Read Ebook: Suomen kansan muinaisia loitsurunoja by L Nnrot Elias

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 2502 lines and 299874 words, and 51 pages

Miss? j?rjestyksess? loitsija taikasanojansa luki, on vaikea sanoa, sill?, jos jotain j?rjestyst? laisinkaan oli, se ei kaikilla ollut yht?l?inen. Jos jotain haavaa sairaassa oli, niin ainaki l?ylyn sanat luettiin kohta est?miseksi, ett'ei l?yly niihin menisi, ja sitten, jos ei jo sit? ennenki, perustus-, varomus- ja kateensanat, niiden j?lkeen, jos vika oli tuttua laatua, niinkuin esimerk. tulen, pakkasen, pistoksen, ?hkyn, riiden, maahisen, koin, hammasmadon saattamissa vaivoissa, k??rmeen ja muiden el?vien vahingoittamissa, raudan, kivien ja puiden loukkaamissa, tuli niiden synnyt luettavaksi, mutta, kun synty? ei tietty, alkuper?isyys tiedusteltavaksi. Siit? edelleen luettiin ep?j?rjestyksess?, kuin kuki muisti ja katsoi tarpeelliseksi, rukous- ja p??st?sanoja, ty?ns? korjaus-, vihotus-, luovutus-ja muita sivuilla 20-55 tavattavia sanoja. Ty?ns? p??tteeksi moni loitsija my?hempin? aikoina luki Herran siunauksen ja seotti lukuunsa muitaki kristinopin lauseita ja nimi?, is?meid?n rukouksen, neitsy Maarian, Jortaninjoen, joista ei kuitenkaan runon ij?n vuoksi voi muuta p??tt??, kuin ett? lis?ykset ovat paavin-opin aikana entisiin pakanallisiin runoihin liittyneet.

Sairasta kyllin kylvetetty?ns? ja muokattuansa loitsija leikkasi vastan pieniksi palasiksi ja k?tki ne laattian alle. Sitten saunasta l?hdetty?ns? l?i ruoskalla kolme kertaa maata ristin, miksi hyv?ksi, en tied?.

Lis?ksi siihen, mit? jo on sanottu vikojen ja tautien loitsimisesta, tulee mainita, ett? loitsijain siin? ty?ss? oli paljo muitaki taikatemppuja vaariin otettava , jotka ei kuitenkaan kaikilla olleet yht?l?iset.

Jos lapsi oli kovemmin sairas, l?mmitettiin sauna ja kylpyveteen pantiin ruskea sammakko, jonka selk??n vasemman k?den nimett?m?n sormen kynnell? oli piirustettu viisikanta. Jos sammakkoa ei saatu, pantiin joku mynttiraha sen sijasta. Sitten lasta kylvett?iss? loitsija luki kateen-, suutelus- ja muita sanoja, niiden ohessa n?inki: Jos olet suilla suuittuna tahi saatettu sanoilla, pahasilm?isten panoilla, katehisten katseloilla, nyt m? karsin, nyt m? katkon, pulmas?kit puhki ratkon." Sit? jonkun ajan tehty? ja useampia kertoja sormiensa v?litse sylk?isty? loitsija pisti kaksi vasemman k?tens? sormea lapsen suuhun ja nosti kitalakea yl?sp?in. Sit? tehdess? joku toinen loitsijan kanssa yksiss? puuhissa oleva kulki kolme kertaa ymp?ri saunan ja kysyi joka kerralla oven raosta: "mit? teet?" joihin kysymyksiin loitsija vastasi: "Nostan y?n itkett?j?ist?, p??t? py?rim?tt?m?ksi, aivoja asettumahan." Lopulta vietiin vasta ja kylvetysvesi sammakkoineen, rahoineen ja viskattiin tielle lausuen: "ahavalle liiat linnut , tuulille pahat pakinat!" Jos korppia, variksia tahi harakoita kohta j?lkeen lensi niiden luo, oli se hyv? merkki lapsen pikaisesta paranemisesta.

Toiset loitsijat kaivoivat tuntemattoman sep?n tekem?ll? veitsell? maasta multaa, jolla yhdeks?n kertaa painelivat maahista loitsusanoja lukiessa, veiv?t sitten mullan entiseen paikkaansa ja painoivat vasemmalla kantapa?ll?an kolme kertaa maahan.

Tulimaahista eli tulenlentoa loitsiessa loitsija otti tuohiropeesen hehkuvia hiili? ja rupesi niit? pohtamaan muutetun huoneen kynnyksen yli. Jonkun toisen piti silloin kolmesti kysym?n h?nelt?: "mit? seulot?" johon h?n joka kerralla vastasi: "tulta ja tulenlentoa."

Muutamat loitsijat veren juoksua tukkiessaan ottivat vanhasta lukosta ruostetta ja tomua, jotka sitten ynn? niihin juoksutetun ja seotetun veren kanssa rautaisessa elukan kellossa, luottimessa tahi valinkauhassa poltettiin karreksi ja pantiin haavaan. Toisinaan loitsijat verihaavaa voidellessaan ja sitoessaan voitelivat ja sitoivat my?s haavanteki?n kirveen, veitsen tahi muun ter?kalun, joka sai siteess? maata, kunnes haava parani. Mutta ilman kaikkia n?it? puuhia sanotaan loitsusanain yksin?ns? luettuna oikein karaistulla ??nell? ja karstimielell? ehk?isneen verenjuoksun, jos onni muuten oli my?t?m?ill??n.

Seuraavat varomis- ja muut taikakeinot, joita yksinkertaiset, typer?t ihmiset paikoin viel?ki arvossa pit?v?t ja noudattelevat, lienev?t my?s vanhoilta loitsijoilta perityt, jos niihin ei en?? nykyaikoina mit??n loitsijan tointa ja apua kysyt?kk??n.

Noitia ja muita pahansuopia vastaan. Jos varotaan talossa k?yv?lt? noidalta tahi myrrysmiehelt? jotaki pahaa, niin viskataan kauhalla tahi piekalla hiiluksesta otettua tulista tuhkamujua h?nen j?lkeens?, kun h?n on l?htenyt. Se saattaa noitumansa pahan seuraamaan h?nt? itse?ns?. Samoin viskataan kolmesti tulista tuhkaa sen per?st?, jolta pelj?t??n pahaa silm?yst?. Se, joka varoo itse?ns? noidutuksi, ottakoon suoloja liinaiseen riepuun ja hierokoon niill? p??ns?, keskiruumiin ja jalat ymp?ri kiert?en kaksi kertaa my?t?- ja kolmannen vastap?iv?? niin, ett? hike? l?htee suoloihin, ja jos tiet??, kuka noitui, viek??n suolat noidan kaivoon tahi semmoiseen paikkaan, jossa se tulee avojaloin k?ym??n.

Jos vaimo oli noitumisella miehest??n vierotettu, piti miehen, jos tahtoi h?nt? entiselleen saada, ottaa vaimonsa kenk??n vett?, juoda se ja sitten yli vasemman olkap??ns? viskata kenk? pois.

Jos riihi oli noiduttu, ett'ei puitaissa eli tapettaissa saatu tavallista jyv?m??r??, piti se elon sijasta ahtaa kuusen havuilla ja ne tappaa, niin riihi korjautui.

Tuuliaisp??h?n, jossa arveltiin jonkun noidan tahi pahan hengen lent?v?n, piti sylke? kolme kertaa, niin se ei voinut mit??n vahinkoa saattaa. Muuten oli hyv? varjeluskeino noitia ja niiden saattamia turmioita vastaan k??nt?? paitansa tahi turkkinsa ja sukkansa nurin, varustaita ter?ksell? ja tulikivell?. Siihen, kell? oli ukontaltta eli -nalkki taskussa, ei voineet mitk??n noidan nuolet eik? muut pahansuopain rikkeet pysty?.

Tarttumista vastaan. Kun joutui vieraassa saunassa kylpem??n tahi muuten vieraissa paikoissa pelk?si jotain pahaa tarttuvan, piti vasemmasta kainalosta haistaa omaa hike?ns?, sitten ei tarttunut vaikka miss? oleskeli. Ahmalon eli silm?r??hk?n tarttumista vastaan piti kolmesti painaa silmi?ns? vasemman k?den nimett?m?ll? sormella.

Ker?jiin l?htiess? piti varustaita pienill? py?reill? kivill?, joita sanottiin k??rmeen ker?j?kiviksi, my?s korpin- tahi kotkan-kivill?; niin voitti asiansa, oli mik? tahansa. K??rmeen ker?j?kivi, jota kiitettiin hyv?ksi moneen muuhunki taikatoimeen, sanottiin olevan pieni soikeanpy?re?, silonen kivi, jonka k??rmeet kev??ll? j?ttiv?t ker?j?paikkaansa.

Vieraasen paikkaan tahi vieraalle maalle tullessa piti, ennenkuin astui jalkansa siihen, uhrata mynttiraha tahi muu mitalipalanen, joka nakattiin maahan sanoessa: "terve maa, terve manner, tervehempi terveht?j?!" Samoin piti veteen l?htiess? sit? ennen veden haltialle jotain uhriksi veteen panna.

Vilustumista vastaan kylmilt? tuulilta ja pakkaselta viskattiin matkoille l?htiess? hehkuvia hiili? pohjoseen p?in. Lieneek? seki jotain uhrintapaista tuulten ja pakkasen haltioin hyvitt?miseksi ollut.

Kuormat matkoilla varjeltiin varkailta kalmanluilla ja eritt?inki kuolleen p??kallolla k?tkettyn? kuorman alle. Ruis-aumain s?ilymiseksi hiirilt? pantiin sen pohjaan kivi, jota hiirien k?skettiin kaluamaan. Huoneen vakuuttamiseksi tulipalosta oli ukontaltta hyv? varjelus-ase, jonka avuksi muutamat kalkkisotkusta kuvasivat ristin ulkopuoliseen sein??n tulisijan kohdalle. Karjan varjelemiseksi k??rmeilt? piti elukoille antaa suoloja, joihin oli k??rmeensanat luettu kolmen- taikka viel?ki paremmin yhdeks?nkertaisesti. Mets?npedoilta rauhottamiseksi piti elukat voidella hylkeenrasvalla, jota my?s karhun poistamiseksi laitumelta ja halmeista piti siell? t??ll? tahria puihin ja halmemaiden aitoihin, viel?p? niiss? kasvaviin ??rimm?isiin elo-korsiinki.

Karjan talvionneksi navetta syksyll? pestiin yhdeks?ll? lehtisell? vastalla, sitten ammuttiin kolmesti l?pi navetan ja pantiin el?v?? hopeata, hampun siemeni? ja suoloja joka hinkaloon.

Kun ostoel?in ei tahtonut suostua uudessa paikassa pysym??n, mentiin sen vanhaan kotipaikkaan, otettiin kolmivitsaisesta aidasta alimmainen vitsa, pantiin el?imen sarveen tahi p??h?n ja sanottiin: "pyri tuon verran entiseen paikkaasi, mink? tuo vitsaski sarvessasi !"

Laskiaisviikolla noidat ja velhot k?viv?t toisten taloin navetoissa, sielt? maito-, voi-, villa- ja muuta karjan onnea itsellens? tahi jollekulle toiselle muuttamaan, leikkeliv?t karvoja ja villoja, viel?p? pieni? lihapalasiaki elukoista, joita luulivat onnen seuraavan sinne, mihin niit? veiv?t. P??si?isaamuna puhalsivat sarviin ja torviin, jotta koko silt? alalta, jossa torvi kuultiin, maito-, voi- ja muu karjan onni siirtyisi siihen paikkaan, josta ??ni l?hti. Juhanusy?n? k?viv?t jyv?onnea toisten pelloista ja halmeista itsellens? tahi muille muuttamaan.

Erityiseksi maidon ja voin lis??j?ksi laitettiin Paran kuva, p??ksi pantiin ker?, kalsu rangoksi, v?rtt?n?t s??riksi. K?det tehtiin v??rist? pajuista ja jalat koivun konkelosta. Mutta hyv? talon tonttu ilmanki muita vehkeit? kantoi kaikenlaista tavaraa taloon.

Kun nuorikko tuli taloon, piti kynnykselle panna vihko, jossa oli yhdeks?n erilajista kasvia, ja h?nen sen ylitse sis??n astua.

Lempe? vierottaissa eli naimisonnea ottaissa piti saada vasta, jolla tytt? oli kylpenyt, ja k?tke? se sikol?ttiin. Lempe? nostaessa pantiin kylvett?misen j?lkeen tyt?lle kaulaan orihevosen l?nget ja vaskikello, joka kolmessa ruumiin vedossa oli hevosen kaulassa ollut; niin ty?nnettiin tytt? saunasta.

Kun vastasyntynyt lapsi ensikerran oli pesty, puettiin h?n harakka-paitaan s.o. liinaiseen riepuun, jonka keskelle oli leikattu p??n reik?. Siin? se sai kolme y?t? olla, sitten paita vietiin seip??n p??h?n ja j?tetiin harakkain hyv?ksi.

Kaadettu karhu tuotiin juhlallisesti kotiin ja sitten, kun karhun peijaiset oli pidetty, saatettiin p??kallo ja kiinnitettiin kunniallisesti johonki pit?myspuuhun. Pelj?ttiin karhun haltian suuttuvan ja pahoin kostavan, jos karhua ei kuoltuansaki kunnialla kohdeltaisi.

Koiran lumomista varten piti olla varustettu kouran t?ydell? p?ist?ri?, jotka olivat otetut kolmen loukun alta. Kun sitten n?ki koiran tahi kuuli haukkuvan, piti kolmannesta aidan raosta alta p?in lukea lumoussanat, viskata p?ist?ret tuuleen ja sanoa: "niin on hienot hampahasi, kuin on hienot kourassani." Aita ei saanut olla mik? hyv?ns?, vaan sen piti juosta kiinni johonki huoneesen siin? talossa, jonka koira lumottiin.

Tulipaloa pys?ytt?iss? k?ytiin kolme kertaa valkean ymp?ri ja luettiin tulen syntysanoja.

Kaalimatoa kuin my?ski juuri- ja lehtimatoja poistaissa loitsija kiersi paikan kolme kertaa, ensin my?t?p?iv??, sitten vastap?iv?? ja viimeisen kerran taas my?t?p?iv??, mutta mets?npuolimaisessa sivussa piti yksi kohta kiert?m?tt? j?tt?? ver?j?ksi, josta mato p??sisi mets??n loikomaan.

Ruostetta ohrasta poistivat samalla tapaa, kuin kaalimatoaki. Ohrapeltoa kiert?ess??n leikkasivat sirpill? ruosteisia t?hki? ja pieksiv?t niit? sit? varten otetulla kolmella lep?nvarvulla. T?m? ty? oli teht?v? aamulla ennen einett?. Noin poistui punainen eli rautaruoste. Valkeata ruostetta karkotettiin siten, ett? lasipalanen k?dess? kierrettiin kolme kertaa ohramaata, paikoin muillaki keinoilla. Kun ohranp??t ensin valkenivat ja sitten mustuivat n.k. syysp?iksi, otettiin kolme t?hk??, sidottiin punaisella langalla yhteen ja vietiin riihen parsille.

Varas saatiin seuraavalla tavalla varastamansa peruuttamaan. Otettiin sen huoneen kynnyksest?, josta varastettu oli, ja paikasta, miss? varkaan viem? kappale oli ollut, kolme hienoa pirstaletta kumpaisestaki, sidottiin yhteen punaisella langalla ja vietiin hautausmaalle. Se luultavasti oli jotain uhrintapaista, jolla keijuset kehotettiin varasta vaivaamaan ja pakottamaan h?nt? varastamansa takaisin viem??n. Toinen takaisin saattokeino oli seuraava. Mentiin sunnuntaina saarnan-aikana kellotapuliin, n?p?hytettiin vasemman k?den nimett?m?ll? sormella kolme kertaa vanhimman tahi suurimman kellon laitaan ja sanottiin: "her?t? kaikki hautaan soittamasi kuolleet varkaan kimppuun!"

Hyv?? kalastus-onnea varten oli onki teht?v? nuppineulasta, jota kolmena sunnuntaina oli pidetty kirkon kynnyksell?.

Jos heitti kolme suolaraetta ahjoon, jossa rauta oli kuumenemassa, niin voi sit? sitten tulikuumana vet?? l?pi kouransa, ett'ei polttanut v?h??k??n, kun vaan sanoi: "ei rauta tulinen, tulisempi min? olin jo ennen syntym?t?ni."

Juohtov?ke? loitsija kiersi kolmesti loitsusanoja lukiessansa. Sen tehty? ei tarvinnut mit??n pahaa matkalla pelj?t?.

Kun kotiinsa manattu paha oli sinne tullut ja ruvennut nostajaansa eli l?hett?j??ns? vaivaamaan, niin sen saattama kipu, vihotus ja ajettumus kohta alkoi masentua; samoin k?vi, jos loitsija uhka-, manaus- tahi muilla sanoilla ja keinoilla oli pahantekij?n k??rmeen, koiran taikka muun el?v?n hengilt? saanut. Muutamat loitsijat uhkasivat saattaa itse pahantekij?nki paikalle tulemaan, jos vika ilman ei paranisi.

Otollisin rukousten, kuin monen muunki taikaty?n aika oli torstai-iltana tahi sunnuntai-aamuna. Ukkoa ja muita rukoillessansa loitsijat eiv?t kuitenkaan tarkottaneet muuta, kuin ett? tulisivat johtamaan ja auttamaan heit?, sill? itse tekiv?t, mit? jumalaltansa rukoilivat.

Uhraamasta ja muitaki taikat?it? tekem?st? palatessansa loitsija ei saanut taaksensa katsoa; se olisi koko ty?n mit?tt?m?ksi tehnyt.

Loitsijat ja eritt?inki kuoharit ty?h?n ruvetessansa lukivat aina kateen sanat hyvin karaistulla mielell? pahain silm?ntelij?in pelvoksi, varsinki jos joku toinen oli tiettyviss?, joka my?s mielell??n olisi tainnut ty?h?n l?hte?.

Sammatissa Maaliskuulla 1880.

E. L.

Yhteisi? sanoja.

Kuin silloin sanottanehen, Miten tutkaeltanehen, Kun aika tosin tulevi, H?t?p?iv? p??lle saapi? Jo min? poloinen poika, Jo olen joutunut johonki, N?ille t?ille ty?l?hille, Vallan t?ihin vaikeisin, Puutteita purkamahan, 10 P??tteit? p??st?m?k?n, Rikkeit? riisumahan, Vastuksia voittamahan. Nyt minua tarvitahan, Tarvitahan, vaaitahan, Syv?n synnyn tiet?j?ksi, Ison pulman purkajaksi: Ruvennenko, rohtinenko, Tarttunenko, tohtinenko, K?sin ruttohon ruveta, 20 K?sin k?y? perkelehen, Rumalaista rutjomahan, Ponnetonta polkemahan? En min? mit?n? voine Ilman armotta Jumalan, Toimetta totisen Luojan; Avun Luoja antakohon, Avun Herra heitt?k?h?n, Avun suokohon Jumala, Saatua minun sanani, 30 K?yty? minun k?teni! Jesuksen on suu sulava, Suukseni sukeutukohon, Jesuksen k?pe? kieli, Kielekseni k??ntyk?h?n, Jesuksen sopeat sormet, Sopikohot sormikseni; Mihin ei sanani saane, Saakohot sanat Jumalan; Kuhun ei k??ntyne k?teni, 40 K?yk?h?t k?et Jumalan; Mihin ei sormeni sopine, Sopikohon Luojan sormet; Mihin ei henki h?yr?ht?ne, Herran henki h?yrytk?h?n!

Toisin:

Armoa min? anelen, Huojennusta huokaelen, Yl?h?lt? taivosesta, Luota Luojan kaikkivallan, Mist? armot annetahan, Huojennusta hoivatahan, Ovet armon auki k?yv?t, Turvat tuttavat tulevat. Herra hoivan heitt?k?h?n, 10 Avun tuokohon Jumala, Minun silmin n?hty?ni, Mielin arvaeltuani, Suin sulin puheltuani, Hengin huokaeltuani, K?sin p??lle k?yty?ni, Sormin suoriteltuani! Saakohon minun sanani L?pi luun, l?pi j?senen, L?pi l?mminten lihojen, 20 L?pi suonten soljuvien, Iho'on imento raukan, Emon tuoman ruumihisen!

Toisin:

Suutani sovittelen ma, S?velt?ni s??telen m?, Kolmasti koan ovella, Viiesti ver?j?n suulla. Niin on l?mpim?t sanani, Kuin on luotu saunan l?yly, Vesi viskattu viaton, L?pi kuumista kivist?, Kivist? kivuttomista, 10 Paasista pakottomista; Suu mulla Jumalan luoma, Kieli Jesuksen tekem?; Mink? suustani sanelen, Sen suusta sulan Jumalan, Mink? kerron kielest?ni, Sen kielest? suuren Luojan, Mink? parrasta pakisen, Alta parran autuahan; Jos on mulla suu sulava, 20 Sulavampi suu Jumalan, Jos on kieleni k?pe?, K?pe?mpi Luojan kieli, Jos on kaunoinen k?teni, K?si Herran kaunoisempi, Jos v?keni voimallinen, V?kev?mpi Kaikkivallan.

Toisin:

En puhu omalla suulla, Puhun suulla suuremmalla, Maarian sulalla suulla, Herran hengell? hyv?ll?, L?mp?isell? l?yhyttelen; En liiku omin lihoini, En v?iky omin v?kini, Liikun Luojani lihoilla, V?ikyn v?ell? Kaikkivallan. 10 Mink? suustani puhunen, Sen puhun Jumalan suusta, Mink? kielest? kerit?n, Kielen Jesuksen nen?st?, Mink? p??st?ni panelen, Sen p??st? parahan Luojan, Min min? pesen ve'ell?, Pesen Jesuksen verell?, Huuhon Herran hurmehella.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet