Read Ebook: Kuolleet sielut by Gogol Nikolai Vasilevich Suomalainen Samuli Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 984 lines and 53818 words, and 20 pages

J?lkimm?ist? k?sky? Tshitshikow ei ollut osannut odottaa mill??n muotoa.

-- "Ettes olisi tullut n?kyviinik??n!" sanoi Nosdrew.

T?mm?isest? riitaantumisesta huolimatta s?iv?t is?nt? ja vieras kumminkin illallista yhdess?, vaikkei t?ll? kertaa ollut p?yd?ll? mit??n oudonnimisi? viinej?. Siin? seista t?rr?tti yksi ainoa pullo jotakin kyprolaista, joka oli, niinkuin sanotaan, hapanta kuin m?ski. Illallisen j?lkeen saattoi Nosdrew vieraansa sivuhuoneesen, jonne h?nelle oli laitettu sija, ja sanoi:

-- "Tuoss' on sija sulle! En sano edes hyv?? y?t?k??n".

Tshitshikow j?i yksikseen ja oli sangen pahalla tuulella. H?n oli suutuksissaan omaan itseens?, torui itse?ns?, miksi h?n muka oli tullutkaan t?nne ja kuluttanut aikaansa turhaan. Vaan viel? enemm?n torui h?n itse?ns? siit?, ett? oli h?nen kanssaan ensink??n ottanut asian puheeksi, menetellyt varomattomasti, niinkuin lapsi, niinkuin p?ll?, sill? asia ei ollut ensink??n sit? laatua, ett? sen saattaisi uskoa Nosdrew'in kaltaiselle miehelle... "Nosdrew on joutava mies, Nosdrew saattaa p??st?? valheita, lis?t? sit? ja t?t?, panna liikkeelle hiis ties mit? kaikkia; siit? nousee juoruja. Hullua se oli sent??n! Oli minua aika p?ll?!" Niin h?n puheli itselleen. Y?n makasi h?n varsin huonosti. Oli n?et pieni? semmoisia hassun rohkeita hy?nteisi?, jotka purivat h?nt? niin turkaisen kipe?sti, ett? h?n aina kouransa t?ydelt? raapasi pistoksen saanutta paikkaa, tiuskaten: "Menk?? hiiteen ja viek?? Nosdrew mukananne!"

Aamulla h?n her?si ani varahin. Ensi ty?kseen pani h?n p??lleen aamunutun ja veti saappaat jalkaansa ja meni talliin, jossa k?ski Selifan'in valjastaa heti kohta hevoset. Palatessaan pihan poikki kohtasi h?n Nosdrew'in, joka oli my?skin aamunutussa, piippu hampaissa.

Nosdrew tervehti h?nt? yst?v?llisesti ja kysyi, kuinka toinen oli maannut.

-- "Tuossahan meni", vastasi Tshitshikow kuivasti.

-- "Mutta min?", puhui Nosdrew, "n?in, veikkonen, semmoista roskaa unissani, ett'ei sit? kehtaa kertoakaan. Ajatteles, min? n?in unta, ett? minua piestiin, oikein totta! Ja arvaas, kuka mua pieksi? Et arvaa, vaikka mik? olisi! Staabin ratsumestari Potselujew ja Kuvshinnikow".

-- "Niin", arveli Tshitshikow itsekseen, "hyv? olisi, jos saisit pieksij?iset valveillasi".

-- "Pieksiv?t, peiakkaat, ja niin kipe?sti kuin pieksiv?tkin! Her?sin ja syyhyttip? kuin syyhyttikin. Kirput h?ijyt kaiketikin. Mene sin? nyt pukeumaan; min? tulen kohta luoksesi. Pit?? ensin haukkua voudin lurjusta".

Tshitshikow meni kamariinsa peseym??n ja pukeutumaan. Ruokasaliin tultuansa, h?n n?ki jo p?yd?ll? teeneuvot ja rommipullon. Huoneessa n?kyi eilisten p?iv?llisten ja illallisen j?lki?. Lattiata ei oltu n?ht?v?sti yritettyk??n la'aista. Lattialla oli leiv?n kuoria; tupakan poroa oli p?yt?liinallakin. Pian tuli is?nt?kin sinne. Aamunutun alla ei h?nell? ollut muuta kuin avonainen, p?rh?inen rinta. Piippu k?dess? ja harppien teekupistansa -- semmoisena h?n oli eritt?in hyv? malli maalaajalle, joka ei surmakseenkaan sied? sileiksi siveltyj? ja k?herrettyj? herrasmiehi?, jommoisia n?kee parturien kilvill?.

-- "No mit?s arvelet?" kys?si Nosdrew, oltuaan hetkisen ??neti. "Etk? tahdo pelata sieluista?"

-- "Johan min?, veikkonen, olen sanonut, ett'en min? pelaa. Jos my?t, niin ostan kernaasti".

-- "Enk? my?; se ei ole sopivata yst?vysten kesken. En min? ole mik??n kitupiikki. Toista on, jos pistet??n pikku pankiksi. Pistet??n kertanen vaan!"

-- "En; johan min? olen sanonut".

-- "Ent?s vaihtokauppa?"

-- "Ei!"

-- "No kuulepas; pelataanpas lautaa. Jos voitat, niin sielut ovat sinun kaikki tyyni. Minulla on paljo semmoisia, jotka pit?? pyhki? pois henkiluetteloista. Polykarpus, tuopas t?nne nappulalauta!"

-- "Turha vaiva, min? en rupea pelaamaan".

-- "No mutta eih?n t?m? ole kortin ly?nti?; ei t?ss? saata olla mit??n uhkaa eik? v??ryytt?; taito t?ss? yksin tulee kysymykseen. Ja sanonpa sulle ennaltakin, ett'en min? ensink??n osaa pelata; sinun pit?? antaa minulle jotakin etuk?teen".

-- "Mit?p?s jos sent??n", arveli Tshitshikow itseksens?, "mit?p?s jos koettaisin? Ennen vanhaan olin min? jommoinenkin lautaa pelaamaan, ja vaikeaksi k?y h?nen ruveta t?ss? konstejansa koettamaan".

-- "Olkoon menneeksi, pannaan lautaa".

-- "Ja sielut k?yv?t sadasta ruplasta, niinh?n?"

-- "Miksik? niin? Onhan sit? viidess?kinkymmeness?".

-- "No ei tuota viitsi viitt?kymment? panna peliink??n. Olkoon sata, niin min? liit?n viel? jonkun keskinkertaisen pennun tahi kultaisen sinetin kellonperiisi".

-- "Olkoon menneeksi", sanoi Tshitshikow.

-- "Kuinka paljon min? saan etuk?teen?" kysyi Nosdrew.

-- "Mist? hyv?st?? Et mit'ik??n".

-- "Minun pit?? kumminkin saada kaksi ensimm?ist? siirtoa".

-- "Eik? mit?; huonosti min?kin pelaan".

-- "Kyll? min? sinun huonoutesi tied?n", sanoi Nosdrew, siirt?en nappulaa.

-- "Enp? ole min? pitk??n aikaan ottanut nappulaa k?teeni", virkkoi Tshitshikow, siirt?en h?nkin nappulata.

-- "Kyll? min? sinun huonoutesi tied?n", puhui Nosdrew, siirt?en toista.

-- "Enp? ole min? pitk??n aikaan ottanut nappulaa k?teeni", haasteli Tshitshikow, liikuttaen nappulata eteenp?in.

-- "Kyll? min? sinun huonoutesi tied?n", puheli Nosdrew, liikuttaen h?nkin nappulata, ja samalla siirt?en nuttunsa hihalla toisenkin nappulan.

-- "Enp? ole min? pitk??n... Ehei, veikkonen, mit?s tuo on? Lykk??p?s se vaan takaisin!" sanoi Tshitshikow.

-- "Mik? niin?"

-- "Tuo nappula tuosta", sanoi Tshitshikow ja n?ki samassa melkein nen?ns? alla toisenkin nappulan, joka n?kyi pyrkiv?n herraksi. Mist? se oli ilmautunut, sen tiet?k??t taivahiset.

-- "Ei", sanoi Tshitshikow, nousten p?yd?n ??rest?, "sinun kanssasi on mahdoton pelata! Ei tuolla tavoin k?y liikutteleminen kolmea nappulaa yht'aikaa".

-- "Miksip? kolme? Se oli erehdyst?. Se siirtyi vahingoissa sijaltaan; kyll? min? sen panen takaisin, panen".

-- "Mist?s tuo toinen on kotoisin?"

-- "Mik? toinen?"

-- "Tuo juuri tuossa, joka pyrkii herraksi".

-- "No johan sin? nyt! Etk?s sin? muista!"

-- "?l?, veikkonen! Min? olen lukenut jok'ainoan siirron ja muistan kaikki tyyni. Sin? olet vastik??n asettanut sen tuohon. Tuossa sen sija oikeastaan on!"

-- "Mitenk?, miss??" virkkoi Nosdrew punehtuen. "Vai sin? rupeat t?ss? keksim??n!"

-- "Sin?p? t?ss? juuri keksit, mutta keksit huonosti".

-- "Mik?s min? sitten olen sinun mielest?si?" sanoi Nosdrew. "Olenko min? tehnyt v??ryytt??"

-- "Et sin? ole mielest?ni sit? etk? t?t?, mutta se vaan on varma, ett'en min? sinun kanssasi en?? rupea pelaamaan milloinkaan".

-- "Sin? et saata kielt?yty? pelist?", puhui Nosdrew, kiivastuen, "peli on alotettu".

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet