Read Ebook: Mestari Olavin häät Romanttinen kertomus Kustaa Vaasan ensimäisiltä hallitusvuosilta by Starb Ck C Georg Carl Georg Soini Lauri Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 1294 lines and 49623 words, and 26 pages

Olavi katsoi kummastuneena puhujaan, joka osotti ter?v?p?isyytt? paljo enemm?n kuin h?nelt? olisi voinut odottaa, ja t?m? kysymys oli kauvan ollut h?nen omienkin ajatustensa esineen?. H?nest? oli sent?hden kysymys aivan luonnollinen, vaikkei h?n tosin sit? odottanut t?m?n mit?tt?m?n miehen huulilta.

"Kysymykseesi", sanoi h?n, "tahdon vastata toisella. Kun myrsky k?y ja laiva ponnistelee vaikeassa hy?kyaallokossa, purjeet repe?v?t kappaleiksi ja vaahto kuohuu ymp?rins? tyrskyv?ss? aallokossa, kuka silloin ohjaisi laivaa, jos kaikki ovat yht? hyvi??"

"H?n, jonka kautta Herra puhuu!" vastasi mies hyvin varmasti, ja h?nen kasvonsa n?yttiv?t melkein yht? innostuneilta kuin h?nen katsoessaan Kristinaan.

"Ja kuinka tunnette h?net?" kysyi Olavi j?lleen. "Kuka tahansa teist? voi astua esiin ja sanoa: kuulkaa minua, sill? minun kauttani puhuu Herra! Kaikki tahtovat lausua Herran tahdon eik? kukaan tahdo totella, ja silloinhan laiva uppoaa! Kas siin? on erotus minun ja teid?n vapautenne v?lill?, ett? min? tahdon olla vapaa Herran alapuolella, te h?nen yl?puolellaan!"

"Ja kuinka te tunnette Herran tahdon, mestari Olavi?"

"H?nen omasta suustaan, vanhus, h?nen omasta sanastaan pyhiss? kirjoissa."

"Niin tekee Melchior my?s, niin tekee Carlstedt, jumalanmies, jota Melchior kutsuu mestariksi, niin tekee Luther!"

"Ent? sin? itse, vanhus?"

"Min? ... mit? kysytte minusta, mestari Olavi?"

"Min? sek? kysyn ett? k?sken sinua, ett? sinun on itse luettava Jumalan omaa sanaa tai annettava sit? itsellesi lukea, ja p??t? sitte, kumpi on oikeassa, Melchior vai min?!"

"Ja koska t?m? tapahtuisi?" kysyi vanhus ep?r?iv?sti silm?illen Olavin silmiin.

"Milloin vaan", vastasi Olavi. "Tule luokseni, ja min? tahdon lukea sinulle, tule t?h?n temppeliin, esiinnyn t??ll? usein ... ja pian, usko minua, aivan pian saattaa jokainen ruotsalainen mies, joka osaa lukea kirjaa, omalla kielell??n oppia tuntemaan ainoan ja totisen Jumalan ja sen vapauden, jonka h?n on suonut ihmisille!"

Mieheen n?yttiv?t syv?sti vaikuttaneen Olavin sanat. H?n painoi silm?ns? alas ja h?nen k?tens? alkoivat j?lleen py?ritell? kulunutta lakkia. Kun h?n j?lleen avasi silm?ns? ja kiinnitti ne Olaviin, pilkahti niist? hehkuva l?mp?.

"Kiitos, mestari Olavi, siit? mit? nyt sanoitte minulle ... olen kyll? k?yh? ja harmaantunut, mutta kivest? ei ole syd?meni ollut." H?n jupisi sen j?lkeen itsekseen jotakin, joka oli Olaville k?sitt?m?t?nt?, mutta lis?si t?m?n juuri aikoessa h?nt? puhutella: "Tahdon sanoa teille jotakin vuorostani. Laittakaa sulku puroon, mestari Olavi ... virtaa on usein liian my?h? tukkia. N?ettek?s, tarkotan, ett? Melchior ja Knipperdollink kulkevat nyt eteenp?in teid?n tahtonne ohitse, he ovat keskell? virtaa, ja virta on v?kev?, paljo enemm?n kuin kukaan aavistaa voi sortua sen voiman edess?... nyt vaaditaan suurempaa voimaa kuin teid?n asettamaan sulkua n?ille miehille ja heid?n puoluelaisilleen... Minun uskoni on, ett? te saatatte p??st? voitolle mies miest? vastaan, mutta tuhatta vastaan, -- ?lk?? sit? koettako, mestari Olavi!"

