, Wasarilla, walkkamilla: 'Ompa puita purrakseni, 125. Kiwen sy?nt? sy??kseni, Etten weist? welje?ni, Lastua emoni lasta.' Sillon seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, 130. Rauan ty?nt?wi tulehen, Alle ahjonsa ajeli; Tako rauan raukiaksi, Kasti weess? karkiaksi. Koitti seppo kielell?ns?, 135. Hywin maisto mielell?ns?, Ter?ksen tekomujuja, Rauan karkasuwesi?. Sano seppo Ilmarinen: 'Ei n?m?t hyw?t minulle 140. Ter?ksen tekowesiksi, Rautojen rakentomaiksi. Mehil?inen mei?n lintu! Lenn? tuonne liihyttele, Yheks?n meren ylitse, 145. Meripuolen kymmenett?; Lenn? soita, lenn? maita, Lenn? kalton kankahia; Tuo simoa siiwess?si, Kanna mett? kieless?si, 150. Seitsem?st? hein?n p??st?, Kuuen ruohosen nen?st?, Ter?ksille teht?wille, Rauoille rakettawille.' Herhil?inen Hiien lintu 155. Katselewi, kuuntelewi; Katsowi katon rajasta, Alta tuohen tuiotteli, Rautoja rakettaissa, Ter?ksi? teht?iss?. 160. Kanto k??rmehen k?hyj?, Maon mustia mujuja, Sisiliskon silm?nteit?, Sammakon salawihoja, Ter?ksille teht?wille, 165. Rauoille rakettawille. Siit? seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, Luuli mett? kantanehen, Simoa kulettanehen. 170. Sanan wirkki, noin nimesi: 'Ka n?m?t hyw?t minulle Ter?ksen tekowesiksi, Rautojen rakentomaiksi.' Oli aikoa w?h?nen, 175. Pikkuruinen piiramata; Jopa suuttu rauta raukka, Sek? suuttu, jotta sy?nty, Petti waiwanen walansa, S?i kun koira kunniansa; 180. Weisti raukka welje?ns?, Lastusi emonsa lasta, Kuni lipsahti lihaan, K?wi polwehen polosen, Weren p??sti juoksemahan, 185. Hurmehen hurahtamahan." Ukko uunilta urahti, Parta laulo, p?? j?r?hti: "Jo nyt tie?n rauan synnyn, Tajuan tawat pahimmat. 190. Ohoh sinua rauta raukka, Rauta raukka koito kuona! Joko suureksi sukesit, Kaswoit aiwan kauhiaksi, Kun sa loukoit luontoasi, 195. Sukuasi suin pitelit! Et s? sillon suuri ollut, Etk? suuri, etk? pieni, Et kowin koriakana, Et kowin kipusaskana, 200. Kun sa maitona makasit, Rieskasena riuottelit, Nuoren neitosen nisiss?, Kaswawaisen kainalossa, Pitk?n pilwen rannan p??ll?, 205. Tammen latwassa tasasen. Etk? sillon suuri ollut, Etk? suuri, etk? pieni, Kun sa tietona lep?sit, Seisoit selw?n? weten?, 210. Heiluwassa hettehess?, L?ikkyw?ss? l?htehess?, Suurimmalla suon sel?ll?, Tuiman tunturin laella. Etk? sillon suuri ollut, 215. Etk? suuri, etk? pieni, Kun sa suosta sotkettihin, Wetel?st? wellottihin, Maan liasta lietsottihin, Saatihin sawen seasta, 220. K?sikarwan kastumatta, Warpahan riwestym?tt?. Etk? sillon suuri ollut, Etk? suuri, etk? pieni, Kun sa kuonana kohisit, 225. Wannoit waiwanen walasi, Ahjolla, alasimella, Wasarilla, walkkamilla. Tulit p??st?si pahaksi, Tukastasi turmelluhuit, 230. Petit waiwanen walasi, S?it kun koira kunniasi. Ku k?ski pahalle ty?lle, Kenp' on kehnolle kehotti? Is?sik?, wai emosi, 235. Waiko wanhin welji?si, Wai nuorin sisariasi, Waiko muu sukusi suuri? Ei isosi, ei emosi, Eik? wanhin welji?si, 240. Ei nuorin sisariasi, Eik? muu sukusi suuri; Itse teit tihua ty?t?, Katkoit kalman karwallista. Tule nyt ty?si tuntemahan, 245. Pahasi parantamahan, Ennen kun sanon emolle, Wirkan wierin wanhemmalle; Enempi emolla ty?t?, Waiwa suuri wanhemmalla, 250. Kun poika pahoin tekewi, Lapsi ankein asuwi. Kukapa miehist? p?t?wi, Urohista kelpoawi, Weren suuta sulkemahan, 255. Tulemata tukkimahan? Kun ei lie minussa miest?, Ukon pojassa urosta, T?m?n tulwan tukkiata, Suonikosken sortajata, 260. Lemmoll' on k?et lihawat, Pahan miehen paksut sormet, Tulewalle tukkiaksi, Salwaksi samoajalle. Liit? sormesi lihawa, 265. Paina paksu peukalosi, Tukkeheksi tuiman rei?n, Paikaksi pahan wer?j?n. Pi?ty weri juoksemasta, Hurme huppellehtamasta, 270. Weri seiso, kuni sein?, Asu hurme, kuni aita, Kun miekka meress? seiso, Sarahein? sammalessa, Paasi pellon pientaressa, 275. Puu honka pet?ik?ss?. Waan jos mieli laatinewi Liikkua lipehimm?sti; Niin s? liikkuos lihassa, Sek? luissa luistaellos. 280. Parempi sinun sis?ss?, Alla kalwon kaunihimpi, Suonissa sorottamassa, Sek? luissa luistamassa, Kun on maahan wuotamassa, 285. Rikkohin riwestym?ss?. Sy?mess? sinun siasi, Alla keuhon kellarisi; Sinne siirr?te w?lehen, Sinne juossos joutusasti. 290. Tyywy tyrris tippumasta, Punanen putoamasta; Kun et tyywy, niin tyrehy; Tyyty ennen Tyrj?n koski, Joki Juortanan tyrehty, 295. Meri kuiwi, taiwas kuiwi, Sin? suurra poutawuonna, Tuliwuonna woimatonna. Kun ei tuosta kyll? liene, Wiel? muistan muunki keinon, 300. Huuan Hiiest? patoa, Helwetist? kattiloa, Jolla werta keitet?h?n, Hurmetta waristetahan, Weren maahan wuotamasta, 315. Hurmehen hurahtamasta." Siit' on suonia siteli, P?it? suonten solmieli, Suonilankoja lukewi, Sanoen sanalla tuolla: 310. "Soria on suonten waimo, Suonetar soria waimo, Soma suonten ketre?j?, Sorialla ketrinpuulla, Waskisella w?rttin?ll?, 315. Rautasella rattahalla, Tule t?nne tarwitessa, K?y t?nne kutsuttassa, Suonisykkyr? syliss?, Kalwok??ri kainalossa, 320. Suonia sitelem?h?n, P?it? suonen p??tt?m?h?n. Punaposki Tuonen pojka! Puno nuoroa punaista Wasten reitt?si wasenta, 325. Alla oikian k?tesi, Jolla suonia sitelen, P?it? suonten solmielen." Sill? suonia sowitti, P?it? yhtehen yhytti, 330. Suuksutusten suuret suonet, Waltasuonet wastatusten, Limitysten pienet suonet. Pani poikansa pajahan Tekem?h?n woitehia, 335. Raswoja rakentamahan, Noista hein?n helpehist?, Tuhatlatwan tutkamista, Kut oli tuotu toisialta Siit? kylm?st? kyl?st?, 340. Jonk' ei oo kuultu, eik? n?hty, Ruohon kaiken kaswantoa. Tuli poikanen pajasta Tekem?st? woitehia, Raswoja rakentamasta; 345. Ne ty?nti ukon k?tehen. Niill? woiti W?in?m?ist?, Pahoin tullutta paransi. Woiti alta, woiti p??lt?, Woiti keske? keralla, 350. Sanowi sanalla tuolla, Lausu tuolla lausehella: "Jumaloista turwa tulko, Apu einetten emist?! Warjele wakainen luoja, 355. Katso kaunoinen jumala, Jottei wiet?isi wioille, Wammoille we?telt?isi! Itse ilmonen jumala Waljastele warsojasi, 360. Rakentele ratsujasi, Aja kirjokorjinesi L?pi luun, l?pi j?senen, L?pi liikkuma lihojen, L?pi suonen solmuttoman. 365. Paa hopia luun lomahan, Kulta suonen sortumahan, Luu lihan litistym?h?n, Weri suonen solmelohon. Mist' on kalwo katkenunna, 370. Sihen kalwo kaswattele; Mist? luuta luikahtanna, Sihen luuta luikahuta; Mist? suonta sorkahtanna, Sihen suonet solmiele; 375. Kusta werta weihl?ht?nn?, Sihen werta wierettele; Kusta liikkunna lihoa, Sihen liitt??s lihoa." Siit? silkill? sitowi, 380. Kapaloiwi kaunosella, Polwea pojan p?t?sen, Warpahia W?in?m?isen. Sanowi sanalla tuolla, Lausu tuolla lausehella: 385. "Siteheksi luojan silkki, Herran kalwo katteheksi, T?lle polwelle hyw?lle, Wakasille warpahille!" Kun oli woiet p??lle pantu, 390. Warsin katsehet wakaiset, Sitte silkill? siottu, Kapaloittu kaunoisella, Pani se puoli py?rryksihin, W?in?m?isen w??nnyksihin. 395. Niin ukko kipuja k?ski, Ty?nti tuskia kowia, Keskelle kipum?ke?, Kipuwuoren kukkulalle, Kiwi? kiwist?h?n, 400. Paasia pakottamahan. Siit? wanha W?in?m?inen Jo tunsi awun totisen; Pian p??si terweheksi, Liha kaswo kaunihiksi, 405. Alta aiwan terweheksi, Keske? kiwuttomaksi, Wierilt? wiattomaksi, P??lt? nuurumattomaksi, Ehommaksi entist?ns?, 410. Paremmaksi muinostansa. Katsahtawi kaunihisti P??ns? p??lle taiwosehen; Sanowi sanalla tuolla, Lausu tuolla lausehella: 415. "Tuoltap' aina armot k?yw?t, Merkit tuttawat tulewat, Yl?h?lt? taiwosesta, Luota luojan kaikkiwallan. Jo nyt on julkinen Jumala, 420. Harras hengen haltiani, Awun mulle antanunna Noissa tuskissa kowissa, Rauan raannoissa pahoissa, Ter?ksen tekowihoissa."

Wiies Runo.

W?in?m?inen l?htee kotia, laulaa ison suunnattoman kuusen matkalla ja kuun ja otawan latwalle. Kotia tulleelta kysyy Ilmarinen, mit' oli mielipahoissa. Sanoo W?in?m?inen Pohjolassa ihanan neien olewan Ilmarista kosiin kehottawa. Ilmarinen t?st? arwelee W?in?m?iselt? itsens? Pohjolaan luwatuksi, eik? lupaa l?hte?. Niin k?skee W?in?m?inen h?nt? outoa kuusta katsomahan. L?htee W?in?m?isen kera, tulee paikalle, nousee kuuta ja otawata latwasta ottamaan. Latwaan kohottua laulaa ison tuulen W?in?m?inen, joka kuusinensa, p?iwinens?, wie Ilmarisen Pohjolaan. Siell? h?n sep?ksi kuultu pannaan sammon taonnalle. Rakentaa pajan, hankkii tuulet lietsomaan, ja takoo sammon, jonka sitte walmihina Pohjolan em?nt? kiwim?keen tallitsee. Ilmarinen itse, neien suostuttamatta, l?htee Pohjolasta kotia ja kertoo W?in?m?iselle sammon takoneensa.

Waka wanha W?in?m?inen Kohta l?htewi kotia, Pani warsan waljahisin, Ruskian reen etehen, 5. Itse reuoksen rekehen, Korjahan kohentelihen. Laski wirkkua witsalla, Hel?hytti helmiswy?ll?, Wirkku juoksi, matka joutu, 10. Reki wieri, tie lyheni, Jalas koiwunen kolasi, Korja kultanen kulisi. Ajawi, karettelewi Noita W?in?l?n ahoja, 15. Kalewalan kankahia, Itse tuon sanoiksi wirkki: "Sy? susi unen n?ki?, Tapa tauti Lappalainen; Ei sanot saawani kotia 20. En?mpi el?win silmin, Sin? ilmoissa ik?n?, Kuuna kullan walkiana, N?ille W?in?l?n ahoille, Kalewalan kankahille." 25. Siit? wanha W?in?m?inen Laulelewi, taitelewi; Laulo kuusen kukkalatwan, Kukkalatwan, kultalehw?n. Latwan ty?nti taiwahalle, 30. Puhki pilwien kohotti, Lehw?t ilmoille lewitti, Halki taiwahan hajotti. Laulelewi, taitelewi; Laulo kuun kumottamahan 35. Kultalatwa kuusosehen; Laulo oksille otawan. Ajawi, karettelewi Kohti kullaista kotia Alla p?in pahoilla mielin, 40. Kun oli seppo Ilmarisen, Takojan i?n ikuisen, Luwannut lunastimeksi, Oman p??ns? p??stimeksi, Pimi?h?n Pohjolahan, 45. Summahan Sariolahan. Seppo wastahan tulewi: "Woi sie wanha W?in?m?inen, Mit' olet pahalla mielin, Kaiken kallella kyp?rin?" 50. Sillon wanha W?in?m?inen Itse tuon sanoiksi wirkki: "Sin? seppo Ilmarinen, Lankoni emoni lapsi, L?he neitt? noutamahan, 55. P??t? kassa katsomahan, Pimi?st? Pohjolasta, Summasta Sariolasta. Kun on neiti Pohjolassa, Impi kylm?ss? kyl?ss?, 60. Jok' ei suostu sulhosihin, Mielly miehiin hywihin; Kiitti puoli pohjan maata, Kun ompi kowin koria, Lihan l?pi luu n?kywi, 65. Luun l?pi yin n?kywi. Saatat sie takoa sammon, Kirjokannen kirjaella, Niin saat neion palkastasi, Ty?st?si tyt?n ihanan." 70. Itse seppo Ilmarinen Sanan wirkko, noin nimesi: "Joko sie minun menetit Pimi?h?n Pohjolahan Oman p??si p??stimeksi, 75. Itsesi lunastimeksi! En sin? pitk?n? ik?n?, Kuuna kullan walkiana, L?he Pohjolan tuwille, Sariolan salwoksille, 80. Miesten sy?jille sioille, Urosten upottajille." Sillon wanha W?in?m?inen Itse tuon sanoiksi wirkki: "Ohoh seppo Ilmarinen, 85. L?hk?s kuusta katsomahan, Kun on nossut taiwahalle, Puhki pilwien kohonnut, Lehw?t ilmoille lewenn?, Halki taiwahan hajonna. 90. Ompi kummat kuusosessa: Kuu uusi kumottamassa, Kultalatwa kuusosessa, Ompi oksilla otawa." L?ksit kuusta katsomahan 95. Tuonne W?in?l?n aholle, Sano wanha W?in?m?inen: "Nyt sie seppo weikkoseni Noskos kuuta noutamahan, 100. Otawaista ottamahan, Kultalatwa kuusosesta." Siit? seppo Ilmatinen Nousi puuhun korkialle, Yl?h?ksi taiwahalle; 105. Nousi kuuta noutamahan, Otawaista ottamahan, Kultalatwa kuusosesta. Sillon wanha W?in?m?inen Lauloa hyr?htelewi; 110. Laulo tuulen tuppurihin, Ilman raiwohin rakenti. Sanowi sanalla tuolla, Lausu tuolla lausehella: "Ota tuuli purtehesi, 115. Ahawa wenosehesi, Wie?, wiill?tell?ksesi, Pimi?h?n Pohjolahan." Otti tuuli purtehensa, Ahawa wenosehensa, 120. Wie?, wiill?tell?ksens? Pimi?h?n Pohjolahan. Siin? seppo Ilmarinen Jopa kulki, jotta joutu, Pimi?h?n Pohjolahan, 125. Summahan Sariolahan. Kulki tuulen tiet? my?ten, Ahawan ratoa my?ten, Yli kuun, alatse p?iw?n, Otawaisten olkap?itse, 130. P??ty Pohjolan pihalle, Sariolan saunatielle; Eik? h?nt? koirat kuultu, Eik? haukkujat hawattu. Louhi Pohjolan em?nt?, 135. Pohjan akka harwahammas, Itse p??tywi pihalle, Itse enn?tti sanoa: "Mi sin? lienet miehi?si, Ja kuka urohiasi; 140. Tulit tuulen tiet? my?ten, Ahawan ratoa my?ten, Eik? koirat kohti hauku, Eik? wirka willah?nn?t." Sano seppo Ilmarinen: 145. "Emm? t?nne tullukkana Kyl?n koirien kuluksi, Willah?ntien wihaksi, N?ill? ouoilla owilla, Wer?jill? wierahilla." 150. Siit? Pohjalan em?nt? Kys?sewi wierahalta: "Oletko tullut tuntemahan, Tuota seppo Ilmarista, 155. Takojata taitawinta?" Se on seppo Ilmarinen Sanan wirkko, noin nimesi: "Itse olen seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen." 160. Louhi Pohjolan em?nt?, Pohjan akka harwahammas, Pian pistihen tupahan, Sanowi sanalla tuolla: "Neityeni nuorempani, 165. Lapseni wakawimpani, Pane p??llesi parainta, Kaunihinta kaulallesi, Ripehint? rinnoillesi, Warrellesi walkeinta; 170. Jo on seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, Saanut sammon laaintahan, Kirjokannen kirjantahan. Tuopa kaunis Pohjan tytti, 175. Maan kuulu, ween walio, Meni aittahan m?ell?; Kolme on aittoa m?ell?, Yksi on emosen aitta, Se aitta parahin aitta. 180. Siell? on arkku arkun p??ll?, Lipas lippahan lomassa; Aukasi parahan arkun, Kimahutti kirjokannen, L?ysi kuusi kultawy?t?, 185. Wiisi willaista hametta; Puki p??llens? parasta, Kaulallensa kaunihinta, Ripeint? rinnoillensa, Warrellensa walkeinta. 190. Siit? Pohjolan em?nt? K?ytti seppo Ilmarisen Tuolla Pohjolan tuwassa, Sariolan salwoksessa. Sy?tti miehen sy?neheksi, 195. Juotti miehen juoneheksi, Apatti alanen?ksi, Uuwutti unelliseksi; Pani maata matkamiehen, Neien wierehen wenytti. 200. Siit? Pohjolan em?nt? Itse tuon sanoiksi wirkki. "Ohoh seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, Saatatko takoa sammon, 205. Kirjokannen kirjaella, Yhen joukkosen sulasta, Yhen willan kylkyest?, Yhen otrasen jyw?st?, Yhen w?rttin?n muruista; 210. Niin saat neion palkastasi, Ty?st?si tyt?n ihanan." Sillon seppo Ilmarinen Sanan wirkko, noin nimesi: "Jo taisin takoa Sammon, 215. Kirjokannen kirjaella, Yhen joukkosen sulasta, Yhen willan kylkyest?, Yhen otrasen jyw?st?, Yhen w?rttin?n muruista; 220. Kun olin taiwoista takowa, Ilman kantta kalkuttawa, Ilman alkosen alutta, Riporihman tehtys?tt?." Siit? seppo Ilmarinen, 225. Takoja i?n ikuinen, L?ksi sammon laaintahan, Kirjokannen kirjantahan. Kysy paikalta pajoa, Kaikkia sepinkaluja; 230. Ei pajoa Pohjolassa, Pihti? Pimentolassa, Ei pajoa, ei paletta, Ahjoa, alasintana, Wasaroa warttakana. 235. Sillon seppo Ilmarinen Itse tuon sanoiksi wirkki: "Akat tuosta tuskautoho, Herjat kesken heitt??h?; Waan ei mies pahempikana, 240. Uros untelompikana." Etsi ahjonsa alusta, Leweytt? lietsehens?, Pohjolan kiwim?ell?, Rautasella kalliolla, 245. Wuorella ter?ksisell?. L?ysi paikkoa palasen Aloa aniw?h?sen, Johon paino palkehensa, Lewitteli lietsehens?, 250. Alasimensa asetti. Pani orjat lietsomahan, Palkkalaiset painamahan; Orjat lietso l?yhytteli, Palkkalaiset painatteli; 255. Lietso p?iw?n, lietso toisen, Lietso kohta kolmannenki, Syli sytt? hartiolla, Kyyn?r? kywent? p??ss?, Waaksa muulla wartalolla, 260. Kortteli kowa nokea. Jo p?iw?ll? kolmannella Itse seppo Ilmarinen Katso ahjonsa alusta, Lietsehens? liepehi?: 265. "Saako sampo walmihiksi, Kirjokansi kirjatuksi?" Ei saa sampo walmihiksi, Kirjokansi kirjatuksi. Siit? seppo Ilmarinen 270. Saapi tuulet lietsomahan; Lietso tuulet l?yhytteli, It? lietso, lietso l?nsi, Etel? enemm?n lietso, Pohjanen puhu kowasti. 275. Lietso p?iw?n, lietso toisen, Lietso kohta kolmannenki; P?iw?ll?p? kolmanella Itse seppo Ilmarinen Katso ahjonsa alusta, 280. Lietsehens? liepehi?; Sampo tungeksen tulesta, Alta ahjonsa ajaksen. Siit? seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, 285. Takoa taputtelewi, Ly?? lyyh?yttelewi, Pajassa owettomassa, Ilman ikkunattomassa. P?iw?t sampoa takowi, 290. Kirjokantta kalkuttawi, Y?t on neitt? miestytt?wi, Impe? lepyttelewi. Saipa sampo walmihiksi, Kirjokansi kirjotuksi; 295. Ei saa impi miestytyksi, Neitonen lepytetyksi. Siit? jauho uusi sampo, Kirjokansi kiikutteli; Jauho purnon puhtehessa, 300. Jauho purnon sy?t?wi?, Purnon toisen my?t?wi?, Kolmannen kotipitoja. Niin ihastu Pohjan akka, Saatto sitte sammon tuonne 305. Waaran waskisen sis?h?n, Pohjolan kiwim?kehen, Yheks?n lukun taaksi. Sihen juuret juurruttele Yheks?n sylen syw?lle; 310. Juuren juurti maaem?h?n, Toisen wesiwiertehesen, Kolmannen kotim?kehen. Itse seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, 315. Allap?in pahoilla mielin, Kahta kallella kyp?rin, Jo tuossa ajattelewi, Pitkin p??t?ns? pit?ne Miten olla, kuin ele?, 320. Pimi?ss? Pohjolassa. Sano Pohjolan em?nt?: "Ohoh seppo Ilmarinen, Laatisiko mieli menn?, Elomaille entisille? 325. Sano seppo Ilmarinen: "Sinne mieleni tekisi Elomaille entisille, Kotihini kuolemahan." Louhi Pohjolan em?nt? 330. Sy?tti miehen, juotti miehen, Panewi per?h?n purren, Nosti tuulen tuulemahan; Sill? seppo Ilmarinen Matkasi omille maille, 335. Kohti kullaista kotia, Entist? elosioa. Kysy wanha W?in?m?inen Ilmariselta sepolta: "Weli seppo Ilmarinen, 340. Lankoni emoni lapsi, Joko laait uuen sammon, Kirjokannen kirjaelit?" Sano seppo Ilmarinen, Itse laatia pakisi: 345. "Jopa jauho uusi sampo, Kirjokansi kiikutteli; Jauho purnon puhtehessa, Jauho purnon sy?t?wi?, Purnon toisen my?t?wi?, 350. Kolmannen pielt?wi?."

Kuues Runo.

Lemmink?inen yrit?ksen Pohjan tytt?? kosihin. Emo kielt?? l?htem?st?, surmaa Pohjan noijilta pojalleen pelk??w?. Lemmink?inen jo p??t?ns? harjaawa nakkaa suan k?est?ns? lausumalla, sillon h?nt? surmattawan, konsa suka werta wuotanee. Niin waraeleksen ja l?htee matkalle. Tulee kyl??n, ajaa talo talolta ja kysyy jo kahestaki paikasta hewosensa riisujata. Ei saanut, ajaa eille Pohjolan pihalle. Kuulee tuwassa laulajoita ja pist?ksen sis?lle. Ihmetell??n ku lienee outo, kun h?nt? ei koiratkana haukkune. Lemmink?inen wirkkaa ei siksi tulleensakan ja alkaa lauloa. Niin laulo miehet kunne kunki tuwasta, yhen waan heitti laulamatta wanhan sokia ukon. Kysy ukko miksi h?nt?kin ei laulanut. Sanoo Lemmink?inen ei senlaiseen herjaan koskewansa. T?st? ukko suuttunut l?htee Tuonelan joelle siell? Lemmink?ist? uottawa.

Itse lieto Lemmink?inen, Itse kaunis kaukomieli, L?hti?ksens? kokewi, Tullaksensa toiwotteli 5. Pohjan poikajen tulille, Lapin lasten tanterille. Kes?n kengitti hewoista, Talwen rautoja rakenti, Waljasti tulisen ruunan 10. Tulisella tanterella; Wesi tippu wempelest?, Raswa rahkehen nen?st?. Niin sanowi Lemmink?inen: "Oi emoni, waimo wanha, 15. Jospa paitani pesisit Mustan k??rmehen mujuilla, Kes?kuilla kuiwoaisit, Mun kosihin menn?kseni Neitt? kylm?st? kyl?st?, 20. Piikoa Pimentolasta." Emo kielte? k?kewi, Warotteli waimo wanha: "Ell?s menk? poikueni Ilman tieon tiet?m?tt?, 25. Ilman taion taitamatta, Pohjan poikajen tulille, Lapin lasten tanterille; Siell? Lappi laulanewi, Tunkenewi Turjalainen, 30. Suin sytehen, p?in sawehen, Kypenihin kyyn?swarsin, Koprin kuumihin porohin." Niin sanowi Lemmink?inen: "Jo minua noiat noitu, 35. Noiat noitu, kyyt kiroili, Koki kolme Lappalaista, Yhten? kes?iss? y?n?, Alasti alakiwell?, Ilman wy?tt?, waattehitta. 40. Sen werran minusta saiwat, Min kirwes kiwest? saapi, Napakaira kalliosta, J?rky j??st? iljanesta, Tuoni tyhj?st? tuwasta. 45. Jos tahon tasalle panna, Miesten werroille wete?, Itse laulan Lappalaisen, Itse tungen Turjalaisen, K?sin kalman kattilahan, 50. Koprin ilmahan kowahan, Polwin hyyt? hyppim?h?n, S??rin j??t? s?rkem?h?n, Riitett? rep?sem?h?n; Laulan halki hartionsa, 55. Puhki leukansa puhelen, Paian kauluksen kaheksi, Rikki rintalastasesta." Emo kielte? k?kewi, Warotteli waimo wanha: 60. "Ell?s wainen poikueni L?hk? neitt? Pohjolasta, Piikoa Pimentolasta; Tuho ainaki tulewi, Hukka lieto Lemmink?ist?, 65. Tuho poikoa p?t?ist?. Ei sinussa laulajaa, Pohjan poikien sekahan, Etk? tunne kielt? Turjan, Maha lausua Lapiksi." 70. Sillon lieto Lemmink?inen, Oli p??t?ns? sukiwa, Hapsiansa harjaawa, L?hti?ksens? kosihin, Menn?ksens? Pohjolahan. 75. Suan orrelle ojensi, Harjan paino patsahasen; Itse tuon sanoiksi wirkki: "Sillon on hukka Lemmink?ist?, Tuho poikoa p?t?ist?, 80. Kun suka werin waluwi, Harja hurmehin loruwi." Siit? l?ksi Lemmink?inen Wasten kieltoa emonsa, Warotusta wanhempansa. 85. Miss? mies waraeleksen? Jo w?hin waraeleksen Owen suussa alla orren, Pirtin pihtipuolisessa, Wer?jill? wiimmesill?. 90. Ei oo ne warat w?kew?t, Miss? mies waraeleksen? Korwalla tulisen kosken, Pyh?n wirran py?rtehess?; Siin? mies waraeleksen, 95. Hy?teleksen, wy?tteleksen, Rautapaitohin paneksen, Ter?sw?ihin telkit?ksen. Sanowi sanoilla n?ill?: "Mies on lustuissa lujempi, 100. Rautapaiassa parempi, Ter?swy?ss? tenhosampi, Noien noitien noroille, Tietomiesten tienohille, Jottei huoli huonommista, 105. Tottele hywi?k?n?." Laski wirkkua witsalla, Hel?hytti helmiswy?ll?; Wirkku juoksi, matka joutu, Reki wieri, tie lyheni. 110. Ajo p?iw?n, ajo toisen, Kohta kolmannen ajawi. Kyl? wastahan tulewi; Ajoa suhuttelewi Alimmaista tiet? my?ten 115. Alimmaisehen talohon. Yli kynnyksen kysywi, Lausu lakkapuun takoa: "Oisiko talossa taassa Rinnukseni riisujaa, 120. Aisani alentajoa, Luokin lonkahuttajoa?" Lausu lapsi lattialta, Poika portahan nen?lt?: "Ei ole talossa taassa 125. Rinnuksien riisujaa, Aisojen alentajoa, Luokin lonkahuttajoa." Mit? huoli Lemmink?inen; Laski wirkkua witsalla, 130. Hel?hytti helmiswy?ll?, Ajoa suhuttelewi Keskimm?ist? tiet? my?ten Keskimm?isehen talohon. Yli kynnyksen kysywi, 135. Lausu lakkapuun takoa: "Oisiko talossa taassa Rinnukseni riisujoa, Aisani alentajoa, Luokin lonkahuttajoa?" 140. Lausu akka lattialta, Kielipalku pankon p??st?: "Kyll? saat talosta taasta Rinnuksesi riisujoita, Aisasi alentajoita, 145. Luokin lonkahuttajoita; Ompa kyll? kymmenenki, Saatpa jos tahot satoja, Jotka sulle kyyin saawat, Antawat ajohewosen, 150. Yli meret menn?ksesi, Lammit luikahellaksesi, Is?nt?si iltaselle, Em?nt?si einehelle, Muun perehen murkkinalle. 155. Saaha kukkona kujahan, Kanan lassa kartanolle, Menn? kynsin kynnyksess?, Poikkipuolin portahalla, Siwun sintsin lattialla." 160. Mit? huoli Lemmink?inen, Sanan wirkko, noin nimesi: "Oisi akka ammuttawa, Koukkuleuka kolkattawa." Laski wirkkua witsalla, 165. Hel?hytti helmiswy?ll?; Ajoa suhuttelewi Wierimm?ist? tiet? my?ten Wierimm?isehen talohan. Niin pihalle tultuansa 170. Ly?pi maata ruoskallansa; Utu nousi ruoskan tiest?, Mies nuori u'un seassa, Sep? riisu rinnuksia, Sep? aisoja alenti, 175. Sep? luokit lonkahutti. Siit? lieto Lemmink?inen Itse korwin kuuntelewi; Kuuli ulkoa runoja, L?pi sammalen sanoja, 180. L?pi lauan laulajoita, L?pi sein?n soittajoita. Meni nurkasta tupahan, Sai sis?h?n salwomesta, Jott' ei h?nt? koirat kuultu, 185. Eik? haukkujat hawattu. Tupa oli t?ynn? tuppisuita, Jakku miehi? jaloja, Siltalauat laulajoita, Owen suu osoawia, 190. Siwusein? soittajoita, Peripenkki tiet?ji?, Karsina karehtioita; Nuo laulowat Lapin wirtt?, Hiien wirtt? winguttiwat. 195. Itse Pohjolan em?nt? Liikku sillan liitoksella, Lieho keskilattialla. Sanowi sanalla tuolla: "Olipa t?ss? ennen koira, 200. Rakki rauan karwallinen, Lihan sy?j?, luun puria, Weren uuelta wet?j?; Mi sin? lienet miehi?si, Ja kuka urohiasi, 205. Kun ei sua koirat kuultu, Eik? haukkujat hawattu." Sano lieto Lemmink?inen: "En m? t?nne tullutkana Tawoittani, tieottani, 210. Mahittani, maltittani, Ilman innotta is?ni, Waruksitta wanhempani, Suuhun Untamon susien, Kitahan kirokawetten." 215. Siit? lieto Lemmink?inen Itse l?ihen loihtiaksi, Laikahutti laulajaksi; Laulo laulajat parahat Pahimmiksi laulajoiksi, 220. Kiwikintahat k?tehen, Kiwiharkko hartioille, Kiwilakki p??laelle, Kiwet suuhun syrjin sy?sti, Paaet lappehin lapeli, 225. Parahille laulajille, Tiet?wimmille runoille. Niin laulo mokomat miehet Kissan kirjawan rekehen, Kissan tuonne kii?tell?, 230. Ete?mm? enn?tell?, Pohjan pitk?h?n per?h?n, Lapin laajahan salohon, Kuss' ei kule karjan kynsi, Waella hewosen warsa. 235. Ja laulo mokomat miehet Lapin laajalle lahelle, Miesten sy?j?lle sel?lle, Urosten upottajalle, Josta welhot wett? juowat, 240. Tulikulkut tuioawat. Ja laulo mokomat miehet Rutjan koskehan kowahan, Kinahmehen ilki?h?n, Johon puut p?in putoowat, 245. Perin wieriw?t pet?j?t, Hongat latwoin lankiawat. Siin? lieto Lemmink?inen Laulo nuoret, laulo wanhat, Laulo kerran keski laaun, 250. Yhen heitti laulamatta Ulappalan ukko wanhan, Ukko wanhan umpisilm?n. Niin ukko sanoiksi wirkki: "Oi sie lieto Lemmin poika, 255. Laulot nuoret, laulot wanhat, Laulot kerran keski laaun, Niin miks et minua laula?" Se on lieto Lemmink?inen Sanan wirkko, noin nimesi: 260. "Niin siks en sinua laula, Kun s? miess? nuorempana Makasit oman emosi, Wanhempasi waiwuttelit; Itse herjasit heposet, 265. Juoksuttelit suorajouhet, Suon sel?ll?, maan nawalla, Ween liiwan liikkumilla." Ulappalan ukko wanha, Ukko wanha umpisilm?, 270. Kowin suuttu ja wihastu; Meni ulos usta my?ten, Pihalle wajoa my?ten, Juoksi Tuonelan joelle, Siell? katso Kaukomielt?, 275. Wiikon wuotti Lemmink?ist?.

Seitsem?s Runo.

Lemmink?inen kysyy Pohjolan akalta tytt?? puolisoksensa ja pannaan ansioty?lle hirwe? Hiien nurmien perilt? hiiht?m??n. Laatii uuet sukset ja l?htee mets?lle uhkaamalla ei sit? olewan jota suksillansa ei saawuttaisi. Hiisi kuultua uhkaamisen tek?si hirwen jota Lemmink?inen tawottelee siks ett? sukset muutamassa lujassa potkaamassa taittuwat poikki. Siit? h?n mets?miehen tawoin lu'uilla ja mets?n haltioita rukoelemisella kokee saalihinsa saaha, joka wiimmen toki luonnistuki. Niin toistaa h?n anomuksensa ja pannaan uuelle ty?lle Hiien hewoista suistamaan. Sen suistaa ja pyyt?? kolmannesti tytt??. Nyt m??r?t??n h?nelle ty?ksi yhell? yritt?m?ll? joutsen Tuonelan joesta ampua. L?htee Tuonelan joelle ja surmataan ukolta, joka siell? oli h?nt? wahtaawa. P??lliseksi hakkaa h?nen Tuonen poika wiieksi muruksi miekallansa.

Niin sanowi Lemmink?inen: "Anna akka tytt??si, Sek? nuorta morsianta, En tuota pahoin pit?isi; 5. Syliss?ni sy?ess?ni, K?siss?ni k?yess?ni, Sel?ss?ni seistess?ni, Maatessa mahani alla." Sano Pohjolan em?nt?: 10. "?sken annan tytt?reni, Sek? nuoren morsiamen, Kun sa hiihat Hiien hirwen Hiien peltojen perilt?." Sillon lieto Lemmink?inen, 15. Itse kaunis Kaukomieli, Sykysyn lyly? laati, Kes?n ketti kalhuansa, P?iw?n sauoa salitti, Toisen toista kirjotteli. 20. Saipa sukset walmihiksi, Kalhunsa kanineheksi. Sillon lieto Lemmink?inen Itse tuon sanoiksi wirkki: "Ei olle sit? mets?ss? 25. Jalan nelj?n juoksewata, Kut' ei n?ill? yll?tet?, Kaunihisti kannateta, Kalhuilla pojan Kalewan, Laatimilla Lemmink?isen." 30. P??ty Hiisi kuulemassa, Jumala t?hy?m?ss?; Hiisi hirwi? rakensi, Jalopeuroa sukesi, P??n m?k?si m?tt?h?st?, 35. Jalat rannan raippasista, S??ret aian seip?hist?, Sel?n aian aiaksesta, Korwat lammin lumpehista, Ketun kuusen koskuesta, 40. Muun lihan lahosta puusta, Silm?t kuukkunan kiwest?. Laski k?tt? lautaselle, Itse neuo hirwe?ns?, Kun kukin sukimoansa, 45. Itse ilmoin luomoansa: "Nyt sie juokse Hiitten hirwi, Jalkoa jalo tewana, Poropetra poimettele, Poron poikimasioille, 50. Lapin lasten tanterille." Siit? juoksi Hiitten hirwi, Jalkasi jalo tewana, Poropetra poimetteli, Pohjan aitojen peritse, 55. Lapin lastutanteritse; Potkasi koan owea, Kaato kattilat tulelta, Selin keiton keikahutti, Lihat tuhkahan tuherti, 60. Liemet lietehen lewitti, Itse eillehen menewi. Lapin lapset itkem?h?n, Lapin koirat haukkumahan, Kyl?n naiset nauramahan. 65. Tuli weitikk? werew?, Sano kaunis Kaukomieli: "Mit? t??ll? immet itki, Mit? t??ll? naiset nauro, Kuta t??ll? koirat haukku?" 70. "Juoksi t?st? Hiitten hirwi, Jalkasi jalo tewana, Poropetra poimetteli; Potkasi koan owea, Kaato kattilat tulelta, 75. Selin keiton keikahutti, Lihat tuhkahan tuherti, Liemet lietehen lewitti, Itse eillehen menewi." Siit? weitikk? werew? 80. Lykk?si lylyn lumelle, Kun on woina wuolakenna; Kanto kattawan awuksi, Kun on kiit?w?n hawukan; Kanto kaksi sauoansa 85. Kahen puolin kalhustansa; Saan makso saua markan, Toinen ruskian reposen. Siit? kerran potkasewi Silm?n sint?m?tt?m?h?n, 90. Potkasewi kerran toisen Korwan kuulemattomahan, Potkasewi kolmannenki Jo tawotti Hiien hirwen. Kokan koiwusen rakenti, 95. Tarhan tammisen tawotti: "Siin? seiso Hiien hirwi, Poropetra poimettele!" Selke? silittelewi, Taljoa taputtelewi: 100. "Sopisipa taassa maata Nuoren neitosen keralla." Siit? kiihty Hiien hirwi, Poropetra potkimahan; Kokan koiwusen lewitti, 105. Tarhan tammisen hajotti, Itse eillehen menewi. Siit? weitikk? werew? Wiel? kerran potkasewi, Lysm?tti lyly l?west?, 110. Taittu kalhu kannan tiest?, Saua katki k??n siasta, Toinen somman suowerosta. Itse juoksi Hiien hirwi, Jottei p??t?n? n?kynn?, 115. Silm?n sint?m?tt?m?ksi, Korwan kuulemattomaksi. Siit? lieto Lemmink?inen, Itse kaunis Kaukomieli, Wiel? muisti muunki keinon, 120. Toki toisen tien osasi; Sauowi sanalla tuolla, Lausu tuolla lausehella: "Joko hiihan hiljalleni, Werkkahalleni wetelen; 125. Hiljallehen huono k?ypi, Sauan woimaton pit?wi. Heit?n poies hein?keng?t, Panen talwitallukseni, Sykysyiset syylinkini, 130. Metsolahan menn?kseni, Mets?n tytt?jen tyk?h?n, Sinipiikojen pihalle, Hawulinnan liistehille. Minun sukseni kuluwat, 135. Hopiaiset hoikkenewat; Otan Hiien hienot sukset, Lemmon lepp?set siwakat, Niill? hiihan Hiien maita, Lemmon maita l?yhyttelen, 140. Hiihan kohti korwen rannan, Salon sint?w?n sis?lle. Tuolta korpi kuummottawi, Tuolta sint?wi sinerw?; Tuonne mieleni tekewi, 145. Aiwoni ajattelewi, Muien miesten metsimaille, Urosten er?saloille. Otan kolme koiroani, Wiisi willa h?nte?ni, 150. Seitsem?n sepeli?ni; Kohottelen koiriani, Jouwuttelen jousiani, Suksiani suin puhelen. Suksi on jalkoa sukua, 155. Jousi k?tt? joukkioa, P?re nuoli, puu wasama. Koirani ker?n? wieri, Kyl?n kukka kuulusana, Sukseni ma'a matona. 160. Niin on h?nt? koirallani, Kun komehin korpikuusi; Niin on silm?t koirallani, Kun on suurin suitsirengas; Niin on hammas koirallani, 165. Kun on wiikate Wirossa. Sin? koirani komehin, otukseni oiwallisin! Juoksuttele, jouwuttele, Ahomaita aukehia; 170. Juokse tuonne toisualle Mielusahan metsolahan, Tarkkahan Tapiolahan. Kowa ilma koskenewi, Rakkihini rapsuawi, 175. Niin min? sanon mokomin, Sanon, kun sano isoni: Tellerwo Tapion neiti, Mielikki mets?n mini?! Kukuttele koiroani, 180. Haukuta hakioani, Sis?ll? salon sinisen, Korwen kultasen koissa. W??nn? wainu wempelelle, Tuhku kaarelle siwalla, 185. Ly? l?yly etemp??ki, Kanna wainu kaukempoa, Tulla koiran sieramihin, Wilullaki, wihmoillaki, S?ill?ki, satehillaki; 190. Jotta koiran kohti juosta, Penun julki julkotella, Mielusassa metsolassa, Tarkassa Tapiolassa. Niinp' ennen sano isoni, 195. Wieri waltawanhempani, Kun ei koira kohti juossut, Penu oikein osannut: Ku on koirani kokenut, Mik? hallin haittaellut; 200. Ku on tukki koiran turwan, Wainukullan salpaeli Kun ei koira kohti hauku, Penu oikein osoa? Kyll? tie?n koiran synnyn, 205. Arwoan alun penuen: Tuulelt' on penuen tunti, Ahawalta koiran alku. Portto Pohjolan sokia, Ulappalan umpisilm?, 210. Perin tuulehen makasi, Pallehin pahaan s??h?n, Selin luoen luotehesen, Kaltoin kaarnapohjasehen. Tuuli nosti turkin helmat, 215. Ahawa hamehen helmat, Teki tuuli tiineheksi, Ahawa awulliseksi. Mit? kantawi kohussa. Koiran tuo kohussa kanto, 220. Penun alla pernojensa, Maksoissansa maan itikan. Ku kanto kapalonuorat? Hawon akka raiwokerta, Se kanto kapalonuorat, 225. Lapsen karkian kapalon, Liinoissansa liikutteli, Helmoissansa heilutteli. Penitar waliwo waimo, Ulappalan umpisilm?! 230. Tule lasta p??st?m?h?n, Poikoa peritt?m?h?n; Tuli lukko koiran suuhun, Haitta haukun hampahisin, Ota lukko koiran suusta, 235. Haitta haukun hampahista; Ota sulku suun eest?, Kapu kielen kantimesta, Anna koiran kohti juosta, Penun oikein osata. 240. L?hen nyt miehist? mets?lle, Urohista ulkot?ille; Lepy lehto, kostu korpi, Taiwu ainoinen Tapio! Ihastu jumalan ilma, 245. Miehen menness? mets?lle! Ota mets? mieheksesi, Urohoksesi Tapio, Korpi kolkkipojaksesi! Soita mets? kanteletta, 250. Kukuta salo k?ke?. Jotta kulta kuunteleisi, Hopia tilin tekisi, Alla kuusen kultalatwan, Alla kaunihin katajan. 255. Matalainen mulla mahti, Lyhyk?inen onnen lykky, Sukset kultaset kuluwat, Hopiaiset hoikkenewat; Ik?w? minun tulewi, 260. Ik?w? tulettelewi, Kun ei oo kullan muuttajoa, Hopian wajehtajoa. Ik?w' on iloton ilta, P?iw? pitk? saalihiton. 265. Joko suuttu suuri luoja, hallan antaja wihastu, Kun ei anna aionkana, Harwonkana hoiwauta? Ell?s suuttuo jumala, 270. Maan pit?j? pillastuo; Toki anna aiallani, I?ll?ni ilmauta, Kun ma ainosin anelen, Kielin kullan kuikuttelen. 275. Miks et anna antoluoja, Lupoa luja jumala? Ei ne muutkana paremmat, Eik? pyyt?j?t pyhemm?t; Eip? miesten muienkana 280. Sinisemm?t silmiripset, Koriammat kulmakarwat, Jalan heitto hempi?mpi. Muut ne wiew?t wiekkahuulla, Muut ottawat ounahuulla, 285. Mie en weisi wiekkahuulla, En ottaisi ounahuulla, Weisin waiwani n??st?, Ottaisin omasta ty?st?. Mik? mieli, mik? muutos, 290. Mielusassa metsolassa; Entinen mets?n em?nt? Oli kaunis katsannolta, Ihana imertimilt?, K?et olit kullan k??rehiss?, 295. Sormet kullan sormuksissa, P?? kullan p?tinehiss?, Tukat kullan suortuwissa, Korwat kullan koltuskoissa, Silm?ripset simpsukoissa; 300. Nykynen mets?n em?nt? Ruma on warsin rungoltansa, Ilki? imertimilt?, K?et on witsak??rehiss?, Sormet witsasormuksissa, 305. P?? witsa p?tinehiss?, Tukat witsa suortuwissa, Korwat witsa koltuskoissa, Kaula witsa helmil?iss?. Miss? nyt antaja asuwi, 310. El?wi hyw? em?nt?, Puhas muori puuhoawi? Tuolla antaja asuwi, El?wi hyw? em?nt?; Puhas muori puuhoawi, 315. Sakaroilla sarwilinnan, Mets?n linnan liepehill?. Eilen mie k?win mets?ss?, Kolm' on linnoa mets?ss?; Yksi puinen, toinen luinen, 320. Kolmansi kiwinen linna, Se linna em?nn?n linna, Kuus' on kulta ikkunoa Kunki linnan kulmanteella. Mie katsoin sis?h?n noista, 325. Siell? antajat asuwat, Ja wiruwat wiljan eukot. Mielikki mets?n em?nt?, Puhas muori, muoto kaunis! Ly?te lykkywaattehisin, 330. Antipaitohin panete; Aukase metinen arkku, Mesilipas liikahuta, Metiselt? m?tt?h?lt?, Kultaselta kunnahalta. 335. Tuo mulle mets?n olutta, Mets?n mett? juoakseni; Mets?ss' on olutta paljon, Mets?ss? mesi makia. Hiero kahta k?mment?si 340. Nyperr? hypehi?si, Pane kulta kulkemahan, Hopia waeltamahan, Wasten miest? walkiata, Kowin koiwun karwallista. 345. Metsolan metinen neiti, Mets?n piika pikkarainen! Soitellos mesinen pilli, Simapilli piiparoita, Korwalle ehon em?nn?n; 350. Et em?nt? lienekk?n?, Jos et piikoa pit?ne, Sata piikoa pit?ne, Tuhat muuta k?skyl?ist?, Karjan kaiken kaitsiata, 355. Wiitsi?t? wiljan kaiken. Mielikki mets?n mini?, Tuulikki tyt?r Tapion! Ota piiska pihlajainen, Katajainen karjan ruoska, 360. Takoa Tapiowaaran, Tuomiwaaran tuolta puolen, Jolla witsot wiljoasi, Karkottelet karjoasi. Aja wilja wieremmille, 365. Aukeimmille ahoille; Jok' on laiska juoksemahan, Sit? laske lautaselle; Joka tielt? pois menewi, Sit? silmille siwalla, 370. Tielle korwasta kohota. Oja wastahan tulewi, Puro tiell? poikkipuolen; Silkki sillaksi siwalla, Punalanka portahaksi. 375. Mets?n ukko halliparta, Mets?n kultanen kuningas! Pane nyt mets?t miekka wy?lle, Salot kalpio k?tehen; Salot pannos palttinahan, 380. Mets?t werkahan wet??s, Haawat kaikki haljakkoihin, Kuuset kultihin rakenna, Wanhat hongat waskiwy?lle, Pet?j?t hopiawy?lle, 385. Koiwut kulta kalkkaroihin. Paa kun panit muinoselta Sinun antiaikoinasi, Minun pyyt?p?iwin?ni; Menty? minun mets?lle, 390. Ja salolle saatuani, Korwelle kohottuani, M?en p??lle p??sty?ni, Kuuna paisto kuusen oksat, Hopiana hongan oksat, 395. P?iw?n? pet?j?n latwat, Haawan latwat haljakkoina; Kuuna paisto kuulu poika, P?iw?n? tyt?r p?t?w?. Awa aittasi awara, 400. Luinen lukko lonkahuta; Ota kultanen kurikka, K?y?s waskinen wasara, Jolla korwet kolkuttelet, Salot synk?t sylkyttelet, 405. Wiljan syntym?sioilla, Rahan karwan kaswinmaalla, Jotta wilja wirtoaisi, Sek? karja karkuaisi, Miehen etsiw?n etehen, 410. Uron ottawan ohille. Aita kultanen kuwoa, Hopiainen pyst? pist?, Juosta karjan joutusasti, Wikew?sti wiilletell?, 415. Kullaista kujoa my?ten, Hopiaista tiet? my?ten. Jospa karja karkuaisi, Eli wilja wiereht?isi, Niin s? aitoa kohenna; 420. Kun h?n katsowi ylitse, Sillon aitoa ylenn?; Kuni katsowi alatse, Sillon aitoa alenna; Kun ei wilja wierem?ll?, 425. Sillon aita annollansa. Hiien poika pikkarainen, Hypp??j? hyw?n sel?n. paljastele warsoasi, Rakentele ratsuasi, 430. Ota kulta kannuksesi Hopiaisen orren p??st?, Kultasesta lippahasta, Kaskisesta wakkasesta; Sill? kutkuta kuwetta, 435. Sek? kaiwa kainaloita, Anna juosta joutusasti, Wikew?sti wiilletell?, Waskisissa waljahissa, Kultasissa kahlehissa. 440. Aita wastahan tulewi, Riehto aitoa rep?se Wiielt? witsasw?lilt?, Seitsem?lt? seip?h?lt?, Kaheksalta kannon p??lt?. 445. Ota witsa wiitt? sylt?, Koiwu kolmia tapoa, Jolla witsot wiljoasi, Karkottelet karjoasi. Kun ei t?ywy t?nnemp?n?, 450. Niin tuo tuolta tuonnempoa Takoa Tanikan linnan, Hiien linnan liepehilt?, Uroholle pyyt?j?lle, Miehelle anelewalle. 455. Mimerkki mets?n em?nt?, Waimo puhaswarrellinen, Mets?n ukko halliparta, Mets?n kultanen Kuningas! Tule nyt kullan muuttelohon, 460. Hopian wajehtelohon. Minun on kullat kuun ikuiset, P?iw?n poloiset hopiat, Isoni soasta saamat, Tawottamat tappioista; 465. Ne kuluwat kukkarossa, Tummentuwat tuhniossa, Kun ei oo kullan muuttajoa, Hopian wajehtajoa. Tule nyt kullat ottamahan, 470. Hopiat walitsemahan; Minun on kullat kirkkahammat, Sinun kullat karwasemmat. Lempiliinasi lewit? Alle minun kultieni, 475. Kullan maahan tippumatta, Hopian riwestym?tt?, Kullat annan kynsillesi, K?mmenellesi hopiat." Sill? lieto Lemmink?inen 480. Toki hiihti Hiien hirwen Hiien peltojen perilt?; Itse l?msens? l?hetti Hiien hirwen hartioille, Kaulalle kameli warsan, 485. Jott'ei potkinut kowasti, Selke? silitt?ess?. Sano tuolta tultuansa, Pohjolahan saatuansa: "Jo ma hiihin Hiien hirwen 490. Hiien peltojen perilt?; Anna akka tytt??si, Sek? nuorta morsianta." Sano Pohjolan em?nt?: "?sken annan tytt?reni, 405. Sek? nuoren morsiamen, Kun sa suistat suuren ruunan, Hiien ruskian hewosen, Hiien warsan waahtileuan, Joll' on rautaset kapiot, 500. Ter?ksiset temmottimet, Tuli tukka, rautaharja." Sillon lieto Lemmink?inen Otti kulta ohjaksensa, Hopiaisen marhaminnan, 505. L?ksi hewosen hakuhun, Suwikunnan kuuntelohon Hiien nurmien perilt?. Astua taputtelewi, K?y? kullerroittelewi, 510. Wihannalle wainiolle, Pyh?n pellon pientarelle. Siell? etsiwi hewoista, P??t? puiti katselewi, Suwikunnan suitset wy?ll?, 515. Warsan waljahat olalla. Iski silm?ns? it?h?n, K??nti p??t? p?iw?n alle, N?ki hiekalla hewosen, Kuloharjan kuusikolla, 520. Senp' on tukka tulta tuiski, Harja suihkisi sawua. Niin sanowi Lemmink?inen: "Ukko taiwahan napanen, Remupilwen reunahinen, 525. Taiwo auoksi awaos, Ilma riehoksi rewit?; Ilma kaikki ikkunoiksi, Taiwon kansi kahtaloksi. Sa'a lunta sauan warsi, 530. Kiehittele keih?swarsi, Harjalle hyw?n hewosen, Pyh?n laukin lautasille; Kylm? j??t? kyyn?ri? Otsahan pyh?n orihin." 535. Sato ukko uutta lunta: Wisko hienosta witi?, Kokonansa kolme sylt?, Harjalle hyw?n hewosen, Pyh?n laukin lautasille; 540. Kylmi j??t? kyyn?ri?, Otsahan pyh?n orihin. Siit? lieto Lemmink?inen Meni luota katsomahan, Likelt? t?hy?m?h?n, 545. Itse tuon sanoiksi wirkki: "Hiiest? hewosen synty, kuoresta walion warsan; Hiien warsa waahtileuka, Hiien ruskia heponen. 550. Tuoppa kultaturpoasi, Pist? p??t?si hopia, Kultasihin suitsiloihin, Waskisihin waljahisin; Ei t??ll? pahoin piet?, 555. Aiwan ankein ajeta." Sill? suisti suuren ruunan, L?ngitti jalon herwosen, Hiien warsan waljasteli, Wihannalla wainiolla, 560. Pyh?n pellon pientarella. Pisti suitset kullan suuhun, P?itsens? hopian p??h?n; Itse istuwi sel?lle, L?ihen reisin ratsahille, 565. Laski wirkkua witsalla, Hel?hytti helmiswy?ll?, Ajoa tomuttelewi Luoksi ankaran anopin. Sano tuonne saatuansa: 570. "Jo nyt suistin suuren ruunan, L?ngitin jalon hewosen, Hiien warsan paljastelin, Wihannalta wainiolta, Pyh?n pellon pientarilta, 575. Sek? hiihin Hiien hirwen Hiien nurmien perilt?; Anna akka tytt??si, Sek? nuorta morsianta." Sano Pohjolan em?nt?: 580. "?sken annan tytt?reni, Sek? nuoren morsiamen, Kun ammut joutsenen joesta, wirrasta wihannan linnun; Tuonen mustasta joesta, 585. Pyh?n wirran py?rtehest?; Yhen nuolen nostannalta, Yhell? yritt?m?ll?, Yhen jalkasi sialta." Siit? lieto Lemmink?inen 590. K?wi kohta ampumahan Jalo jousi kainalossa, Wiini nuolia sel?ss?; K?wi Tuonelan joelle, Pyh?n wirran py?rtehelle. 595. Ulappalan ukko wanha, Ukko wanha umpisilm?, Tuonen mustalla joella, Pyh?n wirran py?rtehell?, Katselewi, k??ntelewi, 600. Tulewaksi Lemmink?ist?. Kaunis kaukoa n?kywi, Werew? wesien poikki, Saawaksi, l?henew?ksi. Niinp' on ukko umpisilm? 605. Laulawi wesomen weest?, Umpiputken lainehista, Sy?ksi miehen sy?men kautta, Kautta kainalon wasemen, L?pi lieto Lemmink?isen. 610. Sano lieto Lemmink?inen: "Sen m? tein pahinta ty?t?, Kun en muistanut kysell? Kapehelta ?itilt?ni, Miten olla, kuin ele?, 615. N?in? p?iwin? pahoina; En tie? ween kipuja, Umpiputken ailuhia." Ulappalan ukko wanha, Ukko wanha, umpisilm?, 620. Wiepi juoksulla jokehen, Syyt?wi meren syw?h?n, Alle aaltojen ajawi, Tuon on lieto Lemmink?isen. Siin? lieto Lemmink?inen, 625. Itse kaunis kaukomieli, Meni koskessa kolisten, My?t?wirrassa wilisten, Tuonne Tuonelan tuwille. Tuo werinen Tuonen poika 630. Ly?pi miest? miekallansa, Kawahutti kalwallansa; L?ip' on kerran leimahutti Miehen wiieksi muruksi, Kaheksaksi kappaleksi; 635. P??n m?k?si m?tt?h?ksi, Jalat raian haarukaksi, Muun lihan lahoksi puuksi, Silm?t suolle karpaloiksi, Hiwukset kuiwiksi kuloiksi. 640. Siin' on loppu Lemmink?isen, Kuollo ankaran kosian.

Kaheksas Runo.

?iti jo koissa walittaa kauan Lemmink?isen kosissa wiipyw?n. Katsotaan sukaa, n?h??n werta wuotawan. T?st? ?itille h?t?, jo itse l?htee Pohjolaan poikoansa tieustelemaan. Pohjan akka esinn? muita wiekastelewa jo wiimmen sanoo toenki, panneensa hirwi? hiihtamaan, hewosia suistamaan ja lintuja ampumaan. ?iti n?ilt? teilt? poikoansa etsim??n; hakee hakemalla, ei l?y?. Tulee tielle, tiet?ki kysyy, jos tienne Lemmink?isest?. Tie utelee Hiitolaan saaneen, josta kuitenkana ei l?yt?. N?kee kuun, kys?si kuulta. Kuu arwelee jos lienee Pohjan lampiin hukkunut. Ei l?y? sielt?k?n?. Niin wiimmen saappi p?iw?lt? kysyneeksi, joka kaiketi tieten sanoo Tuonen joelle surmatuksi. Siit? ?iti Tuonen jokea haroamaan p?iwe? rukoillut Tuonelata siksi ajaksi unettamaan. Saapi haratessa pala palalta Lemmink?ist?, joista palasista uuelleen rakentaa poikansa el?m??n, saahen poika wiel? w?h? entist?ki paremmaksi.

Siit? ?iti ?yhk?sewi, Walittawi waimo wanha: "Woipa poikani polonen, Kuulu kultani omena, 5. Wiikon wiipywi kosissa, Kauan mailla wierahilla." Oli ennen naitu nainen, Ennen ostettu em?nt?, Koissa lieto Lemmink?isen, 10. Kaukomielen kartanossa; Katso illalla sukoa, Aamulla tere? harjan, Jo suka werin waluwi, Harja hurmehin loruwi. 15. Sano ennen naitu nainen, Ennen ostettu em?nt?: "Jo nyt on poikasi polonen, Kuulu kultasi omena, Matkoilla majattomilla, 20. Teill? tiet?m?tt?mill?; Jo suka werin waluwi, Harja hurmehin loruwi." Siit? ?iti Lemmink?isen Itse katsowi sukoa, 25. Itse itkulle hyr?yty: Sanowi sanalla t?ll?: "Woi polonen p?iwi?ni, Woipa laaja lapsiani. Jo nyt on hukka Lemmink?ist?, 30. Tuho poikoa p?t?ist?; Jo suka werin waluwi, Harja hurmehin loruwi." Nousi leiwon lentimille, Sirkun siiwille yleni, 35. Lenti Pohjolan tuwille: "Oi sie Pohjolan em?nt?! Minne saatit Lemmink?isen, Kunne poikani polosen?" Sano Pohjolan em?nt?: 40. "Sy?tin miehen sy?neheksi, Juotin miehen juoneheksi, Ajatin alanen?ksi, Panin orihin rekehen, Korjahan kowan tulisen; 45. Liekk? j??lle j?tt?nynn?, Uhkuhun upottanunna." Sano ?iti Lemmink?isen: "Jo wainen walehtelitki; Minne saatit Lemmink?isen, 50. Kunne poikani polosen?" Sano Pohjolan em?nt?: "Sy?tin miehen sy?nneheksi, Juotin miehen juoneheksi, Apatin alanen?ksi, 55. Istutin wenon per?h?n, Laitin kosket laskemahan, Liekk? kuollut koskitiell?, Hurja hukkunut wesill?." Sano ?iti Lemmink?isen: 60. "Jo wainen walehtelitki; Minne saatit Lemmink?isen, Kunne poikani polosen? Sano tarkkoja tosia, Walehia wiimmesi?, 65. Taikka surmasi tulewi, Kuolemasi kohtoawi." Sano Pohjolan em?nt?: "Panin hirwet hiihtamahan, Jalopeurat jaksamahan, 70. Suuret ruunat suistamahan, Warsat waljastattamahan; Laitin joutsenen hakuhun, Pyh?n linnun pyy?nt?h?n, Enk? tie? itsekk?n?, 75. Mi lie tullunna tulonen, Mik? kuollo kohtaellut, Kun ei kuulu jo tulewan Morsianta pyyt?m?h?n, Tytt?? anelemahan." 80. Emo etsi eksynytt?, Kaonnutta kaipoawi, Talwella lylyin lipein, Kes?ll? kewysin pursin. Ei tie? emo polonen, 85. Eik? kantaja katala, Miss? liikkuwi lihansa, Wierewi oma werens?; Liekk? maalla, wai merell?, Waiko suurella salolla, 90. K?yneek? k?pym?ke?, Kanarwaista kangasmaata, Wai lienee meren sel?ll?, Lakehilla lainehilla. Emo etsi poikoansa, 95. Kaonnutta kaipoawi; Juoksi sunna suuret korwet, Weet saukkona samosi, Orawana hongan oksat, K?rpp?n? kolot kiwien, 100. Puiten puut, jaellen hein?t, Katsellen kanerwajuuret. Tiehyt wastahan tulewi, Niin tielle kumarteleksen: "Oi tiehyt jumalan luoma. 105. Oletko n?hnyt poikoani, Kullaista omenoani, Hopeaista sauoani?" Tiehyt taiten wastaeli: "Enk' ole n?hnyt, enk? kuullut; 110. Liekk? poikasi polonen, Kuulu kultasi omena, Hiien hiilikankahilla, Pahan wallan walkioissa, Kypeniss? kyyn?swarsin, 115. Koprin kuumissa poroissa." Etsi tuolta poikoansa, Kullaista omenoansa, Hopiaista sauoansa, Puiten puut, jaellen hein?t, 120. Katsellen kanerwajuuret; Etsi tuolta, eip? l?y?. Kuuhut wastahan tulewi, Niin kuulle kumarteleksen: "Oi kuuhut jumalan luomaa 125. Oletko n?hnyt poikoani, Kullaista omenoani, Hopiaista sauoani?" Kuuhut taiten wastoawi: "Enk' ole n?hnyt, enk? kuullut; 130. Liekk? poikasi polonen, Kuulu kultasi omena, Pohjan pitk?ss? per?ss?, Lapin maassa laukiassa, Lammissa kalattomassa, 135. Aiwan ahwenettomassa, Sisarena siikasilla, Weikkona ween kaloilla." Etsi tuolta poikoansa, Kullaista omenoansa, 140. Hopiaista sauoansa, Puiten puut, jaellen hein?t, Katsellen kanerwajuuret, Hakiellen hienot hein?t. P?iwyt wastahan tulewi; 145. P?iw?lle kumarteleksen: "Oi p?iwyt jumalan luoma, Luoma luojan walkiamme! Oletko n?hnyt poikoani, Kullaista omenoani, 150. Hopiaista sauoani?" Jopa p?iwyt jonki tiesi, Arwaeli aurinkoinen: "Tuoll' on poikasi polonen, Kuulu kultasi omena, 155. Yheks?n meren takana, Meri puolen kymmenett?, Tuonen mustansa joessa, Manalan alantehessa; Mennyt koskessa kolisten, 160. My?t?wirrassa wilisten, P?? p?t?sen m?tt?h?n?, Jalat raian haarukkana, Muu liha lahona puuna, Silm?t suolla karpaloina, 165. Hiwukset kuiwina kuloina." Siit? ?iti Lemmink?isen Meni seppojen pajahan: "Ohoh seppo weikkoseni! Tao rautanen harawa, 170. Tao piit satoa sylt?, Warsi kahta kalkutellos." Saapi rautasen harawan, Siit? l?ksi lent?m?h?n; Wastat siiwiksi sitowi, 175. Pani purstoksi lapion. Lenti tuonne l?yhytteli Yheks?n meren ylitse, Meri puolen kymmenett?, Maat siniset, puut punaset, 180. Lehot lemmen karwalliset. Lenti Tuonelan joelle, Manalan alantehelle, Itse tuon sanoiksi wirkki: "Oi p?iwyt jumalan luoma, 185. Luoma luojan walkiamme! Paista hetki heltehest?, Toinen himmest? hiosta, Kolmansi koko ter?lt?, Nukuttele nuiwa kansa, 190. W?syt? w?ki Manalan." Tuo p?iwyt jumalan luoma Luoma luojan aurinkoinen, Lenti p??t?nn? kanana, Siipipuonna siuotteli; 195, Lenti koiwun konkelolle, Lep?n lennolle lehahti, Paisti hetken heltehest?, Toisen himmest? hiosti, Kolmannen koko ter?lt?; 200. Nukutteli nuiwan kansan, W?sytti w?en Manalan, Nuoret miekkojen nojahan, Wanhat wasten sanojansa, Keski i?n keih?ille. 205. Siit? lenti leuhautti Entisellens? sialle, Paikallensa muinoselle, Tasaselle taiwahalle. Itse ?iti Lemmink?isen 210. Otti rautasen harawan, Meni my?t?ns? merehen, Sukkarihmasta sulahan, Wy?lapusta lainehesen. Weti kerran pitkin wett?, 215. Kerran toisen poiken wett?, Kolmannen witahan wett?. Kerrallapa kolmannella Elotukku sai etehen, Haramahan rautasehen. 220. Elotukku ei se ollut; Oli lieto Lemmink?inen, Itse kaunis Kaukomieli, Waan oli pikkuista wajalla: Kahta k?tt?, yht? p??t?, 225. Monta muuta muskuloa, Wiel? henke? polonen. Siit? ?iti Lemmink?isen Harawoipi wiel? kerran, Harawoipi my?t? wirran, 230. Harawoipi wasta wirran; Min saa k?tt?, kunka p??t?, Mink? muita muskuloita, T?st? poikoa rakenti, Laati lieto Lemmink?ist?. 235. Sano ennen naitu nainen, Ennen ostettu em?nt?: "Ei ole miest? mennehess?, Urosta uponnehessa; Mies mennyt, liha m?r?nnyt, 240. Ty?nn? Tuonelan jokehen, Manalan alantehesen." Tuop' on ?iti Lemmink?isen Eip? ty?nn? poikoansa; Tuuwitteli tuttuansa, 245. Waapotteli n?hty?ns?, Entisellens? elolle, Muinosille muowoillensa. Itse tuon sanoiksi wirkki: "Mist? woie saatanehe, 250. Simatilkka tuotanehe, Jolla woian woipunutta, Pahoin tullutta parannan? Tuolta woje wuotuohon, Simatilkka tippuohon 255. Kuun luota, tyk?? p?iw?n, Otawaisten olkap?itse; Siell? on woitehet wakaiset, Katsimet alinomaset, Siell? on mett? mieluhista, 260. Siell? wett? woimallista, Josta saapi saamatonki, Ottawi olematonki. Mehil?inen ilman lintu! Lenn? tuonne liuottele 265. Yli kuun, alatse p?iw?n, Otawaisten olkap?itse; Lenn? luojan kellarihin, Kamarihin kaikkiwallan, Rywet? siipesi simassa, 270. Kasta kaapusi meess?, H?yr?yt? h?yhenesi; Sitte t?nne tultuasi Tuo simoa siiwess?si, Kanna mett? kaapussasi, 275. Pahoille paranteheksi, Wammoille waluwesiksi." Siit? ?iti Lemmink?isen Itse woiti woipunutta, Pahoin tullutta paransi; 280. Woiti kerran ensimm?isen Alta aiwan terweheksi, Woiti kerran keskimm?isen Keske? kiwuttomaksi, Woiti kerran j?lkimm?isen 285. P??lt? nuurumattomaksi, Ehommaksi entist?ns?, Paremmaksi muinostansa. Tuli turwa m?tt?h?st?, Poika pohjasta yleni.

Yheks?s Runo.

W?in?m?inen wenett? laatimassa uupuu kolme sanaa teent?runossaan. L?htee niit? hakuun. Etsii esinn? muilta paikoilta, kun ei l?y?, k?ypi Tuonelaanki. Huutaa Tuonen jokirannalla wenett? joen poikki p??st?ksens?. Wastataan wenett? ei saatawan ennen syyn sanottua, mit? oli Tuonelaan tulewa. W?in?m?inen sanoo Tuonen, sanoo rauan, sanoo tulen, sanoo ween Tuonelaan tuonehensa; ei uskota, eik? tuoa wenett??. Jo sanoo oikianki asian, sanoja Tuonelasta l?hteneens?. Tuoaan wenet, luoaan joen poikki, sy?tet??n, juotetaan ja makuutetaan. Maatessaan werkkoja laaitaan joelle, W?in?m?isen ei i?ti j?lelle p??st?. Siit? W?in?m?isen piti muiksi ruweta, pienemm?ksi muutellate, werkon silmilt? l?pi uiaksensa. Niin p??si Tuonen werkoista, waan sanoa sielt? ei saanut.

Waka wanha W?in?m?inen Teki tieolla wenett?, Laati purtta laulamalla; Puuttu pursi pohjapuuta, 5. Eme? eriwenonen. L?ksi puuta etsim?h?n, Tammea tawottamahan, Iski puuta kirwehell?, Tammea tasater?ll?; 10. Tahto tammi wastaella, Puu wiri? wieretell?: "Ei minusta pohjapuuta, Eme? eriwenehen; Jo p?iw?n? eillisen? 15. Mato juureni makasi, Jo aiwin t?n?ki p?n? Korppi istu latwallani Suu weriss?, p?? weriss?, Kaula kaikki hurmehissa." 20. Siit? wanha W?in?m?inen Wiel? eistywi etemm?; Niin l?ysi m?elt? m?nnyn, Puun pet?j?n kalliolta, Siit' on saapi pohjan purren, 25. Em?puun eriwenehen. Teki tieolla wenett?, Laati purtta laulamalla; Laulo p?iw?n, pohjan puutti, Laulo toisen, laian liitti, 30. Laulo kohta kolmannenki Hankoja hakatessansa, Parraspuita pannessansa, Tehess?ns? teljopuita. Uupu kolmea sanoa 35. P??h?n laian p??stess?ns?; Perilaian liitoksessa, Salwalla wenon sakaran, Kokkapuun kohentimilla. Waka wanha W?in?m?inen 40. Jo tuossa ajattelewi, Mist?p? sanoja saisi, Loisi lempiluottehia. Paimen wastahan tulewi, H?np? tuon sanoiksi wirkki: 45. "Saat tuolta sata sanoa, Tuhat wirren tutkelmusta, P??skyparwen p??laelta, Hanhilauman hartioilta, joutsenkarjan juonen p??st?." 50. Waka wanha W?in?m?inen L?ksi saamahan sanoja; Paljo p??skyj? menetti, Tuho joukon joutsenia, Harkun hanhia h?witti; 55. Ei saanut sanoakana, Ei sanoa puoltakana. Arwelee, ajattelewi: "Tuolla olis sata sanoa, Tuhat wirren tutkelmusta, 60. Kes?petran kielen alla Suussa walkian orawan." L?ksi saamahan sanoja, Onkelmoita ottamahan; Pellon petroja h?witti, 65. Orawia suuren korren; Ei saanut sanoakana, Ei sanoa puoltakana. Arwelee, ajattelewi: "Tuolta saan sata sanoa, 70. Tuhat wirren tutkelmusta, Tuolt' on Tuonelan koista, Manalan alusmajasta." L?ksi Tuonelta sanoja, Manalalta lausehia; 75. Astua taputtelewi, Astu p?iw?n, astu toisen, Jo p?iw?n? kolmantena Tuli Tuonelan joelle. Niin huhuta huiahutti 80. Tuossa Tuonelan joessa: "Tuo wenett? Tuonen tytti, Lauttoa Manalan lapsi, Yli salmen saahakseni, Joen poikki p??st?kseni." 85. Tuonen tytt?ret sanowat, Lausuwat Manalan lapset: "Wenet t??lt? tuotanehe, Kuni syy sanottanehe, Mi sinun Manalle saatti, 90. Kuka tuotti Tuonelahan Ilman tauin tappamatta, Ottamatta oiwa surman, Muun surman murentamatta." Sano wanha W?in?m?inen: 95. "Tuoni on mun Manalla saanut, Tuoni tuonut Tuonelahan." Tuonen tytt?ret toruwat, Kalman neiot kalkuttawat: "Jo tunnen toen puhujan, 100. Tajuelen kielastajan; Kun Tuoni Manalle toisi, Tuoni toisi tullessansa, Manalainen matkassansa, Sylin multa siirrett?isi, 105. Koprin kuoppa kaiwettaisi. Mi sinun Manalle saatti?" Sano wanha W?in?m?inen: "Rauta mun Manalle saatti, Ter?s tuotti Tuonelahan." 110. Tuonen tytt?ret toruwat, Kalman immet kantelewat: "Jo tunnen toen puhujan, Tajuelen kielastajan; Kun rauta Manalle saisi, 115. Ter?s toisi Tuonelahan, Werin waattehet waluisi, Hurmehin hurahteleisi. Mi sinun Manalle saatti?" Sano wanha W?in?m?inen. 120. "Tuli on mun Manalle saanut, Walkiainen Tuonelahan." Tuonen tytt?ret toruwat, Lapset kalman kalkuttawat: "Jo tunnen toen puhujan, 125. Ymm?rtelen kielastajan; Kun tuli Manalle toisi, Walkiainen Tuonelahan, Tulin waattehet palaisi, Walkehin walahteleisi. 130. Mi sinun Manalle saatti?" Sano wanha W?in?m?inen: "Wesi on mun Manalle saanut, Wesi tuonut Tuonelahan." Tuonen tytt?ret toruwat, 135. Manan neiot riitelew?t: "Tuosta tunnen kielastajan, Tajuan walehtelian; Jos wesi Manalle toisi, Wesin helmasi heruisi, 140. Lainehin lapahteleisi. Ei sill? wenett? saaha, Tuoa purtta Tuonelasta; Sano tarkkoja tosia, Walehia wiimmesi?, 145. Mi sinun Manalle saatti, Kuka tuotti Tuonelahan, Ilman tauin tappamatta, Ottamatta oiwa surman, Muun surman musertamatta." 150. Sano wanha W?in?m?inen: "Toki m? sanon toetki, Jos w?h?n walehtelinki: Tein tieolla wenett?, Laain purtta laulamalla, 155. Laulon p?iw?n, pohjan puutin, Laulon toisen laian liitin, Laulon kohta kolmannenki Hankoja hakatessani, Parraspuita pannessani, 160. Tehess?ni teljopuita; Uuwun kolmea sanoa P??h?n laian p??sty?ni, Per?laian liitoksessa, Kokkapuun kohentimilla, 165. Salwalla wenon sakaran. L?ksin Tuonelta sanoja, Manalalta lausehia. Tuo wenett? Tuonen tytti, Lapsi kalman karpasoa, 170. Yli salmen saahakseni, Joen poikki p??st?kseni." Toi wenehen Tuonen tytti, Yli salmen saattelewi, Joen poikki p??stelewi; 175. Sy?tti miehen, juotti miehen, Pani maata matkamiehen, Mies makaawi, waatet walwo. Tuonen tytt? k?ykk?leuka, K?ykk?leuka, rautasormi, 180. Rautarihman ketr??j?, Waskilankojen walaja, Ketr?si satasen nuotan, Tuhantisen tuuritteli, Yhten? sykysyy?n?, 185. Yhell? wesikiwell?. Tuonen poika koukkusormi, Koukkusormi, rautan?ppi, Rautawerkkojen kutoja, Waskinuotan walmistaja, 190. Kutowi satasen nuotan, Tuhantisen tuuritteli, Samana sykysyy?n?, Samalla wesikiwell?. Siit? werkko weet?h?n 195. Poikki Tuonelan joesta, Sek? pitkin jotta poikki Jotta wiel?ki witahan; Jott' ei p??st? W?in?m?isen, Selwit? uwentolaisen, 200. Sin? ilmoissa ik?n?, Kuuna kullan walkiana, Tuolta Tuonelan koista, Manalan ikimajasta. Sillon wanha W?in?m?inen 205. Jo n?ki tuhon tulewan, H?t?p?iw?n p??lle saawan; Tohti toisiksi ruweta, Unohti muuksi muutellate: Meni mustana merehen, 210. Kiwen? wetehen wieri, Sarana saraikkohon. Saan tappo taimenia, Tuhat emon alwehia; Mato rautaisna matona, 215. Kulki kyisn? k??rmehen?, Poikki Tuonelan joesta, L?pi Tuonen werkkoloista. Sano tuolta saatuansa, Tuonelasta tultuansa, 220. Nousewalle nuorisolle, Kansalle ylenew?lle: "Elk?te etinen kansa, Elk?te takanenkana, L?hk? Tuonelta sanoja, 225. Manalasta lausehia; ?i? on sinne mennehi?, Ei paljo palannehia, Tuolta Tuonelan koista, Manalan ikimajasta." 230. Ei sielt? sanoja saanut, Ei sanoa puoltakana.

Kymmenes Runo.

W?in?m?inen yh? sanoja wajalla jo arwelee niit? Antero Wipuselta saawansa. Waan matkat sinne oliwat erinomattain pahoja, muuan juoni neulojen neni?, muuan miekan tutkamia, muuan kirween teri? k?yt?w?. Waan pit?? kuitenki l?hte?. Eill? teett?? h?n rautatalukset, rautapaian ja rautasen korennon Ilmarisella. Niin l?htee, astuu taputtelee, tulee Wipusen luoksi. T?m? jo oli aikoa kuollut ja maassa lew?nnyt, jotta paikalla kaswo wahwa mets? usiampilaisia puita. W?in?m?inen raiwaa mets?n, sy?ksee korennon Wipusen suuhun. Mit? korennossa p??ll? meltoa oli, sen Wipunen helposti puri, waan eip? woinutkana ter?st? sy?mess? purra. Siit? W?in?m?inen Wipusen muutamasti suunsa kowin suureksi awettua meni suuhun ja suusta watsaan. Jo siell? alkaa takoa, josta kowa tuska ja watsanw??nne Wipuselle. Ei tieten eik? arwaten, mi lienee kohtaus, loihtimalla yritt?? wapaaksi p??st?. W?in?m?inen kuitenkana ei liiku eik? sano l?htew?ns?, ennen kun saisi sanoja kuulla. Niin alkaa Wipunen laulella, josta W?in?m?inen sanoja kyllin kuultuansa l?htee j?lelle weneens? luoksi.

Waka wanha W?in?m?inen, Kun ei saanunna sanoja Tuolta Tuonelan koista, Manalan ikimajasta, 5. Ain' yht? ajattelewi, Pitkin p??t?ns? pit?wi, Mist?p? sanoja saisi, Loisi lempiluottehia. Sanan wirkko, noin nimesi: 10. "Tuolla oisi sata sanoa, Tuhat wirren tutkelmusta, Suussa Antero Wipusen, Watsassa wanhan Kalewan. Sinne on matka ment?w?t?, 15. Polku poimeteltawata, Seki matkoa pahinta; Yks on juoni juostakseni Naisten neulojen neni?; Juoni toinen juostakseni 20. Miehen miekan tutkamia; Kolmas juoni juostakseni Uron tapparan teri?." L?hte? luku tulewi, Toinen k?y? kelpoawi, 25. Kun on muienki kasakan Eli orjan palkollisen. Meni sepponsa pajahan, Sanowi sanalla tuolla: "Ohoh seppo Ilmarinen. 30. Taos rautaset talukset, Tao rauta rukkasetki, Paita rautanen rakenna, Laai rautanen korento, Ter?ksinen tienaellos, 35. Tao sy?mehen ter?kset, We? p??lle melto rauta; L?hen saamahan sanoja, Onkelmoita ottamahan, Watsasta wanhan Kalewan, 40. Suusta Antero Wipusen." Sano seppo Ilmarinen "Wiikon on Wipunen kuollut, Kalewa kaonnut kauan, Wipunsa wiritt?m?st?, 45. Ahtamasta ansatiens?; Et sielt? sanoa saane, Et sanoa puoltakana." Waka wanha W?in?m?inen Toki l?ksi, ei totellut, 50. Astu p?iw?n helkytteli Naisten neulojen neni?, Astu toisen torkutteli Miesten miekan tutkamia, Kolmanenki keikutteli 55. Uron tapparan teri?. Itse wirsik?s Wipunen Jo oli wiikon maassa maannut, Kauan lentossa lew?nnyt; Haapa kaswo hartioilta, 60. Koiwu kulmilla yleni, Lepp? leukaluun nen?st?, Pajupehko parran alta, Otsasta orawikuusi, Hawu honka hampahilta, 65. Jaloilta jalo pet?j?. Jo tulewi W?in?m?inen, Kaato haawan hartioilta, Koiwun kulmilta kukisti, Leuoilta lep?n lewi?n, 70. Pajupehkon parran alta, Hakko hongan hampahilta, Kuusen otsalta kumosi, Penko pensi?n pet?j?n. Sy?ksi rautasen korennon 75. Ikenihin irjuwihin, Leukohin lotisewihin. Tuosta wirsik?s Wipunen Heti herkesi unesta, Tunsi koskewan kowasti, 80. Kipi?sti kiusasewan. Puri p??lt? mellon rauan, P??lt? rautasen korennon, Ei tiennyt ter?st? purra, Ei sy?? rauan sy?nt?. 85. Auko suunsa suuremmaksi, Leukapielens? lewitti, Niell?ksens? W?in?m?ist?. Siit? wanha W?in?m?inen Saip' on suuhun suuritieon, 90. Watsahan waraw?kew?n; Wiikon kielell? wiruwi, Keruksissa kellehtiwi, Siit? watsahan walahti. Pani paitansa pajaksi, 95. Hiat paian palkeheksi, Turkkinsa tuhottimeksi, Housut hormiksi rakenti, Sukat hormin suulliseksi, Polwensa alasimeksi, 100. Wasaraksi kyyn?sp??ns?, Pikkusormensa pihiksi; Takoa taputtelewi, Ly?? lynn?hyttelewi, Watsassa waraw?kew?n, 105. Mahtipontisen powessa. Sillon wirsik?s Wipunen Itse tuon sanoiksi wirkki: "Mi sie lienet miehi?si, Jo kuka urohiasi; 110. Jo olen sy?nyt sa'an miest?, Tuhonnut tuhan urosta, En ole wiel? mointa sy?nyt; Syet suuhuni tulewat, Kek?lehet kielelleni, 115. Rauan kuonat kulkkuhuni. Mist' olet Hiisi hingannunna, Kusta juutas julkenunna, Perkele perehtynynn?? Kun olet tullut tunnotonna, 120. Tawotonna taputellut, Puremahan, j?yt?m?h?n, Sy?m?h?n, kaluamahan. Oletko tauti luojan luoma, Surma s??t?m? jumalan, 125. Wai olet pantu palkan eest?, Rakettu rahan nen?st?? Jos olet tauti luojan luoma, Surma s??t?m? jumalan, Niin m? luomme luojahani, 130. Heit?mme jumalahani, Ei herra hywe? heit?, Luoja kaunista kaota. Jos olet pantu palkan eest?, Rakettu rahan nen?st?, 135. Niin m? pannen palkatonta, rahatonta juoksemahan, Kullatonta kulkemahan. Tiet?h?n sinun sukusi, Maan kawala kaswantosi; 140 Oletko kalma kalmistosta, Perkele pyh?st? maasta, Mullista muhajawista, Maista liikuteltawista? Wai olet wieno weest? nossut, 145. Ween waahesta walunut; Wai olet tuulen tuuwittama, Meren tyrskyn ty?nn?tt?m?? Mist' olet pulma puuttununna, Taikia tapahtununna? 150. Kiwist?k?, kannoistako, Waiko wanhoista sioista, Waiko watturaunioista, Tietomiesten tienohilta, Lakkip?ien lainehilta, 155. Noitien noronenist?, M?kip?ist? m?yrymiesten, Lummetkoirain koista, Karhun kiljun kartanosta, Rewon r??ynt?sialta, 160. J?niksen j?wint?mailta? L?he nyt kumma kulkemahan, Maan paha pakenemahan, Ennen kun sanon emolle, Wirkan wierin wanhemmalle. 165. Kun min? etsin emosi, Haen waltawanhempasi, Wiel? turmut tuskihisi, Haluisi halkielet; Halkiat paha kaheksi, 170. Konna kolmeksi muruksi. Ei ennen minun isoni, Eik? waltawanhempani, Nouatellut noian mielt?, Lahjotellut Lappalaista; 175. Sai se liiat liikkumahan, Sai pahat pakenemahan. Jos ei minussa miest? lienee Ukon pojassa urosta, Ompa tuossa weikossani, 180. Joka pilwi? pit?wi, Hattaroita hallitsewi. Tuolta ma anon apua, Tuolta huuan hoiwautan, Yl?h?lt? taiwosesta, 185. Alahalta maaem?st?; Huutelen h?t?sen huuon, Panen ??nen pakkoisen, L?pi maan, l?pi manuen, L?pi kuuen kirjokannen, 190. L?pi taiwahan yheks?n. Ukko taiwahan napanen, Remupilwen reunahinen. Tuo t?nne tulinen miekka, S?kehinen s?il? kanna, 195. Jolla ma pahan pitelen, Ilki?n iki asetan. Nouse weest? ween em?nt?, Sinilakki lainehista, Hienohelma hettehest?, 200. Puhasmuotonen murasta, Awukseni, ainokseni, Tuikseni, turwakseni, T?ss? ty?ss? ty?l?h?ss?, T?ss? tuskassa kowassa. 205. Nouse mets? miehinesi, Korpi kaikki kansoinesi, Perkele perehinesi, Umpilampi lapsinesi; Sata miest? miekallista, 210. Tuhat rauaista urosta, W?eksi w?h?n urohon, Miehen pienen miehueksi. Kun ei tuosta kyll? liene, Mist? m? anon apua? 215. Onko wanhoa w?ke?, I?n kaiken istunutta; Nouse maasta mannun eukko, Pellosta periis?nt?, Kaikki maasta miekkamiehet, 220. Hiekasta hewoisurohot, T?m?n pulmun purkajaksi, T?m?n jakson jaksajaksi. Kawe eukko luonnon tytti, Kawe kultanen korea! 225. Joka ennen p??st?t p??stit, Joka ennen jaksot jaksoit, K?y nyt p??st? p??st?m?h?n, T?m? jakso jaksamahan. Kun ei wiel? tuosta liene, 230. Saakohon joku jumala, Tuhatkunta perkeleit?, Kaikki p??st?t p??st?m?h?n, Kaikki jaksot jaksamahan, Kaikki pulmut purkamahan. 235. L?he nyt kohusta konna, Maan kamala maksoistani, Ei siell? sinun sioa Siankana tarpehella; Muunne muutaos majasi, 240. Etemm? elosiasi. Minne nyt sinun manoan, Kunne k?sken ja kehotan, Kun sa lienet nosto toisen, Toisen nosto, toisen nuoli, 245. Toki koitellos kotiisi, Teki?si tienohille, Paniasi parmohille. Liiku kun lipi? koira, Tuika kun tulikipuna; 250. Lenn? kukkona kujaan, Kanan lassa kartanolle; Sorra soimelta hewonen, Nawetasta sarwinauta, P??hyt koukkuhun kowerra, 255. Sarwet sontahan sowita, H?nt? laske lattialle. Sitte tullessa tupahan Mene kynsin kynnyksess?, Polwin porstuan owissa, 260. Saahen syrjin syytt?mist?, Wieritse wiattomista, K?y?s p??lle k?ski?si, Nouse p??lle nostajasi, Ota kiinni kinterest?, 265. Takimmaisista jaloista, Kaijimmista kantap?ist?, Wasemmista warpahista; Tunge perkelet tulehen, Is?nn?t perisopesta, 270. Em?nn?t owisopesta, Lapset keskilattialta; Suin tulehen, p?in tulehen, Takaraiwoin tanterehen; Silm?t k??nn? kellellehen, 275. Niskat ruttoin rutase, Wello werta hartioissa, Sotke suolia sis?ss?, Keit? keuhkoja mahassa. Pane p?? p?risem?h?n, 280. Pane luut lotisemahan, Henki huokumattomaksi. Waan en pannekan pahoille, Warsin t?ille t?rkehille; Tuonne ma sinun manoan 285. Is?nt?si iltaselle, Em?nt?si einehelle, Muorisi muna paloille, Muun perehen murkkinalle; Siell? itkewi isosi, 290. Walittawi wanhempasi, Weljesi wesin waluwi, Muorisi murehtelewi. Ota Hiielt? kyp?r?, Lakki laajan perkelehen, 295. Yli meret menn?ksesi, Lammit luikutellaksesi; Saaos Hiien hiihtoneuot, Lemmon lepp?set siwakat, Pahan miehen paksu sana, 300. Joilla hiihat hiien maita, Lemmon lehtoja samoat. Waan jos kyyti? kysynet, Anonet ajohewoista; Ota Hiiest? hewonen, 305. Wuoresta walitse warsa, Hiiess' on hyw? hewonen, Punatukka tunturissa, Hyw?lle hypitt?j?lle, Ajajalle ankaralle, 310. Jonka tukka tulta tuiski, Nen? warsin walkiata; Joll' on rautaset kapiot, Ter?ksiset temmottimet; Jonk' ei kynnet kilpistele, 315. Eik? kalpistu kapiot, Ilmankana iljanella, Kalmankana kaljamalla. Jos ei wiel? siit? liene, Niin ota sukusi sukset, 320. Heimokuntasi hewoset, Weljesi weno punanen, Kulkiaksesi kotihin, Wenehell? wett? my?ten, Hewosella tiet? my?ten, 325. Suksilla m?ki? my?ten. Ollet kalma kalmistosta, Perkele pyh?st? maasta; Niin tuonne sinun manoan, Tuonne k?sken ja kehotan, 330. Multihin muhajawihin, Maihin liikuteltawihin, Johon on kansa kaatununna, W?ki wahwa w??ntynynn?. Ollet wieno weest? nossut, 335. Ween waahesta walunut; Niin tuonne sinun manoan, Tuonne k?sken ja kehotan, Suurelle meren sel?lle, Ulapalle aukialle, 340. Pohjan pitk?h?n per?h?n; Siell? tuulen tuuwitella, Ween wienon wilkutella, Ween synk?n sylkytell?. Ollet tuulen tuuwittama, 345. Ilman tyrskyn tyyr?elm?, Menn?s tuulen tiet? my?ten, Ahawan ratoa my?ten; Liiku kun lipi? koira, Siiry kun sininen nuoli, 350. Tuika kun tulikipuna. Ja tuonne ma sinun manoan Hirwen hiihtokankahille, J?niksen j?pim?maille, Rewon r??kym?sioille, 355. Kontion kiwikolohon, Karhun louhikamarihin, Notkoille noroperille, Soille r?ykynett?mille, Herehisin hettehisin, 360. L?ilymihin l?htehisin, Jost' et kuulu kuuna p?n?, Selwi? sin? ik?n?. Jo tuonne ma sinun manoan Tuonne kuolletten kotihin, 365. Ikimennetten majahan, Waipunetten waattehille. Pohjan pitk?h?n per?h?n, Lapin laajahan salohon, Rutjan koskehen kowahan, 370. Palawahan py?rtehesen, Johon puut p?in putoowat, Perin wieriw?t pet?j?t, Hongat latwoin lankiawat; Kokonansa kokkahongat, 375. Tywin sy?sten suuret hongat, Latwoin laikkap??t pet?j?t. Jos et tuostakan totelle, Otan hyiset kintahani, Maan matoset wanttuhuni, 380. Wiel? saan kokolta koprat, Weren juojalta wekarat, Linnulta lihan pitimet, Hawukalta haarottimet, Joilla konnan kopristelen, 385. Ilki?n iki asetan. Jo nyt on liitto liikkuasi, Saanut hetki heitte?si, L?ht?aika l?hte?si, Tehty? teloamasta, 390. Hengellist? hieromasta; L?he nyt liika liikkumahan, Mies paha pakenemahan, Ennen p?iw?n nousemista, Koi jumalan koittamista, 395. Auringon ylenemist?; Ennen kun sanani saapi, Tahi mieli juohtunewi. Tulkohon jumalan tunti, Apu herran auetkohon. 400. Sillon wuoret woina wuoti, Kalliot sian lihana, Lapohina umpilammit, Yl?h?iset maat aleni, Alahaiset maat yleni, 405. Linnat liikku, j?rkky j?rwet, Wuoret waskiset wapisi, Tornit linnan torkahteli, Tullessa jumalan tunnin, Awun herran auetessa. 410. Niin sin?in liika liiku, Niin sin?i paha pakene, Liiku liikuteltaessa, J?rky j?rkytelt?ess?." Sillon wanha W?in?m?inen 415. Itse tuon sanoiksi wirkki: "Hyw? t??ll? on ollakseni, Armas aikaellakseni; Maksat maistawi hyw?lt?, Keuhkot k?ypi keitokseksi, 420. Raswat ruuaksi p?t?wi. Enk? l?he luonnenkana, Eri? sin? ik?n?, Kun en saa sanoja kuulla, Luoa lempiluottehia, 425. Kuulla kyll?lt? sanoja, Tuhansia tutkelmoita." Sillon wirsik?s Wipunen, Jonk' oli suussa suuri tieto, Mahti ponneton powessa, 430. Watsassa warat w?kew?t, Aukasi sanasen arkun, Wirsilipponsa wiritti, Lauloaksensa hywi?, Parahin pannaksensa. 435. Ei sanat sanoihin puutu, Wirret weisaten w?hene, Ennen kalliot kiwi?, Wirrat wienoja wesi?, Umpilammit ahwenia, 440. Aaltoja Aluen j?rwi. Laulo p?iw?t p??ksytysten, Yhytysten y?t saneli Ennen saatuja sanoja, Opituita ongelmoita, 445. Wipunsa wiritt?mill?, Ahtamilla ansatiens?. Laulo synnyt syit? my?ten, Luottehet lomia my?ten; P??ty p?iw? kuulemahan, 450. P??ty kuu t?hy?m?h?n, Otawainen oppimahan, Aallot seisottu sel?ll?, Lainehet lahen perill?, Puuttu wirrat wierem?st?, 455. Rutjan koski kuohumasta, Wuotamasta juoksen koski, Joki Joortanan pys?hty. Waka wanha W?in?m?inen Siit? sai sanoja kuulla, 460. Luoa lempi luottehia; Sai saoin sanoja kuulla, Tuhansia tutkelmoita, Suusta Antero Wipusen, Mahtipontisen powesta, 465. Watsasta waraw?kew?n. Siit? wirsik?s Wipunen Sylke? tomahtelewi Ulos wanhan W?in?m?isen. Itse wanha W?in?m?inen 470. L?ksi suusta suuritieon, Mahtipontisen powesta, Watsasta waraw?kew?n, Tuli sepponsa pajahan. Sano seppo Ilmarinen: 475. "Joko sait sanoja kuulla, Luoa lempi luottehia, Miten laita lasketahan, Perilaita liitet?h?n, Kokkapuut kohennetahan?" 480. Sano wanha W?in?m?inen: "Jo ma sain sanoja kuulla, Luoa lempi luottehia; Sain saoin sanoja kuulla, Tuhansia tutkelmoita." 485. Niin meni wenosen luoksi, Sai wenonen walmihiksi, Laatineksi puinen pursi; Heitti wenonsa teloille, Uuen laiwan lastuillensa.

Yhdestoista Runo.

W?in?m?inen l?htee neitt? Pohjolasta. Laskee merta, tulee niemen kohalle, jossa Ilmarisen sisar, Annikka neito, oli waattehia pesem?ss?. T?m? esinn? arwelee, ku lienee, jo l?hemm? tulleen tuntee W?in?m?iseksi. Tuosta kyselem??n, minne oli matkoama. Jouwittelee W?in?m?inen jo minnekki menew?ns?. Kun neiti ei usko joutawia ja uhkaa weneen kaataa, niin wiimmen W?in?m?inen sanoo toenki, Pohjan neitt? kosiin l?hteneens?. Siit? kerki?miseen neiti kotiin, weljellens? tarinoitsee, miten Pohjan neiti oli waarassa muille saaha. T?st?k? sepolle kiiret. Peseksen, suiksen, suoriksen, orit waljaisin, l?htee Pohjolaan. Niin tullaan, W?in?m?inen halki sel?n purjehessa, Ilmarinen rantoa my?ten hewosella. Jo koira Pohjolassa haukkumaan. K?y??n katsomaan, tutaan kosioiksi wieraat. Pohjolan em?nt? tyt?rt?ns? neuoo W?in?moiselle menem??n, waan tyt?r itse oli Ilmarisen mielest?ns? paremmaksi katsonut.

Waka wanha W?in?m?inen L?ksi neitt? kosjomahan, P??t? kassa katsomahan, Pimi?st? Pohjolasta, 5. Miesten sy?j?st? kyl?st?, Urohon upottajasta. Ty?nti wenosen wesille, Uuen laiwan lainehille, Kuorikiskoilta teloilta, 10. M?ntysilt? j?rk?l?ilt?; Nosti p??lle purjehpuuta, Kuni m?ntyj? m?ell?; Nosti puuhun purjehia, Kuni kummun kuusikoita. 15. Itse laiwahan laseksen, Alasehen asteleksen, L?ksi merta laskemahan, Sinist? sirottamahan, Wenehell? walmihilla, 20. Punasella purrellansa. Puhu tuuli purjehesen, Ahawa wenosehensa; Pursi puinen purjehtiwi, Satalauta lainehtiwi, 25. Nen?tse utusen niemen, P?itse saaren terhenisen. Annikk' oli saaren impi, Sisar seppo Ilmarisen, Joutu sotkut sotkemassa, 30. Waattehet wiruttamassa, Laawun laiturin nen?ss?, P??ss? portahan punasen. Katselewi, k??ntelewi ymp?ri ihalat ilmat, 35. Luopi silm?ns? sel?lle, K??nsi p??t? p?iw?n alle, Keksi mustasen merell?, Sinerw?isen lainehilla. Sanan wirkko, noin nimesi: 40. "Mi ollet merell? musta, Ku sinerw? lainehilla; Kun sa ollet hanhikarja, Elikk' armas alliparwi, Tahi muu lihawa lintu, 45. Niin s? lentohon lewet?s Yl?h?ksi taiwahalle. Kun ollet kalanen karja, Elikk? lohinen luoto, Eli muu sinerw? siika, 50. Niin s? uimahan upotos, Wet?it?s ween alatse. Kun ollet kiwinen luoto, Elikk? wesikiwonen, Tahi muu wesihakonen, 55. Wesi p??llesi weell?s, Aalto p??llesi ajellos. Kun ollet kotonen pursi, Weion west?m? wenonen, Niin kohin kotia k??nn?s, 60. Wastoin n?it? walkamoita, Perin muille walkamoille. Kun ollet kyl?nen pursi, Ulommaksi uiksennellos, Wastoin muita walkamoita, 65. Perin n?ille walkamoille. Lienet pursi W?in?m?isen, Wene laulajan ikuisen, Niin s? luokseni l?hene, Pakinoille painelete, 70. Sana wie?, toinen tuoa, Kolmansi kowin puhua." Oli pursi W?in?m?isen, Wene laulajan ikuisen, Jo luoksi l?hentelihen, 75. Pakinoille painatteli, Sanan wie?, toisen tuoa, Kolmannen kowin puhua. Annik' oli saaren impi, Sisar seppo Ilmarisen, 80. Lausutteli matkamiest?, Kysytteli tienk?wi?: "Kunne l?ksit W?in?m?inen, Olkesit suwannon sulho, Maan walio waatetitse?" 85. Sano wanha W?in?m?inen: "L?ksin lohta pyyt?m?h?n, Kuujoa kuettamahan, Tuossa Tuonelan joessa, Manalan alantehessa." 90. Annikk' oli saaren impi, Sanan wirkko, noin nimesi: "Tuosta tunnen kielastajan, Tajuan walehtelian; Toisin ennen mun isoni, 95. Muinon waltawanhempani, L?ksi lohta pyyt?m?h?n, Taimenta tawottamahan, Werkkoja wenehen t?ysi, Laskuksia laiwa kaikki, 100. Teljot t?ynn? tarpomia, Alla kaaren atroamet, Kultak?pyj? kokalla; Kunne l?ksit W?in?m?inen, Ulkosit uwantolainen?" 105. Sano wanha W?in?m?inen: "L?ksin hanhien hakuhun, Kirjasiipien kisahan, Kuolasuien korjelohon, Saksan salmilta sywilt?, 110. Ulapoilta aukeilta." Aina Annikki sanowi, Tinarinta riitelewi: "Tuosta tunnen kielastajan, Tajuan walehtelian; 115. Toisin ennen mun isoni, Muinon waltawanhempani, L?ksi hanhien hakuhun, Kirjasiipien kisahan, Kuolasuien korjelohon; 120. Wetehess? kaari kaunis, Jousi suuri j?ntehess?, Haukku harmaja wenossa, Koira musta kahlehissa, Rakki juoksi rannan teit?, 125. Pentu kiiellen kiwi?; Kunne l?ksit W?in?m?inen, Suorihet suwantolainen?" Sano wanha W?in?m?inen: "Tule tytti purteheni, 130. Neitonen wenoseheni, Niin sanon toet totiset, Walehettomat wakaiset." Aina Annikki sanowi, Tinarinta riitelewi: 135. "Tuuli tulko purtehesi, Ahawa wenosehesi, K??nn?n purtesi kumohon, Wenosi wesiajolle, Jos en saa tosia kuulla, 140. Kunne l?ksit W?in?m?inen; Sano tarkkoja tosia, Walehia wiimmesi?." Sano wanha W?in?m?inen: "Toki ma sanon toetki, 145. Jos w?h?n walehtelinki; L?ksin neitt? kosjomahan, P??t? kassa katsomahan, Pimi?st? Pohjolasta, Summasta Sariolasta, 150. Miehen sy?j?st? kyl?st?, Urohon upottajasta." Annikk' oli saaren neiti, Sisar seppo Ilmarisen, Kun tunsi toet totiset, 155. Walehettomat wakaiset, Heitti sotkut sotkematta, Waattehet wiruttamatta, K?sin k??ri waattehensa, Koprin helmansa kokosi, 160. Meni juoksulla kotihin, Samolla pihalle saapi, Meni pirttihin pihalta, Sanan wirkko, noin nimesi: "Weli seppo Ilmarinen, 165. Lankoni emoni lapsi! Taos mulle sukkulainen, Tao sormukset soriat, Kahet, kolmet korwakoltut, Wiiet, kuuet wy?lliswitjat, 170. Niin sanon toet totiset, Walehettomat wakaiset: "Kes?n kengit?t hewoista, Talwen rautoja rakennat, Kulkiaksesi kosihin, 175. Menn?ksesi Pohjolahan; Jo nyt wiew?t wiekkahammat, Etew?mm?t enn?tt?w?t, Saoin markoin maksettusi, Tuhansin lunastettusi, 180. Talwin kaksin kaupittusi, Kesin kolmin kosjottusi; Jo menewi W?in?m?inen Sel?ss? meren sinisen, Kokan kultasen kuwussa, 185. Melan koukkup??n nojassa, Pime?h?n Pohjolahan, Summahan Sariolahan." Se on seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, 190. Wasara walahti k??st?, Pihet sormista pirahti, Sanan wirkko, noin nimesi: "Annikki sisarueni. Taon sulle sukkulaisen, 195. Taon sormukset soriat, Kahet, kolmet korwaskullat, Wiiet, kuuet wy?lliswitjat; L?mmit? saloa sauna, Pian pirtti riuwuttele, 200. Laai pikkusen poroa, Lipi?ist? liuottele, Mill? peiponen peseksen, Pulmonen puhasteleksen, Sykysyisist? sysist?, 205. Taonnoista talwisista." Annikk' oli niemen neiti, Sisar seppo Ilmarisen, L?mmitti saloa saunan, Pian pirtin riuwutteli, 210. Haapasilla halkosilla, Pienill? pirastehilla, Kanto wett? l?htehest?, Herasesta hettehest?, Taitto wastan warwikosta, 215. Lempiwastasen lehosta, Laati piim?st? poroa, Ytelm?st? saipuata, Saipuata s?ikkyw?ist?, Miehen p??n walottajoa. 220. Itse seppo Ilmarinen, Pian pistihen pajahan, Tako neien tarpehia, Wy?lliskoukkuja kohenti, Yhen kylyn joutuessa, 225. Yhen saunan saapuessa. Siit? kylpi kyll?seksi, Walelekse walkiaksi, Sykysyisist? sysist?, Taonnoista talwisista. 230. Itse noin sanoiksi saatti: "Annikki sisarueni. Tuoppa paita palttinainen Hipi?lle hiett?m?lle, Iholle alastomalle; 235. Tuoppa kaatiot kaposet Uitimille uittomille, S??rille sasuttomille; Tuoppa haljakka sininen P??lle paian palttinaisen; 240. Saappa sarkakauhtanainen P??lle haljakan sinisen; Tuoppa ussakka utunen P??lle sarkakauhtanaisen; Saappa saapka sahmattainen, 245. Puhki pilwien puhuja, L?pi mets?n l??ss?tt?j?, Hiwuksille hiett?mille." Siit? seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, 250. Otti kultia kyp?rin, Hopehia huowan t?yen, Pisti warsan waljahisin, Puikkohin tulipunasen. Itse istuwi rekehen, 255. Kohennaksen korjahansa, Pani oron juoksemahan, Liinaharjan liikkumahan, Wirkku juoksi, matka joutu, Reki wieri, ranta roiski. 260. Ajawi karittelewi Meren hietaharjuloita, Simosalmien siwutse, Lepp?harjuin hartioitse. Jopa haukku hallikoira, 265. Linnan luppa luskutteli. Sano Pohjolan is?nt?: "K?y?s tytt? katsomahan, Mit? halli haukkunewi, Linnan luppa luskuttawi." 270. Tytti warti wastoawi: "Emp? enn?t? isoni, Kiwi on suuri jauhettawa, Kiwi suuri, jauhot hienot, Jauhaja w?h?w?kinen." 275. Sano Pohjolan is?nt?: "K?y?s akka katsomahan, Mit? halli haukkunewi, Linnan luppa luskuttawi." Akka warti wastoawi: 280. "Emp? tarkon enn?tt?isi, Leip? on paksu leiwottawa, Leip? paksu, jauhot pienet, Leipoja w?h?w?kinen. Sano Pohjolan is?nt?: 285. "Ainap' on akoilla kiiret, Aina ty?t? tytt?rill?, Wuotehellaki wenyiss?; Mene poika katsomahan." Poika tuon sanoiksi wirkki: 290. "Mene itse katsomahan, Mie en joua kuitenkana; Pino on suuri pilkottawa, Pino suuri, halot hienot, Pilkkoja w?h?w?kinen." 295. Aina haukku hallikoira, Willah?nt? wieretteli, Saaren wartio walitti, Per?n ly?en pientarehen, H?nn?n maahan torkutellen. 300. Sano Pohjolan is?nt?: "Ei halli waletta hauku, Linnan luppa luuhattele, Ei se syytt? syyh?ttele, Eik? honkihin horise." 305. Meni itse katsomahan Pellolle perimm?iselle, Takimmalle tanhualle. Loi silm?ns? luotehelle, K??nsi p??t? p?iw?n alle, 310. Jo n?ki toen totisen, Mit? haukku hallikoira, Maan walio waikutteli, Mustah?nt? h?ilytteli: Ajetahan kirjokorjin 315. Maapuolin Simosaloa, Lasketahan laiwoin suurin Sel?n puolin Lemmen lahta. Itse Pohjolan is?nt? Pian pirttihin menewi, 320. Alle kattojen ajaksen, Sanan wirkko, noin nimesi: "Jo tulewi wierahia Sel?ll? meren sinisen." Pohjan tytti, Pohjan akka 325. Pian pistihen pihalle, Luoen silm?ns? sel?lle, K??ten p??t? p?iw?n alle. Sano Pohjolan em?nt?: "Mi tulewi wierahia, 330. Se tulewi naimakansa; Kellen menet tytt?reni? Ku se korjalla ajawi, Kirjawalla kii?tt?wi, Maapuolin Simosaloa, 335. Se on seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen; Tuopi kultia kyp?rin, Hopehia huowan t?yen. Ku laskewi laiwoin suurin, 340. Punalaiwoin purjehtiwi, Sel?n puolin Lemmen lahta, Se on wanha W?in?m?inen, Tiet?j? i?n ikuinen; Tuopi laiwalla rahoja, 345. Aluksella aartehia. Sille menn?s tytt?reni, Ku tuo laiwalla rahoja, Aluksella aartehia; Wanhassa wara parempi, 350. Jos on nuori nopsahampi." Niin neiti sanansa wirkki: "Oi on maammo kantajani, Oi emo ylent?m?ni! Eip? meit? ennenk?n? 355. Ei ole my?tyn? rahoin, Ain' on ilman annettuna Urohille pyyt?wille, Miehille anowaisille; Sille saanen maammoseni, 360. Ku on sampuen takonut, Kirjokannen kalkutellut." Sillon wanha W?in?m?inen Oli eell? enn?tt?j?, Heti tungeksen tupahan, 365. Alle kattojen ajaksen, Itse tuon sanoiksi wirkki, Owen suussa, alla orren, Kattilan katasioilla, Lakin p??st? laskemilla, 370. Kintahan kirwottimilla; Sanowi sanalla tuolla, Lausu tuolla lausehella: "Oisiko minulle neitt? Ikuseksi puolisoksi, 375. Kainaloiseksi kanaksi, Siani lewitt?j?ksi, Paniaksi p??nalasen?" Tuopa kaunis Pohjan tytti, Maan kuulu, ween walio, 380. Itse enn?tti sanoa: "En kiit? merist? miest?, Enk? wanhoa urosta, Tuuli wie merill? mielen, Aiwot s?rkewi ahawa, 385. Waiwa wanhasta tulewi, Ik?w? i?llisest?. Ei ole sinulle neitt? Ikuseksi puolisoksi, Kainaloiseksi kanaksi, 390. Siasi lewitt?j?ksi, Paniaksi p??nalasen."

Kahestoista Runo.

Ilmarinen tullut Pohjolan tupaan, kysyy neitt? puolisoksensa. Pannaan kuni ennen Lemmink?inen kolmelle ansioty?lle, kyist? peltoa kynt?m??n, mets?n petoja suistamaan ja suurta miesten-sy?j? haukia Tuonen joelta pyyt?m??n. Ne ty?t h?n kaikki mieliksi raataa, tulee j?lelle ja kysyy uuelleen tytt??. Jo lupaawa arwelee ja imehtelee Pohjolan em?nt?, mist? tiesik?n? Ilmarinen neien Pohjolassa kaswawan. Wastaa Ilmarinen hyw?t olleen sanomat isosta emosta ja itsest? tyt?st?ki, siit? tienneen. Sanoo Pohjolan em?nt? waikian olewanki tytt?? salata. W?in?m?inen Pohjolasta j?lelle saanut wiel? kotona warottaa kenenk?n? Ilmarisen kera kilwoin neitt? kosjomasta.

Siit? seppo Ilmarinen Itse tungeksen tupahan, Kaiwaksen katoksen alle, Sanan wirkko, noin nimesi: 5. "Jok' on walmis walwattini, Walmis walwateltawani?" Sano Pohjolan em?nt?: "Ompa walmis walwattisi, Walmis walwateltawasi, 10. Kun sa kynn?t kyisen pellon, K??rmehisen k??nn?ttelet. Senp? Hiisi ennen kynsi, Lempo warsinki wakoili, Waarnahilla waskisilla, 15. Atralla tuliter?ll?, Yh? poikani polonen Kesken heitti kynn?ksens?." Sillon seppo Ilmarinen Ei k?rsi k?sin ruweta, 20. Sowi sormin suorrostella, Ilman rautarukkasitta, Kiwisitt? kintahitta. Otti rautarukkasensa, Nouti kintahat kiwiset, 25. Tako rautaset talukset, Ter?ksiset s??rystimet, Rautapaitohin panihen, Ter?sw?ihen wy?ttelihen. Siit? kynti kyisen pellon, 30. Wakoeli maan matosen; Nosti kyit? kynn?kselle, K??rmehi? k??nn?kselle. Sano tuolta tultuansaa "Jo ma kynnin kyisen pellon, 35. Wakoelin maan matosen, K??rmehisen k??nn?ttelin; Onko walmis walwattini, Walmis walwateltawani?" Sano Pohjolan em?nt?: 40. "Ompa walmis walwattisi, Walmis walwateltawasi, Kun suistat suet saloista, P?ist?t karhut kankahilta, Aina lehm?ni lewitti, 45. Tappo tammoja polosen." Sillon seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, Teki suitset ter?ksiset, P?itset rautaset rakenti. 50. Niill? suistawi sutoset, P?isti karhut kankahilta, Pani suet suitset suuhun, P?itset p??h?n kontioille, Sano tuolta tultuansa: 55. "Jo ma kynnin kyisen pellon, K??rmehisen k??nn?ttelin, Wakoelin maan matosen; Jo suistin suet saloista, P?istin karhut kankahilta; 60. Onko walmis walwattini, Walmis walwateltawani?" Sano Pohjolan em?nt?: "Jo on walmis walwattisi, Walmis walwateltawasi, 65. Kun saat suuren suomuhauin, Liikkuwan kalan lihawan, Tuolta Tuonelan joesta, Manalan alantehesta, Werkotonna, nuotatonna, 70. Ilman muutta pyywyksett?; Jo on sy?nyt saanki miest?, Tuhonnut tuhan urosta." Jopa tuskiksi tulewi, L?ylemm?ksi lankiawi; 75. Takowi kokon tulisen, Waakalinnun walkiaisen, Koprat rauasta takowi, Ter?ksest? temmottimet; Siiwillen siotteleksen, 80. Kokon kynkk?luun nenille, Lente? lekuttelewi, Lenti Tuonelan joelle, Yksi siipi wett? wiili, Toinen taiwoja tasaili, 85. Nokka luotoja lotasi, Koprat merta kuopraeli; Lenti hauin pyy?nt?h?n, Hirmuhampahan hakuhun. Tuli hauki haukotellen, 90. Ween koira wengotellen, Eik' oo hauki pienen pieni, Eik? hauki suuren suuri: Kieli kahta kirweswartta, Hampahat harawan warren, 95. Kita kolmen kosken werta, Selk?ranka seitsemisen. Lenti kokko liit?tellen, Isketellen ilman lintu, Eik' oo kokko pienen pieni, 100. Eik? kokko suuren suuri: Sen on suu satoa sylt?, Kita kuusi koskellista, Kieli wiitt? kirweswartta, Kynnet wiitt? wiikatetta, 105. Siipi taiwoa tapasi, Toinen wett? wiepraeli. Liiteleksen, laateleksen, Katseleksen, k??nteleksen; 110. Keksi suuren suomuhauin, Liikkuwan kalan lihawan, Iskewi kaloa tuota, Koprin selk?h?n kawahti. Sillon suuri suomuhauki, Liikkuja kala lihawa, 115. Painawi kokon kynimen, Alle selwien wesien. Niin kokko kohotteleksen, Ilmahan ylenteleksen, Nosti mustia muria, 120. P??lle selwien wesien, Liiteleksen, laateleksen, Toki toisesti kokewi, Yhen iski kynsi?ns? Hauin hirmun hartioihin, 125. Ween koiran koukkuluihin, Toisen iski kynsi?ns? Rautaselle kalliolle, Wuorelle ter?ksiselle. Kilpisty kiwest? kynsi, 130. Kalpistihen kalliosta; Jo hauki sukelteleksen, Ween wenkale we?ksen, Kynsist? kokon kynimen, Waakalinnun warpahista. 135. Siit? kokko rautakopra Kohta kolmasti kokewi, Warsin iske? tapasi, Iski kiinni kynsi?ns?, Saipa hauin kynsihins?, 140. Ween koiran koprihinsa, Nosti suuren suomuhauin, Ween wenkalen wet?wi, Alta aaltojen sywien, P??lle selwien wesien. 145. Nosti siit?ki ylemm?, Korkiammalle kohotti, Oksalle omenatammen, Latwalle lakan pet?j?n. Wiepi wiel?ki ylemm?, 150. Korkiammalle kohotti, Pitk?n pilwen rannan p??lle, Pitk?n kaaren kannikalle; Pilwet liikku, taiwot nauku, Ilman kannet kallisteli, 155. Katkesi ukolta kaari, Kuulta sarwip?? sakara. Sill? seppo Ilmarinen Sai on suuren suomuhauin, Liikkuwan kalan lihawan, 160. Tuosta Tuonelan joesta, Manalan alentehesta. Ei wesi weellen tullut Kalahauin suomuloista, Ilma ilmallen hajasnut, 165. Kokkolinnun h?yhenilt?. Siit? seppo Ilmarinen Otti weitsen huotrastansa, P??t? poikki pahkomahan, Watsa halki wiilt?m?h?n; 170. Itse maisteli makua, Itse riipo rintap?it?. P??n on warsin poikki pahko, Wiepi Pohjolan tupahan Anopille antehiksi, 175. Itse tuon sanoiksi wirkki: "Tuoss' olis ikuinen tuoli Hyw?n Pohjolan tupahan." Siit? seppo Ilmarinen Sanan wirkko, noin nimesi: 180. "Jo nyt kynnin kyiset pellot, K??rmehiset k??nn?ttelin; Jo suistin suet saloista, P?istin karhut kankahilta; Sainki suuret suomuhauit, 185. Liikkuwat kalat lihawat, Tuosta Tuonelan joesta, Manalan alantehesta; Joko on walmis walwattini, Walmis walwateltawani?" 190. Sano Pohjolan em?nt?: "Pahoinpa sin?i laait, Kun s? p??t? poikki pahkoit, Watsan warsin halki laskit, Wiel? riiwoit rintap??t?, 195. Kanssa maistelit makua." Sillon seppo Ilmarinen Itse tuon sanoiksi wirkki: "Ei saalis wiatta saaha Paikoilta paremmiltana, 200. Saati Tuonelan joesta, Manalan alantehesta; Jok' on walmis walwattini, Walmis walwateltawani?" Sano Pohjolan em?nt?: 205. "Jo nyt on walmis walwattisi, Walmis walwateltawasi, Jo nyt on neito kosjottuna, P??hyt kassa kaupittuna, Ilmariselle sepolle, 210. Kainaloiseksi kanaksi, Ikuseksi puolisoksi." Anto oman tytt?rens?, Sanan wirkko, noin nimesi: "Mist? tiesit teltamoinen, 215. Kuulit kultani omena, T?m?n neien syntyw?ksi, Impyen ylenew?ksi, Kun on nuori neityemme, Wasta kaswawa kanamme?" 220. Laulo lapsi lattialta, Poika pieni pankon p??st?: "Siit? tiesi teltamoinen, Kuuli kultasi omena, Isopa hyw?lt? kuulu, 225. Kuulu kullalta merelt?. Juoksi purret puittomia, Wenot w?lji? wesi?, Tuoen t?ytens? eloa, Aluksensa aartehia. 230. Ja siit? tiesi teltamoinen Kuuli kultasi omena; Emopa hyw?lt? kuulu, Kuulu kullasta koista; Nosti leiw?t leppehesti, 235. Sy?tti wierahat w?lehen. K?wi kujat kuurullahan, L??w?t l?nk?m?isill?h?n; Aiwon ammo aikasuopa, Aiwon aika huomenessa, 240. M?k?hti kew?tkaritsa, Kew?tuuhi ullotteli, Hein?n hienon heitt?j?t?, Palasen parantajata. Jo siit? tiesi teltamoinen, 245. Kuuli kultasi omena: Aiwon aika huomenessa Noki nousi nuorasesta, Sawu paksusta pakeni, Kuulun neitosen koista. 250. Sukkulainen suikahteli K?rpp?n? kiwen raossa, Piukahteli pirran piikin Tikkana puun kupeessa, K??rilauta k??nn?hteli 255. Orawana oksapuussa." Siit? Pohjolan em?nt? Itse tuon sanoiksi wirkki: "Kaiken sykysyn sanoinki, Keskutin t?m?n kew??n: 260. Salwoome piilopirtti, Piilopirtti pikkarainen, Neien kangasta kutoa, Saoin sarkoa kutoa. Laatiome pieni pirtti, 265. Pienet piiloikkunaiset, Miss? neitt? piiletell?, P??t? kassa kaswatella; Pah' on neitonen salata, Hiwus pitk? piiletell?, 270. Hyw? on hepo salata, Suorajouhi suojaella." Waka wanha W?in?m?inen Alla p?in pahoilla mielin, Kotihinsa kulkiessa, 275. Itse tuon sanoiksi wirkki: "Elk??te etinen kansa, Elk??te lapsen lapsi, L?hk? uimahan uhalla, Weikasta wesien p??lle, 280. Kilwon neitt? kosjomahan Sepon Ilmarin keralla."

Kolmastoista Runo.

Walmistetaan h?it? Pohjolassa. Tapetaan esiksi iso suunnaton h?rk? ja alotetaan olutta panna. Saahaan olut pannuksi, ei k?yw?ksi. Arwelee oluen pania, mist? k?ytett?, usiammallaki tawalla kokee, ei taho luonnistua. Niin wiimmen mehil?iselt? saapi yheks?n meren takoa tuotua mett?, jolla olut k?ytet??n. Nousee olut, kohoaa ylen woimalliseksi, uhkaa wanteet astiastaan katkaista, jos laulajoa ei heti tuotane. Etsit??n h?t?tilassa laulajoita, ei saaha kunnollista. Aina uhkaa olut. Niin wiimmen pannaan kutsut liikkeelle warottamalla kaikki kutsua wanha W?in?m?inenki Pohjolan pitohin, Lemmink?inen waan yksin kutsumatta heitt??. L?htee orja matkalle ja kutsuu k?sky? my?ten rahwaan.

Siit? h?it? hankittihin, Walmisteltihin pitoja, H?it? Pohjolan tuwilla, Pitoja Pimentolassa. 5. Mit? tuohon tuotanehe, Ja kuta we'ett?nehe, Noihin Pohjolan pitohin, Sariolan juominkihin, Hyw?n rahwahan ruuiksi, 10. Joukon suuren sy?t?w?ksi? Tuotu on muhia mulli, Sonni saatuna lihawa. Kaswo h?rk? Karjalassa Sonni Suomessa sikesi, 15. Eik? h?rk? suuren suuri, Eik? h?rk? pienen pieni; H?mehess? h?nt? h?ily, P?? keikku Kemijoella, Jalk' on yksi Aunuksessa, 20. Toinen Turjan tunturilla, Kolmansi koskella Wuoksen, Nelj?s on Lapin lahella. P?iw?n lenti p??skylintu H?r?n sarwien w?li?, 25. Kuun juoksi kes?orawa H?pehelt? h?nn?n p??h?n, Eik? wiel? p??h?n p??ssyt, Ensink?n? enn?tt?nyt, Keskell?p? y?n pit?wi, 30. H?r?n h?nn?ll? lep?si. Etsit?h?n iski?t?, Katsotahan kaatajata, Wienosta Wen?j?n maasta Kaunihista Karjalasta, 35. Suomen suurilta tiloilta, Ruotsin maasta rohkiasta, T?m?n riikin riitamaasta, T?m?n wallan wainojasta. L?ksi ukko iskem?h?n, 40. Palwonen pitelem?h?n, Wirokannas wiilem?h?n; H?rk? p??ns? h?il?hytti, Mustat silm?ns? mulisti, Ukko kuusehen kawahti, 45. Palwonen pajun nen?h?n, Wirokannas kannon p??h?n. Ukko kuusesta toruwi, Palwonen pajun nen?st? Wirokannas kannon p??st?: 50. "Kun ma tullen toisen kerran, Toki saanen saalihiksi Sata saawia lihoa, Werta seitsem?n wenett?, Kuuta kuusi tynnyri?." 55. Eip? toiste tullukkana, Eik? sen er?n per?st?. Etsit?h?n iski?t?, Katsotahan kaatajata; Etsit?h?n Tuonelasta, 60. Manalasta maanki alta, Etsit?h?n, eip? l?ytty, Haettihin, ei hawattu. Mies pieni merest? nousi, Uros aallosta yleni, 65. Eik? uros pienen pieni, Eik? uros suuren suuri; Pystyn peukalon pituinen, Kolmen sormen korkeuinen: Alla maljan maata mahtu, 70. Seulan alla seisomahan. Part' on polwilla eess?, Hiwus kannoilla takana, P??ss? paasinen kyp?ri, Jaloissa kiwiset keng?t, 75. Weitsi kultanen k?ess?, Hopiainen huotra wy?ll?. Jo tapasi tappajansa, Sonni suuri sortajansa. Heti kun n?ki er?ns?, 80. Ruhto niskahan rutosti, Sorti sonnin polwillehen, Kylin maahan kyyk?hytti. Saiko paljon saalihiksi? W?h?n saapi saalihiksi: 85. Sata saawia lihoa, Sata sylt? makkaroa, Werta seitsem?n wenett?, Kuuta kuusi tynnyri?, Hyw?n Pohjolan pitohin, 90. Sariolan juominkihin. Siit? Pohjolan em?nt? Itse tuon sanoiksi wirkki: "Mist?p? olutta saamma, Tahi taaria panemma, 95. N?ille h?ille hankkimille, Pioille piett?wille? En tie? tekoa taarin, Enk? synty? olosen." Huuhuwi humala puusta, 100. Wesi wirrasta wihelsi, Otra pellon pientaresta: "Konsa me koolle saamma, Konsa koolle ja koholle." Osmotar oluen sepp?, 105. Kapo kaljojen teki?, Arwelee, ajattelewi: "Mit? tuostaki tulisi, Jos panen pa'an tulelle, Laitan keiton kiehumahan? 110. Otti otrasen jywi?, Kuusi otrasen jywe?, Seitsem?n humalan p??t?, Wett? kauhoa kaheksan; Niin pani pa'an tulelle, 115. Laitto keiton kiehumahan. Kuu kiwi? kuumettihin, Kes? wett? keitettihin, Salo puita poltettihin, Salo puita, saari maita. 120. Kansa kaikki katsahtawi, Katsahtawi, kaiwahtawi: "Mist?p? sawunen saapi, Auer ilmahan ajaksen." Tuoltapa sawunen saapi, 125. Auer ilmahan ajaksen; Sawu saarella palawi, Tuli niemen tutkamessa, Pienik? soan tuleksi, Suuri paimosen paloksi. 130. Osmotar oluen sepp?, Kapo kaljojen teki?, Kes?n keitt?wi olutta, Talwen taaria rakenti; Pani otraista olutta 135. Puisen uuen uurtehesen. Sai oluen panneheksi, Ei saanut hapanneheksi. Arwelee, ajattelewi, Sanan wirkko, noin nimesi: 140. "Mit? tuohon tuotanehe, Ja kuta kutsuttanehe, Oluelle happameksi, Kaljalle kohottimeksi." Hyw' on tytt? Pohjan neiti, 145. Se on soma sormiltansa, Aina liukas liikunnolta, Aina keng?lt? kepi?. Liikku sillon liitoksella, Laaho keskilattialla, 150. Yht? toista toimitteli Kahen kattilan kesell?. N?ki puikon lattialla, Otti puikon lattialta, Katselewi, k??ntelewi: 155. "Mit? tuostaki tulisi Kawon kaunihin k?siss?, Hyw?n immen hyppysiss??" Jo kanto kawon k?tehen, Hyw?n immen hyppysihin. 160. Kapo kaksin k?mmenins?, Hykersi molempinensa, Molempihin reisihins?; Synty walkia orawa. Niin se neuo poikoansa, 165. Orawaistansa opasti: "Orawani lintuseni, Orpolapseni omani! Juokse tuonne, kunne k?sken, Kunne k?sken ja kehotan, 170. Mielusahan metsolahan, Tarkkahan Tapiolahan; Nouse puuhun pienosehen, Taiten tarhalatwasehen, Jottei kokko kopraseisi, 175. Eik? iskis ilman lintu. K?py pure k?ess?si, Kanna kaksi kynness?si, Ne kanna kawon k?tehen, Tuo olalle Osmottaren." 180. Osasi orawa juosta, Matkaella maan ihana. Pian juoksi matkan pitk?n, W?lehen w?lit lyhyet, M?en poikki, toisen pitkin, 185. Kolmannen w?h?n witahan, Mielusahan metsolahan, Tarkkahan Tapiolahan. Siell? on kolme korpikuusta, Nelj? pienoista pet??t?, 190. Nousi puuhun pienosehen, Taiten tarhalatwasehen, Eik? kokko kopraissunna, Iskenynn? ilman lintu. Katkasi k?py? kaksi, 195. P?it? lehm?n leikkaeli, K?wyt k?tki kynsihins?, K??r?si k?p?lehens?, Niin kanto kawon k?tehen, Hyw?n immen hyppysihin. 200. Osmotar oluehensa, Kapo pisti kaljahansa, Ei ota olut hapata, Eik? nouse nuori juoma. Arwelee, ajattelewi, 205. Mit? tuohon tuotanehe Oluelle happameksi, Kaljalle kohottimeksi. Hyw' on tytt? Pohjan neiti, Aina keng?lt? kepi?; 210. Liikku sillan liitoksella, Laaho keskilattialla, Yht? toista toimitteli Kahen kattilan kesell?, N?ki lastun lattialla, 215. Otti lastun lattialta. Katselewi, k??ntelewi: "Mit? tuostakin tulisi Kawon kaunihin k?siss?, Hyw?n immen hyppysiss??" 220. Jo kanto kawon k?tehen, Hyw?n immen hyppysihin. Kapo kaksin k?mmenins?, Hykersi molempinensa, Molempihin reisihins?; 225. Synty n??t? kultarinta. Niin se neuo n??te?ns?, Orpolastansa opasti: "N??t?seni lintuseni, Orpolapseni omani! 230. Mene tuonne, kunne k?sken, Kunne k?sken ja kehotan, Kontion kiwikololle, Mets?n karhun kartanolle. Siell? karhut tappelewat, 235. Kontiot kowin el?w?t; Koprin kuonoa kokoa, K?sin waahtea waluta, Se kanna kawon k?tehen, Tuo olalle Osmottaren." 240. Jopa taisi n??t? juosta, Kultalintu liih?tell?, Pian juoksi matkan pitk?n, W?lehen w?lit lyhyet, Joen poikki, toisen pitkin, 245. Kolmannen w?h?n witahan, Kontion kiwikololle, Karhun louhi kartanolla. Siell? karhut tappelewat, Kontiot kowin el?w?t, 250. Rautasella kalliolla, Wuorella ter?ksisell?. Juoksi kuona karhun suusta, Waahti kontion kiasta, Koprin kuonoa kokosi, 255. K?sin waahtea walutti, Sen kanto kawon k?tehen, Hyw?n immen hyppysihin. Osmotar oluehensa, Kapo kaato kaljahansa; 260. Ei ota olut hapata, Eik? nouse nuori juoma. Arwelee, ajattelewi, Mit? tuohon tuotanehe Oluelle happameksi, 265 Kaljalle kohottimeksi. Hyw' on tytt? Pohjan neiti, Aina keng?lt? kepi?, Liikku sillan liitoksella, Laaho keskilattialla, 270. Yht? toista toimitteli Kahen kattilan kesell?, N?ki lehen lattialla, Otti lehen lattialta. Katselewi, k??ntelewi: 275. "Mit? tuostakin tulisi Kawon kaunihin k?siss?, Hyw?n immen hyppysiss??" Jo kanto kawon k?tehen, Hyw?n immen hyppysihin. 280. Kapo kaksin k?mmenins?, Hykersi molempinensa, Molempihin reisihins?; Synnytt?wi mehil?isen. Niin se neuo lintuansa, 285. Mehil?ist?ns? opasti: "Mehil?inen lintuseni, Orpolapseni omani! Lenn? tuonne, kunne k?sken, Kunne k?sken ja kehotan, 290. Ylitse meren yheks?n, Meri puolen kymmenett?. Tuo simoa siiwiss?si, Kanna mett? kaapussasi, Helew?st? hein?n p??st?, 295. Kukan kultasen nen?st?; Ne kanna kawon k?tehen, Tuo olalle Osmottaren." Mehil?inen mei?n lintu Jopa lenti, jotta joutu, 300. Pian lenti matkan pitk?n, W?lehen w?lit lyhyet, Meren poikki, toisen pitkin, Kolmannen w?h?n witahan, Ylitse meren yheks?n, 305. Meri puolen kymmenett?, Tuurin uutehen tupahan, Palwosen laettomahan. Siell? on neiti nukkununna, Wy?waski walahtununna, 310. Kupehill' on kultahein?, Wy?ll?h?n hopia hein?, Siwulla simanen hein?, Mesihein? helmassansa. Kasti siipens? simahan, 315. Toisen siipens? metehen, Helew?h?n hein?n p??h?n, Kukan kultasen nen?h?n. Toi simoa siiwess?ns?, Kanto mett? kaapussansa, 320. Sen kanto kawon k?tehen, Hyw?n immen hyppysihin. Osmotar oluehensa, Kapo pisti kaljahansa, Jo otti olut hapata, 325. Jopa nousi nuori juoma, Puisen uuen uurtehessa, Korwon koiwusen sis?ss?. Kuohu korwien tasalle, ?rjy p??lle ?pr?hien, 330. Tahto maahan tyyr?ell?, Lattialle lainehella. Pantihin olut punanen, Kalja kaunis k?ytettihin, Nassakkahan tammisehen, 335. Tynnyrihin pienosehen, Tapin waskisen warahan, Kiwisehen kellarihin. Olut tykki tynnyriss?, Kalja keikku kellarissa: 340. "Kun nyt juojani tulisi, Lakkiani laitteleisi, Kunnollinen kukkujani, Laaullinen laulajani!" Etsittihin laulajoa, 345. Laaullista laulajoa, Kunnollista kukkujoa, Kaunista karehtioa. Lohi on tuotu laulajaksi, Hauki kunnon kukkujaksi; 350. Ei lohessa laulajoa, Kuonasuussa kukkujoa, Lohen on leuat lonkallahan, Hauin hampahat hajalla. Etsit?h?n laulajoa, 355. Laaullista laulajoa, Kunnollista kukkujoa, Kaunista karehtioa. Laps' on tuotu laulajaksi, Poika kunnon kukkujaksi; 360. Ei lapsessa laulajoa, Kuolasuussa kukkujoa, ??ni on lapsen langennunna, Puhet suuhun puuttununna. Niin sano olut punanen, 365. Noitueli nuori juoma, Nassakassa tammisessa, Tapin waskisen takana: "Kun ei tuoa laulajoa, Laaullista laulajoa, 370. Kunnollista kukkujoa, Kaunista karehtioa, Potkin poikki wanteheni, Ulos pohjani porotan." Sillon Pohjolan em?nt? 375. Pani kutsut kulkemahan, Itse tuon sanoiksi wirkki: "Ohoh piika pikkarainen, Orjani alinomanen. Kutsu rahwasta kokohon, 380. Miesten joukko juominkihin; Kutsu k?yh?t, kutsu kurjat, Kutsu rujot, kutsu rammat, Rujot rein reutuellos, Rammat ratsahin ajellos, 385. Sokiat wenehin soua. Kutsu wanha W?in?m?inen Lailliseksi laulajaksi, El? kutsu Kaukomielt?, El? lieto Lemmink?ist?, 390. Se on lieto Lemmink?inen Ahti ainaki torasa." Orja tuon sanoiksi wirkki, Kysytteli, lausutteli: "Mist? tunnen Kaukomielen, 395. Kusta lieto Lemmink?isen? En tie? Ahin kotia, Kaukomielen kartanoa." Sano Pohjolan em?nt?: "Hywin tunnet Kaukomielen; 400. Ahti saarella asuwi, Weitikk? wesien luona, Laajimman lahen kohalla Kaukoniemen kainalossa. Kaukomielen silm? karsas, 405. Leuka pitk? Lemmink?isen, Ahin suu w?hiten w??r?, Nen? weitik?n nyker?." Tuopa piika pikkarainen, Raataja rahan alanen, 410. Kutsu rahwahan kokohon, Miesten joukon juominkihin; Kutsu kurjat, kutsu k?yh?t, Kutsu rujot, kutsu rammat, Rujot rein reutueli, 415. Rammat ratsahin ajeli, Sokiat wenehin souti. Kutsu wanhan W?in?m?isen, Laulajan i?nikuisen; Se on kaunis Kaukomieli, 420. Senp' on heitti kutsumatta.

Nelj?stoista Runo.

Kokoutuu rahwas Pohjolan h?ihin, w?wy rahwaan keskell?. W?wyn hewosesta huoli pietty?, k?ytet??n itsekki tuwassa, joka kauniisti siiwottuna n?ytt?? ouolta, ettei esinn? helposti tutakkana. Tupaan tullutta katselee wasta tarkemmin kynttil?n walkialla w?wy? anoppi ja kiitt?? kauniin muotoseksi. Tuoaan olutta, joka nyt W?in?m?isess? tapaa laillisen laulajansa. Waatii Ilmarista W?in?m?inen keralliseksi. Ilmarinen ei sano kyl?ss? kehtoawansa, kehottaen W?in?m?ist? waan yksin laulamaan. Niin laulelee W?in?m?inen ja toiwottaa wastaista onnea toisteki Pohjolassa yht? ilosesti elett?w?ksi. Oluen juotua ja laulettua sy?tt?? kaiken rahwaan Pohjolan em?nt? ylt?kyll?sill? ruuilla.

Itse Pohjolan em?nt? Oli ulkona olia, Wer?jill? wiepoaja. Kuulewi kumun kujalta, 5. Rannalta reen ratsinan. Loi silm?ns? luotehelle, K??nti p??t? p?iw?n alle. Jo n?ki w?en tulewan, W?wyns? w?en tulewan. 10. Sanan wirkko, noin nimesi: "Luulin tuulen tuulewaksi, Pinon pystyn wierew?ksi, Meren rannan raukewaksi, Someren karehtijaksi. 15. Eip? tuuli tuulekkana, Pino pysty wierekk?n?, Meren ranta rauekkana, Someret karehikkana; W?wyni w?ki tulewi, 20. Saoin kaksin k??ntelewi. Ei ole w?wy eillimm?iss?, Eik? w?wy j?lkimm?iss?. W?wy on keskell? w?ke?, Hyw?n rahwahan raossa. 25. Mist? m? w?wyni tunnen? Tuosta ma w?wyni tunnen: W?wy on mustalla orolla, Niinkun sy?w?ll? suella, Kantawalla kaarnehella, 30. Lent?w?ll? liewehell?. Kuus' on kullaista k?ke? Wempelell? kukkumassa, Seitsem?n siniotusta Rahkehella laulamassa." 35. Jo kumu kujasta kuulu, Aisan kalke kaiwotielt?, On w?wy pihalle saawa, W?wyn kansa kartanolle. Laps' oli pieni lattialla, 40. Poika pirtin permannolla; Laulo lapsi lattialta, Poika pieni permannolta: "Pois pojat, ulos urohot, Pihalle pisimm?t miehet, 45. Rinnuksia riisumahan, Rahkehia raastamahan." Jo ulos urohot saiwat Pistihen pihalle miehet. Siell? on Pohjolan em?nt?; 50. Sanan wirkko, noin nimesi: "Kyl?n pojat kyyhkyl?iset. Ottootes w?wyn oronen Waskisista waljahista, Rahkehista rautasista, 55. Wesasista wempelist?, Sulkkusista suitsuloista, Piehtaroia pehmi?ll?, Tasasella tanhualla, Nurmella mesinukalla, 60. Maalla maksankarwasella, Jottei karwa katkiaisi, Puolikana pois tulisi Kyl?n pojat kyyhkyl?iset! Juottootes w?wyn oronen 65. Kultasesta kaiwosesta, Herasesta hettehest?, Tulewasta, t?ytyw?st?, L?htehest? l?ikkyw?st?, Alta kuusen kukkalatwan, 70. Alta pensi?n pet?j?n. Apattootes w?wyn oronen Pestyin otrin, lestyin leiwin, Keitetyin kes?sin wehnin, Surwotuin suwirukehin. 75. Kyl?n pojat kyyhkyl?iset. Wiek??te w?wyn oronen Takimmalle tanhualle, Soimelle ylimm?iselle, Wakkaselle waskiselle, 80. Koropalle kullitulle. Sitootes w?wyn oronen Kultasihin koltsasihin, Rautasehen renkasehen, Tammisehen patsahasen. 85. Mahtuuko w?wy tupahan Kamanan korottamatta, Kynnyksen alentamatta, Owisein?n ottamatta, Siwusein?n siirt?m?tt?, 90. Perisein?n p??st?m?tt?? Ei mahu w?wy tupahan Kamanan korottamatta, Kynnyksen alentamatta, Owisein?n ottamatta, 95. Siwusein?n siirt?m?tt?, Perisein?n p??st?m?tt?; W?wy on p??t?ns? pitempi, Korwallista korkiampi. Kamanat ylenty?h?t, 100. Lakin p??st? laskematta, Kyp?rin kohottamatta. Kynnykset alentuohot, Ettei keng?tk?n kuluisi, Lewi?isi hienot helmat. 105. Owet ilman awautohot, Ilman k?sin koskematta, Peukalon pitelem?tt?!" Jo w?wy sis?lle saapi, Alle kattojen ajaksen; 110. "Joko t??ll? on penkit pesty, Joko lattiat lakaistu, Joko on sillat siiwottuua, Lusikkaiset lautasella? Jopa t??ll' on penkit pesty, 115. Jopa lattiat lakaistu, Jo on sillat siiwottuna, Lusikkaiset lautasella. En tunne t?t? tupoa, Mist? puista on pirtti tehty, 120. Mist? suoja t?nne saatu; Siwult' on satoa sylt?, P??lt? poikitse tuhatta. Siwusein? on siilin luista, Perisein? petran luista, 125. Owisein? osman luista, Kamana karitsan luista. Orret on omenapuusta, Patsas puista p??hkehist?, Luaslauta lumpehista, 130. Laki lahnan suomuloista. Lattia on wesin wanuttu, P?yt? kullin kirjaeltu, Rahi rauasta rakettu, Penkit pienist? rahoista. 135. Uuni uusista kiwist?, Panko saksan paasiloista, Kiukoa meren kiwist?, Karsina Kalewan puista." Siit? seppo Ilmarinen 140. Itse tungeksen tupahan: "Terwe t?nnekki jumala! Huonehesen honkasehen, Pirttihin pet?j?isehen, Alle kuulun kurkihirren." 145. Sano Pohjolan em?nt?? "Terwe t?nne tultuasi, T?nne pienehen pes?h?n, Matalaisehen majahan. Kyl?n pojat kyyhkyl?iset! 150. Istuttoote mei?n w?wy? Selin seine? sinist?, P?in p?yte? punaista, Kohin kullaista stoloa, Rinnoin ristirahwahaista. 155. Kyl?n naiset kyyhkyl?iset! Tuokaa tulta tuohisella Tempoote terwaksella, N?kisin w?wyni silm?t, Sinisetk?, wai punaiset, 160. Waiko waatewalkeuiset." Tuotu on tulta tuohisella, Temmottuna terwaksella; Tuli on tuohinen r?m?kk?, Sawu musta terwaksinen. 165. "Kyl?n naiset kyyhkyl?iset! Tuokaa tulta tuohuksella, Wahasella walkiata, Mill? n??n w?wyni silm?t; Sinisetk?, wai punaiset, 170. Waiko waatewalkeuiset. Jo nyt n??n w?wyni silm?t; Ei siniset, ei punaset, Eik? waatewalkeuiset, Meren on waahen walkeuiset 175. Meren ruowon ruskeuiset, Meren kaislan kauneuiset. Sopipa siikanen siwulle, Kanamarja kainaloihin. Ohoh piika pikkarainen, 180. Kyl?n paras palkkalainen! Tuo olutta tuoppisella, Kanna kaksikorwasella, Noille kutsuwierahille, Kutsuloille kunnioiksi. 185. Anna tuopin totta teh?, Wiisi wantehen wikoa, Juosta olwen orren p??st?, Siman waarnojen sis?st?, Noille kutsuwierahille, 190. Kutsuloille kunnioiksi. Jo on wiikon juomat pantu, Saatu otraset oluet, Noille kutsuwierahille, Kutsuloille kunnioiksi." 195. Tuop' on piika pikkarainen, Raataja rahanalanen, Toi olutta tuoppisella, Kanto kaksikorwasella, Noille kutsuwierahille, 200. Kutsuloille kunnioiksi. Anto tuopin totta teh?, Wiisiwantehen wikoa, Juosta olwen orren p??st?, Siman waarnojen sis?st?, 205. Noille kutsuwierahille, Kutsuoloille kunnioiksi. Siin? sai olut punanen Lakkiansa, laulajansa, Kunnolliset kukkujansa, 210. Kaunihit karehtiansa. Olipa wanha W?in?m?inen, Wirren ponsi polwuhinen, Parahina laulajina, Tiet?wimpin? runoina. 215. Ensin ottawi olutta, Siit? laululle rupesi, T?ille wirtten ty?ntelihen. Sano wanha W?in?m?inen: "Is?nn?t imehtelew?t, 220. Em?nn?t ajattelewat: Joko keitin juoman kehnon, Pahanko panin oluen; Kun ei laula laulajamme, Hyreksi hyw?t runomme, 225. Kuku kultawierahamme, Ilotse ilok?kemme. Kukapa t?ss? kukkunewi, Kenk? kielin laulanewi, N?iss? Pohjolan pioissa, 230. Sariolan juomingissa; Ei t?ss? lattiat laula, Kun ei laula lattilliset; Eik? ikkunat ilotse, Kun ei ikkunan is?nn?t; 235. Eik? t?ss? p?yk? p?y?t, Kun ei p?yk? p?y?lliset. Jos ei muut lihawat laula, Werew?mm?t wierettele, Niin m? laulan laiha poika, 240. Mies weret?n wierettelen; Laulan laihoilta lihoilta, Kupehilta kuuttomilta, T?m?n iltamme iloksi, P?iw?n kuulun kunniaksi. 245. Onko t?ss? nuorisessa, Nuorisessa kaunosessa, T?ss? suuressa su'ussa, Ilossa ison alasta, Ku panis k?en k?tehen, 250. Haan toisehen hakahan, Lauloaksemme hywi?, Parahia pannaksemme Sin? seppo Ilmarinen, Lankoni, emoni lapsi! 255. Itse l?he laulamahan, Saa kera sanelemahan. Suu sinulla, suu minulla, Kieli kemppi kummallaki, Suu hyw?n pakaelewi, 260. Sit? korwat kuuntelewi; Kieli kummoa sanowi, Sit? mieli muistelewi; Mies paha pahoin tekewi, Parempi parantelewi." 265. Sillon seppo Ilmarinen Sanan wirkko, noin nimesi: "Me yhen emosen lapset Yhen kantamat kaposen, Yhen peipposen pesem?t, 270. Yhen sotkan suorittamat, Harwoin yhtehen yhymm?, Saaumma sanelemahan, N?iss? Pohjolan pioissa, Sariolan juomingissa. 275. Laulaisinpa, taitaisinpa, Laulaisin min? kotona, Waan en kehtoa kyl?ss?, Kyl?n naiset nauranewat; Piiat pilkan pist?new?t, 280. Miehet mieron herjannewat. Sin? laulaja ikuinen, Wirren ponsi polwuhinen! Itse lauluja laellos, Itse wirsi? weell?s, 285. Jott' on kumma kuulianki, Ime ilman olianki, Sin? synnyit y?t? ennen, Min? p?iwe? j?lest?." Sano wanha W?in?m?inen: 290. "Kun ei toista tullekkana Kerallani laulamahan, Itse laulan itsekseni Kuulla noien kultasien, Tiet? mielitehtosien, 295. Nousewassa nuorisossa, Kansassa ylenew?ss?: Anna wastaki jumala, Toisteki totinen luoja, N?in n?iss? elett?w?ksi, 300. Toiste puuhaeltawaksi, N?iss? Pohjolan pioissa, Sariolan juomingissa. Anna toisteki jumala, Wastaki wakainen luoja, 305. Oloset jokena juosta, Meet wirtana wilata, N?iss? Pohjolan tuwissa, Sariolan salwoksissa, Alla kuulun kurkihirren 310. Alla kaunihin katoksen, I?ll? t?m?n is?nn?n, Elinajalla em?nn?n. Luoja koston kostaohon, Pankohon jumala palkan, 315. Em?nn?lle eteisehen, Is?nn?lle p?y?n p??h?n, Pojalle rahin nen?h?n, Ketr?puuhun tytt?relle, Jottei wastakan katuisi, 320. Y?n per?st? pelj?styisi N?it? h?it? juotawia, Pitoja piett?wi?. En min? mit?n? woita, Enk? tarkon taiakkana; 325. Her?nnenk?, heitt?nenk?, Luonenko, lopettanenko. Wirren laulon, laulun laiton, Oksat karsin, tien osasin, Kerin wirteni ker?lle, 330. Sowittelen sommelolle, Panen aitan parwen p??h?n, Luisten lukkojen sis?lle, Jost' ei p??se p?iwin?h?n, Selwi? sin? ik?n?, 335. Ilman luien lonsumatta, Leukojen lewe?m?tt?, Hammasten hajoamatta, Kielen keikkeleht?m?tt?." Siin? wanha W?in?m?inen, 340. Laulo p?iw?n, laulo toisen, Laulo kohta kolmannenki; P?iw?n?p? kolmantena Rikkohen reki runolta, Jalas taittu laulajalta, 345. Noissa Pohjolan pioissa, Sariolan juomingissa. Sillon wanha W?in?m?inen Itse tuon sanoiksi wirkki: "Onko t?ss? nuorisossa, 350. Nuorisossa kaunosessa, K?wi? Tuonelta oroa, Manalalta w??ntie?, Reki uusi laatiani, Ratsu on rakentoani?" 355. Sek? nuoremmat sanowi, Jotta wanhemmat sanowi: "Eule t?ss? nuorisossa, T?ss? suuressa su'ussa, K?wi? Tuonelta oroa, 360. Manalalta w??ntie?, Reki uusi laatiasi, Ratsu on rakentoasi." Sillon wanha W?in?m?inen, Laulaja i?n ikuinen, 365. L?ksi Tuonelta oroa, Manalalta w??ntie?. Itse Pohjolan em?nt? Sy?tti suin sulassa woissa, Koprin kuorekokkaroissa, 370. Noita kutsuwierahia, Kutsuloille kunnioiksi. Sy?tti lohta luutoselta, Luutoselta, luotaselta, Siwulta sian lihoa, 375. Murotellen woi-muruja, Sirotellen sian p?it?. Olipa olut ostamaton, Mesi markoin maksamaton, Noissa Pohjolan pioissa, 380. Hyw?n joukon juomingissa. Olut juoksi orren p??st?, Sima waarnojen sis?st?, Noille kutsuwierahille, Kutsuloille kunnioiksi.

Wiidestoista Runo.

Saahaan wiimmenk?n? walmihiksi morsian ja ty?nnet??n Ilmariselle. Muistuttelee wiel? emo jo i?ksi l?htew?nki koista. T?st? kowin huolestunut morsian kaikki sanoo entiset toiwotuksensa olleen miehelle p??st?, nyt p??sty? toisin ajattelewan. Emo lohutellen kielt?? mill?n? olemasta monenki keinollisen, hywin el?j?n miehen saatua. Siit? opastelee tytt??ns? miten uuella paikalla k?ytt??te ja warottaa sulhoa ei pahoille wie?, eik? pahoin pi?tell?. Jo eri?w? morsian kotosia kiitt?? ja j?ttelee hyw?sti. Hyw?sti j?ttelew?n koppaa rekehens? Ilmarinen ja l?htee Pohjolasta. Morsian yh? ik?wiss? jo tiell? toiwottelee miss?ki olewansa ennen kun sulhon reess?. Lohutellen Ilmarinen kielt?? huolimasta hyw?t p?iw?t tulewassa koissa saawan.

Jo oli wiikon h?it? juotu, Kauan pietty pitoja, Juotu h?it? Pohjolassa, Pitoja Pimentolassa. 5. Sano Pohjolan em?nt? Ilmariselle sepolle: "Mit' istut isoni poika, Weljes wanhin walwastelet? Istutko ison hywyytt?, 10. Wai em?nn?n armautta, Naimakansan kauneutta, Pirtin pienen walkeutta? Et istu ison hywyytt?, Et em?nn?n armautta, 15. Naimakansan kauneutta, Pirtin pienen walkeutta; Istut impyen hywyytt?, Neitosesi armautta, Walwattisi walkeutta, 20. Kanawarren kauneutta. Sulho wiljon weljyeni! Wuotit wiikon, wuota wiel?, Ei oo walmis walwattisi, Suorinut ikisopusi; 25. Puol' on p??t? palmikoittu, Puoli palmikoittawana. Sulho wiljon weljyeni! Wuotit wiikon, wuota wiel?, Ei oo walmis walwattisi, 30. Suorinut ikisopusi; Wast' on hiema hiemoteltu, Toinen hiemoteltawana. Sulho wiljon weljyeni! Wiikon wuotit, wuota wiel?, 35. Ei oo walmis walwattisi, Suorinut ikisopusi; Wast' on jalka kengitetty, Toinen kengitelt?w?n?. Sulho wiljon weljyeni! 40. Wuotit wiikon, wuota wiel?, Ei oo walmis walwattisi, Suorinut ikisopusi; Wast' on k?si kinnastettu, Toinen kinnasteltawana. 45. Sulho wiljon weljyeni! Jo nyt on walmis walwattisi, Suorinut ikisopusi. Mene nyt my?t? my?ty neiti, Kanssa kaupattu kananen, 50. Kun olit rakas rahalle, K?p?s k?tt? antamahan, Kiew?s kihlan otantahan. Etp? ?i?n nuori neiti Yli p??si ymm?rrellyt, 55. Kahen puolisi katsellut, Jos laait kautun kaupan, Ik? on kaikki itkeminen, Wuosi woikerrehtaminen; Kun l?ksit is?n koista, 60. Siirryit syntym?sialta, Emosi elantomailta, Kantajasi kartanolta. Ja mik? sulta mielen otti, Kuka haikian hajotti, 65. Mokomalta mielew?lt? Kyl?n kaiken wiisahalta, Kun l?ksit isosi luota, Oman emosi elolta? Niin tyt?r ison kotona 70. Kun kuningas linnassansa, Niin mini? mieholassa Kun wanki Wen?ehell?. Luulit y?ksi l?htew?si, K?y? p?iw?ksi k?kesit, 75. Toiwoit kuuksi kulkewasi, Puoleksi poikeltawasi. Etp? y?ksi l?htenynn?, Etk? p?iw?ksi k?ennyt, Etk? kuuksi kulkenunna, 80. Puoleksi poikeltanunna. Jopa jouwuit wiikommaksi, Polwemmaksi poikellitse, I?ksi ison koista, Elinajaksi emosi. 85. Morsian sisarueni, Kapulehti laklueni! Itke koprin kyynelesi, Kamaloin haluwetesi, Ison pestyille pihoille; 90. Pisaret ison pihoille, Lammit taaton lattialle. Askelt' on piha pitempi, Waja waaksoa isompi, Kynnys hirtt? korkiampi, 95. Kerran toisen kertoessa." Neito parka huokaeli, Huokaeli, henk?eli, Suru sy?mmellen panihen, Wesi silmillen wetihen. 100. Itki koprin kyyneleit?, Kamaloin haluwesi?, Ison pestyille pihoille; Pisaret ison pihoille, Lammit taaton lattialle. 105. Itse tuon sanoiksi saatti: "Noinpa tiesin, noinpa luulin, Noinpa arwelin ik?ni, Sanon kaiken kaswinajan: Et s? neito ollekkana 110. Oman wanhemman warassa, Kantajasi kainalossa; ?skenp? olisit neito Mieholahan menness?si, Jalka toinen kynnyksell?, 115. Toinen korjassa kosian; Oisit p??t?si pitempi, Korwallista korkiampi. Tuota toiwoin tuon ik?ni, Katsoin kaiken kaswinajan, 120. Wuotin kun hywe? wuotta, Katson kun kaunista kese?. Nyt on l?ht?ni l?hemm?, Toiwoni toeksi saanut, Saanut jalka kynnykselle, 125. Toinen korjahan kosian. En l?hekk?n? ilolla, Enk? riemulla eri?, T?st? kullasta koista, I?n nuoren istumasta. 130. L?hen hoikka huolissani, Ik?wiss?ni eri?n, Sykysyisen y?n sylihin, Kew?isen kieran p??lle, Jott' ei jalka j??ll? tunnu, 135. Jalan isku iljankolla, Hangella hamosen toimi; Jott' ei ?iti ??nt? kuule, Eik? iso itkuani. Mi liekk?n? mieli muien, 140. Mieli muien morsianten? Niin on mieli miekkosien Kun kew?inen p?iw?n nousu, Minun on mieleni polosen Kuni my?t?w?n hewosen, 145. Tahi tamman kaupittawan, Elikk' ostetun orihin. Niin on mieleni polosen Kun syksynen y? pimi?, Talwinen on p?iw? musta." 150. Niin sano emo tyt?lle, Lausu wanhin lapsellensa: "Et' oo neiti mill?k?n?, Emon tuoma tuollakana, Ei sinua suolle wiety, 155. Eik? ojalle otettu; Sait miehen mit? paraimman, Uroita uhkeimman, Sait sep?nki sen mokoman, Itse tarkimman takojan. 160. Sepp? sy?pi selw?n leiw?n, Selwemm?n sep?n em?nt?. Sait miehen mets?n k?wi?n, Uron korwen kolkuttajan, Ei sen koirat koissa maata, 165. Pennut pehkussa lew?t?. Kolmasti t?n? kew?in? Nossut on nuotiotulilta, Hawaunut hawusialta; Kolmasti t?n? kew?in?, 170. Hawu p??n on harjaillut, Warpa wartalon sukinnt. Et' oo neiti mill?k?n?, Emon tuoma tuollakana, Ompa mei?n sulhosella 175. Sata sarwen kantajoa, Tuhat tuojoa utaren, Tuhat willan antajoa. Et' oo neiti mill?k?n?, Emon tuoma tuollakana; 180. Ei ole t?ll? sulhosella Ojawiert? otratonta, Kangaswiert? kakratonta, Wesiwiert? wehn?t?nt?. Ompa t?ll? sulhosella 185. Purnonen joka purolla, Aumanen joka aholla, Lepikk?iset leip?maina, Wesakkoiset wehn?maina, Kaikki rauniot rahana, 190. Kiwet pienet penninkin?. Et' oo neiti mill?k?n?, Emon tuoma tuollakana; Ompa t?ll? sulhosella Pyyhyet pyr?j?m?ss?, 195. Wempelell? wierem?ss?, Kuusi kullaista k?ke? L?ngill? lekuttamassa, Rastahat iloitsemassa, Rahkehilla laulamassa. 200. Wiel? neuon neitoani, Orpolastani opetan: Morsian sisarueni, Kapulehti laklueni. Kuulestamma kun sanelen, 205. Waimo wanha lausuelen. Tulet toisehen talohon, Toisehen em?n alahan, Perehesen wierahasen; Toisin toisessa talossa, 210. Toisessa em?n alassa, Perehess? wierahassa, Ei niinkun omon koissa, Oman wanhemman warassa. Ell?s sie sin? ik?n?, 215. Kuuna kullan walkiana, Tawoton talohon menn?, Miehueton mieholahan. Talo tapoja kysywi, Tapoja talo pahaki; 220. Mies on mielt? koittelewi, Mies mielt? ep?p?t?ki. Noita sie kowin waroa Ukon luista leukaluuta, Anopin kiwist? kielt?, 225. Kyyn kylmi? sanoja, Naon niskan nakkeloita. Jos ukko susi supussa, Akka karhu karsinassa, Kyty kyin? kynnyksell?, 230. Nato nauloina owella; Sama armo antaminen, Alemma kumartaminen, Kun ennen emon koissa, Oman wanhemman warassa, 235. Taattoa kumartaminen, Welje? waroaminen. Kuule neiti kun sanelen, Waimo wanha lausuelen; Pi? tarkat hiiren korwat, 240. Ter?w?t jalat j?niksen, Nis?t nuoret notkuttele, Kaula pesty kaarruttele, Niinkun tuore tuomen latwa, Wasta kaswawa kataja. 245. El? suihka sutsunatta, El?k? r??mi r?tsin?tt?, El? keng?tt? kehaja. Kuule wiel? kun sanelen, Waimo wanha lausuelen; 250. Laai willaset hamuet Yhen willan kylkyest?, Keit? otraset oluet, Makujuomat maltahiset, Yhen otrasen jyw?st?, 255. Kolmen puisen poltakselta. Pese penkit illoin, aamuin, P?y?t keskip?iw?ll?ki, Lattia wesin walellos Wiikon p??st? wiimmest?ki. 260. Kuule wiel? kun sanelen, Waimo wanha lausuelen; Ei joua talonen waimo Aina pirtiss? asua. K?y? on kujat kuurullansa, 265. L??w?t l?nk?m?isill?ns?, Sielt? toimeta tupahan, Siell'on lapsi itkem?ss?, Pieni peitetten sis?ss?, Eik? lausu lapsi rukka, 270. Saata kielet?n sanoa, Onko wilu taikka n?lk?, Ennen kun tulewi tuttu, Elikk' ?itin ??ni saapi. Kuule wiel? kun sanelen, 275. Waimo wanha lausuelen; Pi? lusikat luwussa, Astiasi arwelussa, Jott' ei kasit kanneltaisi, Linnut liiat peitett?isi; 280. Pyh?t on pihlajat pihalla, Pyh?t oksat pihlajassa, Marjaset sit?i pyhemm?t. Sulho wiljon weljyeni! Ell?s sie mei?n kanoa 285. Wiek? wehma huhmarelle, Panko parkin surwontahan, Olkileiw?n leiwontahan, Pet?j?isen pieks?nt?h?n. Wie?s sie mei?n kanoa, 290. Wie?s wiljam?tt?h?lle, Otrapurnon purkajaksi, Wilja wiploin wiili?ksi. Pannos sie mei?n kanoa Leiw?n paksun paistajaksi, 295. Wehn?leiw?n leipojaksi, Taikinan taputtajaksi. Sulho wiljon weljyeni! Ell?s sie mei?n kanoa Opastello orjan ruoskin, 300. Nahkaruoskin naukuttao, Witsoin wiisin winguttao, Waljan p??ll? wanguttao. Tiesi neitt?, tiesi nuorta, Tiesi neien nuorta mielt?; 305. Neuo neitt? wuotehella, Opeta owen takana, Wuosi kausi kummassakin Yksi wuosi suusanalla, Toinen silm?n iskem?ll?, 310. Kolmansi jalan polulla. Kun ei sitte siit? huoli, Tuostakana ei totelle, Ota ruoko ruowostosta, Sarahein? kankahalta; 315. Saran syrj?ll? syse?, Korahuta korttehella, Ruoskasella ruokosella, Witsasella willasella. Kun ei wiel? siit? huoli, 320. Tuostakana ei totelle, Ota witsa wiiakosta, Oksa koiwun onkelmosta, Tuoppa turkin helman alla, Talon toisen tiet?m?tt?; 325. Sill? hauo hartioita, Pehmit? per?lihoja, Ell?s silmi? siwell?, El? kolmia koseta; Tuostapa kyty kysyisi, 330. Tuosta appi arweleisi: Onko se suen repim?, Wai on karhun kaiwelema?" Neiti parka huokasekse, Huokasekse, henk?sekse, 335. Suru sy?melle panihen, Wesi silmille wetihen, Itse itkulle hyr?yty, Sanan wirkko, noin nimesi: "En min?k?n ennen ollut 340. Mustin muita neitosia, Kalpeampi ween kaloja; Tulin muita mustemmaksi, Kalpeammaksi kaloja. Mill? maksan mammon maion, 345. Mill? isoni hywyyen? Kiit?n m? iso sinua Entisist?ni eloista, Parahimmista paloista, Murkkinoista muinosista. 350. Kiit?n m? emo sinua Nuorra tuuwiteltuasi, Pienosna pielty?si, Maion ruokiteltuasi. Kiit?n m? koko perehen, 355. Kaikki kaswinkumppalini, Joien joukossa elelin, Kaswon kanssa kaswinajan. L?hen nyt t?st? kun l?henki, T?st? kullasta koista, 360. Ison saamasta salista, ?itin kestikellarista. J?? nyt pirtti terweheksi, Pirtti lautakattoinesi; Hyw? on toiste tullakseni, 365. Kaunis kaaputellakseni. J?? nyt sintsi terweheksi, Sintsi lautasiltoinesi; J??pp? piha terweheksi, Piha pihlajaisinesi. 370. J?t?n kaikki terweheksi Maat ja mets?t marjoinensa, J?rwet saoin saarinensa, Kankahat kanerwinensa." Sillon seppo Ilmarinen 375. Koppo neien korjahansa, Itse tuon sanoiksi wirkki: "J?? nyt Pohjola hyw?sti, J??k?i kaikki terweheksi, Kaikki m?ntyset m?ell?, 380. Puut pitk?t pet?ik?ss?, Katajatki kankahilla, Kaikki maassa marjan warret, Wesatki ween sis?ss?, Lep?n lehw?t, koiwun kuoret, 385. Kuusenjuuret, terwas kannot." Ajoa kahattelewi Noita Pohjan rannikoita, Simosalmien siwutse, Hietaharjun hartiotse; 390. K?si ohjassa orosen, Toinen neitosen nisiss?, Jalk' on laialla rekosen, Toinen neion reitosilla. Neito parka huokasekse, 395. Huokasekse, henk?sekse: "Wilu on olla wiltin alla, Kolkko korjassa ele?." Ajo matkoa w?h?sen, Pikkuruisen piirahteli; 400. Neiti p??t?ns? kohotti, Kysytteli, lausutteli: "Mi on t?st? poikki juossut, Ku on kurja kulkenunna?" Itse seppo Ilmarinen 405. Sanan wirkko, noin nimesi: "J?n? on t?st? poikki juossut, J?n?n poika polkutellut." Neiti tuon sanoiksi wirkki: "Parempi olisi olla, 410. Parempi olettelisi, J?n?n juoksewan j?lill?, Koukkupolwen polkumilla, Kuni korjassa kosian." Sillon seppo Ilmarinen 415. Murti suuta, w??nti p??t?, Murti mustoa hawenta, Ajoa kahattelewi; Ajo matkoa w?h?sen, Pikkuruisen piirahteli. 420. Neiti p??t?ns? kohotti, Sanan wirkko, noin nimesi: "Mi on t?st? poikki juossut, Ku on kurja kulkenunna?" Se on seppo Ilmarinen 425. Itse wastaten sanowi: "Repo on t?st? poikki juossut, Kettu k?y? kelkytellyt." Neiti tuon sanoiksi wirkki: "Parempi olisi olla, 430. Parempi olettelisi, Rewon juoksewan reess?, Ketun k?y?n kelkkasessa, Kuni korjassa kosian." Sillon seppo Ilmarinen 435. Murti suuta, w??nti p??t?, Murti mustoa hawenta, Ajoa kahattelewi; Ajo matkoa w?h?sen, Pikkuruisen piirahteli, 440. Neiti p??t?nse kohotti, Kysytteli, lausutteli: "Mi on t?st? poikki juossut, Ku on kurja kulkenunna?" Itse seppo Ilmarinen 445. Sanan wirkko, noin nimesi: "Karhu on t?st? poikki juossut, Ohto juosta jolkutellut." Neiti tuon sanoiksi wirkki: "Parempi olisi olla, 450. Parempi olettelisi, Kontion kiwikolossa, Karhun louhikammarissa, Kun t?m?n kosian reess?." Itse seppo Ilmarinen 455. Murti suuta, w??nti p??t?, Murti mustoa hawenta, Sanan wirkko, noin nimesi: "El? huoli neiti parka, Kun saat kosian kotihin, 450. Sy?t s? weitsett? lihoa, Juot olutta kauhasetta." Ajawi kahattelewi Noita W?in?l?n ahoja, Kalewalan kankahia; 455. Wirkku juoksi, matka joutu, Reki wieri, tie lyheni, Jalas paasinen patsasi, Aisa koiwunen kolasi, Kapla tuominen kalahti, 460. Jo kohta koti n?kywi, Omat tuwat tupruawi.

Kuudestoista Runo.

Ilmarinen morsionensa saapi kotia. ?iti wastassa ilotteleksen, ja pojalta kyselee, miten matkansa on terween? ja onnellisna kulkenut. K?skee morsianta sis??n jo kauan uotetuksiki sanoen. Katselee, kiitt?? kauniiksi morsianta; sy?tt??, juottaa rahwaan ylt?kyll?sesti. P??tteeksi wanha W?in?m?inen laululle rupiawa ylist?? sulhoa ja morsianta, kiitt?? em?nn?n, is?nn?n, patwaskan, saajan naisen ja kaiken kutsurahwaan.

Jo kumu kujalta kuulu, Kuulu luota ruoskan roiske, Rannalta reen ratsina, Aisan kalke kaiwotielt?. 5. Itse ?iti Ilmarisen Sanan wirkko, noin nimesi: "Se on poikani rekonen; Jo tulewi Pohjolasta. K?kyet kukahtelewi 10. Korjan kirjawan kokalla, Orawat samoelewi Aisoilla waahterisilla, Tetryet kukertelewi P??ll? luokin kyyn?pp?isen. 15. Kyl? uotti uutta kuuta, Miero p?iw?n nousentoa, Lapset maata mansikkaista, Telat terwaista wenett?, Mie on uotin poikoani, 20. Poikoani minnoani. L?hes nyt kohti n?it? maita, Kohti n?it? kartanoita, Ison saamille tuwille, Wanhemman warustamille." 25. Se on seppo Ilmarinen Jo kohti kotia l?ksi, Ison saamille pihoille, Wanhemman warustamille; Laialla siniker?nen, 30. Toisella punaker?nen. Keskell? kes?reponen. Sano ?iti Ilmarisen: "Sulho wiljon weljyeni! K?witk? tiesi terwehen?, 35. Matkasi imantehena, Saitko neien, woitko linnan, Sorritko sotiwer?j?n, Haukutitko linnan hallit, Itketitk? linnan immet, 40. Nauratitko linnan naisen, Lewititk? neien lemmen, Anopissa k?yess?si, Apen luona ollessasi? Jo tuon n??n kyselem?tt?, 45. Arwoan anelematta; Jo on sotka suojassasi, Kana kainaloisessasi. Kenp? toi t?m?n walehen, Sulhon tyhjin tulleheksi, 50. Ratsun jouten juosseheksi? Eip? sulho tyhjin tullut, Eik? ratsu jouten juossut; On mit? oron wete?, Liinaharjan liikutella. 55. Nouse nyt korjasta koria, Hyw? lahja laitiosta. Nouse ilman nostamatta, Ylene ylent?m?tt?; Jos on nuori nostajasi, 60. Ylpi? ylent?j?si. Pole jalka jalaksella, Toinen poikkipuolisella; Astu tiet? temmink?ist?, Maata maksan karwallista, 65. Sikasen silitt?m?ist?, Porsahaisen polkomaista, Lampahan latsottamaista, Hewon harjan hieromaista. Astu hanhen askelilla, 70. Taputa tawin jaloilla, Noilla pestyill? pihoilla, Kaunihilla kartanoilla, Apen saamilla pihoilla, Anopin asettamilla, 75. Kyyn kyll? polkemilla, Naon aina astumilla. Astu sintsi? sile?t?, Sorsanluista sotkuttele; Jo t??ll? t?n? kes?n?, 80. T?n? suurena suwena, Owet aina aukieli Owellista aukiaista; K?k?set k?sertelihen Sormusk?tt? sulkiaista; 85. Kynnykset kykertelihen Hienohelman hempujaista. Jo t??ll? t?n? kes?n?, T?n? suurena suwena, Siwuin sintsi siirtelihen 90. Sintsillist? siiwojaista; Perin pirtti py?r?hteli Pirtillist? pyyhki?ist?. Jo t??lla t?n? kes?n?, T?n? suurena suwena, 95. Silta soitti sorsanluinen Sillallista seisojaista; Laki kultanen kulisi Laen alla astujaista; Ikkunat ilottelihen 100. Ikkunaisen istujaista. Jo t??ll? t?n? kes?n?, T?n? suurena suwena, Aittaset alentelihen Aitallista aukojaista; 105. L??w?set l?hentelihen L??w?llist? l??ni?ist?; Tanhuaiset taantelihen Tanhuallista tawia. Jo t??ll? t?n? kes?n?, 110. T?n? suurena suwena, Aion ammo aikalehm? Aikawihkon antajaista; M?k?hti kew?tkaritsa Palasen parantajaista; 115. Kes?uuhi ullotteli Hein?n hienon heitt?j?ist?. Terwe nyt piha t?ysinesi, Piha wierahaisinesi, Ulkonen urohinesi! 120. Terwe wajo t?ysinesi, Wajo wierahaisinesi, Tuohikatto kansoinesi. Terwe pirtti t?ysinesi, Pirtti wierahaisinesi, 125. Lauta katto lapsinesi. Terwe kuu, terwe kuningas, Terwe nuori naimakansa. Eip? t?ss' oo ennen ollut, Eik? ennen, eik? eilen, 130. T?m?n joukon juoleutta, T?m?n kansan kauneutta. Sulho wiljon weljyeni! Osotteles ostettusi, Saoin markoin maksettusi, 135. Tuhansin lunastettusi. Toitko sen, jonka k?kesit? K?kesit k?k?sen tuoa, Maalta walkian walita, Kuletella kukkulaisen. 140. Jo tuon n??n kyselem?tt?, Arwoan anelematta, Toit k?k?sen tullessasi, Maalta walkian walitsit, Kulettelit kukkulaisen. 145. Hyw? mutso, kaunis mutso, Mutso walkian werew?! Hywinp? koissa kuuluit, Tytt?n? ison koissa, Hywin kuulu kuun ik?si 150. Mini?n? mieholassa." Siit? ?iti Ilmarisen Sy?tti, juotti wierahia. Sy?tti suin sulassa woissa, Koprin kuorekokkaroissa, 155. Noita kutsuwierahia, Kutsuloille kunnioiksi. Jo oli wiikon juomat pantu, Saatu otraset oluet, Noille kutsuwierahille, 160. Kutsuloille kunnioiksi. Oipa kupit kukkusilla, Wait warpalaitehilla, Oli kyst? kyllin sy??, Kyllin sy??, kyllin juoa, 165. Noilla kutsuwierahilla, Kutsuloille kunnioiksi. Jo huuhto humala parran, Waahti parran walkoali, Olut juoksi orren p??st?, 170. Sima waarnojen sis?st?, Noille kutsuwierahille, Kutsuloille kunnioiksi. Kukapa tuossa kukkujaksi, Lailliseksi laulajaksi? 175. Waka wanha W?in?m?inen, Laulaja i?n ikuinen, Itse lauluille rupesi, T?ille wirtten ty?ntelihen. Sanowi sanalla tuolla, 180. Lausu tuolla lausehella: "Eip? t?ss' oo ennen ollut, Eik? warsin wasta liene, T?m?n sulhon tenhoutta, T?m?n morsion somuutta, 185. T?m?n tukun turpeutta, Nuorison imartuetta. Ket?p? m? t?ss? kiit?n? Em?nn?n m? ensin kiit?n. Kenp? t?ss' eho em?nt?? 190. Ilmarin eho em?nt?. Pannut on otraset oluet, Makujuomat maltahiset, Imel?t h?nen itunsa, Makiat on maltasensa, 195. Ei oo iskulla itunsa, Eik? maalla maltasensa. Ei h?n surrunna susia, Pel?nnyt mets?n petoja, Mallasteit? matkatessa, 200. Saunahan samotessansa. Ei h?n koukulla kohinut, Aina koprilla kohenti, K?mmenell? k??nn?tteli, Sowitteli sormillansa. 205. Itse leipo leiw?t suuret, Isot talkkunat taputti, Hyw?n joukon juominkihin, Hyw?n rahwahan remuhun; Sy?tti wierahat w?lehen, 210. Nosti leiw?t leppi?sti. Em?nn?n m? ensin kiitin, Kiit?n itsens? is?nn?n. Kenp? t?ss' on p?? p?tew?, P?iw?n p??llinen omena? 215. Ilmarin iso is?nt?, Se t?ss' ompi p?? p?tew?, P?iw?n p??llinen omena. Se on suolta suojat saanut, Suojat saanut, hirret tuonut, 220. Sein?t salwanut salolta, Hirret hirmulta m?elt?, Malot marjakankahilta, Tuohet tuomiwaaran p??lt?, Ruotehet roweikolta, 225. Sammalet sulilta soilta. Pannut on penkin pensaista, Pannut paikalle hyw?lle, Asettanut ankaralle. Jo itse is?nn?n kiitin, 230. Wuota kiit?n patwaskani. Ken on pantu patwaskaksi, Ken otettu oppahaksi? Kyl?n paras patwaskana, Kyl?n onni oppahina. 235. Ompa mei?n patwaskalla Paita p??ll? palttinainen. P??ll' on haljakka sininen, P??ll? paian palttinaisen; Helmat hietoa wet?w?t, 240. Maata maksan karwallista. P??lle on ussakka utunen, P??ll? haljakan sinisen; Se on Kuuttaren kutoma, P?iw?tt?ren ketr??m?, 245. Kes?uuhen untuwista, Talwilampahan takuista, Ajalla tulettomalla, Tulen tiet?m?tt?m?ll? Ompa mei?n patwaskalla 250. Parta kullan palmikoissa, Kutrit kullan suortuwissa, Ompa mei?n patwaskalla P??ss? kultanen kyp?ri, P??ll? kutrin kultalatwan, 255. Puhki taiwosen puhuja, L?pi mets?n l??ss?tt?j?. Jopa kiitin patwaskani, Wuota kiit?n saajan naisen. Mist' on saatu saajan nainen, 260. Kust' otettu ollallinen? Tuolt'on saatu saajan nainen, Tuolt' otettu ollallinen, Takoa Tanikan linnan, Uuen linnan ulkopuolta. 265. Eip? wiel? sielt?kan?, Ei per?n pere?k?n?; Mist' on saatu saajan nainen, Kust' otettu ollallinen? Tuolt' on saatu saajan nainen, 270. Tuolt' otettu ollallinen, Wienan p??llilt? wesilt?, Ulapoilta aukeilta. Eip? wiel? sielt?k?n?, Ei per?n pere?k?n?; 275. Mist' on saatu saajan nainen, Kust' otettu ollallinen? Kaswo mansikka m?ell?, Puolukkainen kankahalla, Pellolla heli? hein?, 280. Kukka kultanen aholla; Siit' on saatu saajan nainen, Siit' otettu ollallinen. Saajan naisen suu somanen, Kuni Suomen sukkulainen, 285. Saajan naisen sirkut silm?t, Kuni t?het taiwahalla, Saajan naisen saapka suuri, Kuni pysty pilwen kokka, Saajan naisen saappahaiset, 290. Kuni hanhuet hawulla. Ompa mei?n saajan naisen Kaulassa heli?t helmet, K?et on kullan k??ril?iss?, Sormet kullan sormuksissa, 295. Korwat kullan koltuskoissa, Silm?ripset simsukoissa. Jo nyt kiitin saajan naisen, Wuota kiit?n kaiken kansan. Eip? t?ss' oo ennen ollut, 300. Eik? ennen, eik? eilen, T?m?n kansan kauneutta, T?m?n nuorison somuutta. Niin on w?ki haljakassa, Kuni mets? huutehessa, 305. Alta on kun aamurusko, P??lt? on kun p?iw?n koite. Olipa huokiat hopiat, Rahataskut tanterilla, Mei?n kutsuwierahilla, 310. Kutsuloille kunnioiksi. Tengoin teill?, markoin meill?, Polttinoin kyl?n pojilla, Alttinoin kyl?n akoilla, Neljin riunoin neitosilla.

Read Ebook: Kalevala (1835) 1. Osa taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista by L Nnrot Elias

Ebook has 37 lines and 65065 words, and 1 pages

Trending!

Back to top

Read Ebook: Kalevala (1835) 1. Osa taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista by L Nnrot Elias

Add to tbrJar First Page Next Page

Ebook has 37 lines and 65065 words, and 1 pages

Add to tbrJar First Page Next Page

Trending!

Back to top