"Tarkotuksesi on hyv?, vanhus, ja kiit?n sinua siit?, mutta..."

"?l? yrit? sit?, sanon", toisti mies. "Tahdon sanoa sinulle miksi, ja sin? huomaat itsekin, ett? on ryhdytt?v? toisiin keinoihin." Mies ryk?si, ja tuokioksi ilmestyi h?nen kasvoilleen niiden tavallinen tylsyys, mutta pian hehkui j?lleen p??tt?v?isyys h?nen katseestaan, ja h?n jatkoi: "Huomenna, niin ovat he p??tt?neet, tulevat he hy?kk??m??n p??llenne t?nne kaupunkiin ja puhdistamaan kaiken mik? on ep?puhdasta. Yhteenk??n kirkkoon, yhteenk??n luostariin ei saa j??d? j?lke?k??n siit?, mik? muistuttaa Jumalan ?idist? ja pyhimyksist?, ja se, mik? on, muutetaan joksikin uudeksi ja ihanaksi, sill? nyt on tuleva tuhatvuotinen valtakunta, sen on Jumala ilmottanut, ja he tulevat edelt? valmistamaan Herran tiet?."

Olavi katsoi mieheen h?mm?styneen?. Mit? h?n sanoi, ei n?ytt?nyt lainkaan uskomattomalta. Oli aivan uudestakastajain opin luontoista ja sopi mit? l?heisimmin yhteen sen k?sitystavan kanssa, joka raa'an joukon keskuudessa oli vallalla, ett? mielipiteet vietiin l?vitse v?kivaltaisella k?dell?, tulella ja miekalla. Olavi k?sitti my?s, ettei mik??n voinut enemm?n vahingoittaa sit? oppia, jota h?n saarnasi, kuin ett? uudestakastajat onnistuisivat panemaan tuumansa t?yt?nt??n. Paavilaiset sekottivat lutherilaisuuden ja anabaptismin yhteen ja olisivat ep?ilem?tt? pit?neet raivoa ja h?vityst? edellisen ilmauksena ja heitt?neet t?m?n Olaville ja lutherilaisille vasten kasvoja todistukseksi heit? vastaan.

Ja kuningas, joka min? p?iv?n?, min? tuntina tahansa oli odotettavissa kaupunkiin Malm?nmatkaltaan, mit? ajattelisikaan h?n miehest?, jolle h?n oli uskonut silloisissa oloissa niin t?rke?n Tukholman kaupunginkirjurin paikan, mutta joka ei ollut kyennyt hillitsem??n vimmastuneen roskajoukon rynn?kk??! Tuo kummallinen mies oli oikeassa. T??ll? t?ytyi panna v?kivalta vasten v?kivaltaa, milloin sellaista n?ytt?ytyi, ja Olavin ensi ajatus oli puhua asiasta linnanvouti Pietari H?rdille; toiseksi h?n ajatteli persoonallisesti tavata uudestakastajain p??miehi? ja, jolleiv?t he taipuneet hyv?ll? luopumaan siit? levottomuudesta, jonka olivat synnytt?neet, hankkia varmuutta heid?n persooniinsa n?hden. Siin? m??rin muutti h?n alkuper?ist? p??t?st??n, ett? h?n p??tti j?tt?? sikseen julkisen puhumisen intoilijajoukolle. Niin suuresti olivat omituisen miehen sanat vaikuttaneet h?neen.

T?m? oli salavihkaa silm?nnyt Olaviin ja sitte neitoon kuorissa, ja sen j?lkeen vet?ytyi h?n syrj??n ja katosi pilarien v?liin. Olavi huomasi h?nen katoamisensa, mutta joko h?n nyt katsoi saaneensa kaikki ne tiedot, joita h?n sill? hetkell? tarvitsi, tai tahtoi h?n j??d? yksin ajatuksineen, ainakaan h?n ei liikahtanutkaan miest? pid?tt??kseen.

Kristina riensi luo ja tarttui Olavin k?teen.

"Eth?n mene sinne?" kysyi h?n puoleksi voitetulla levottomuudella.

"Sek? menen ett? en, Kristina!" vastasi Olavi. "Rienn?n linnaan, linnanvoudin luo, ja sitte..."

"Kristinallasikin on ilmotettavana sinulle taistelu, joka sinua odottaa."

"Taistelu, mit? tarkotat, tytt? ... mik? taistelu sinulla olisi ilmotettavana minulle? Silm?si sanovat minulle kumminkin, ett? tarkotat niin syd?mest?si, ja lis?ksi ne puhuvat voitosta!"

"Sin?p? sen sanot ... se on taistelu, josta syd?meni sanoo sinun l?htev?n voittajana. Paavilaiset tahtovat, ett? sinun on kohdattava heit? t?n??n kolmen aikaan Harmaaveljesten luona."

"Harmaaveljesten!" toisti Olavi leimahtavin katsein, ik??nkuin h?nell? olisi ollut joku harmaaveli edess??n Kristinan sijaan. "Harmaaveljesten -- ja kuka sinulle on antanut sen tiedon, Kristina?"

"Mestari Robert", vastasi Kristina.

"Ah, dominikanipriori Vester?sista...!"

"H?n puhui rauhan ja hyv?nsuonnin sanoja", jatkoi Kristina. "Mutta kun silloin saarnan loputtua, oli levottomuuteni juuri suurimmillaan, niin tuskin kuulin mit? h?n sanoi, mutta syd?meni k?sitti sanat aivan p?invastoin, ja sen t?hden kutsun sinua taisteluun enk? rauhaan. Arvelen kuitenkin, ett? ottelusta itse vihollisen leiriss? voi sinulle olla paljo hyv?? tulevina aikoina."

"Syd?mesi puhui oikein Kristina, ja viisautesi ilahuttaa minua. Minun tulee uskaltaa astua k??rmeen pes??n ja p??st? sielt? voittajana, jos Herran tahto on niin. Mene nyt ?itini luo, sinne tahdon tulla iltap?iv?ll?. Mutta ennenkuin olen puhutellut Harmaaveljesluostarin hyvi? miehi?, n?emme tuskin toisiamme."

N?in sanoen tarttui h?n Kristinan k?teen, ja he poistuivat sakaristoon, josta heid?n pian n?htiin astuvan ulos ja rient?v?n kukin taholleen, Olavi linnaan ja Kristina kaupunkiin p?in.

KIUSAUS.

Kello ei ollut viel? ly?nyt kolmea, kun kaksi miest? dominikaanien eli mustainveljesten munkkikunnan puvussa l?hestyi tornia sillalla, joka vei Harmaamunkkisaarelle. T?m? saari, nykyinen Ritariholma, joka meid?n p?ivin?mme on huomattava aukeista paikoistaan ja suurista, muhkeista rakennuksistaan, oli t?h?n aikaan kokonaan harmaaveljesten tai fransiskaanien omaisuutta. Heid?n kirkkonsa ja luostarinsa kaikkine tarpeellisine rakennuksineen, jotka olivat rakennetut ymp?rins? jonkun matkan p??h?n kirkosta, olivat kaupungin puolelta muurin ymp?r?im?t, niin ett? koko saari siten ulkon??lt??n muistutti linnotusta. Paitsi Ritariholman kirkkoa ja muuatta vanhaa py?re?? tornia saaren pohjoisluoteisella reunalla ynn? mahdollisesti jotakuta ymp?r?ivien rakennusten perusmuuria ei en?? ole j?lell? mit??n muinaisesta Harmaamunkkisaaresta.

N?m? kaksi miest?, joista toinen ylpe?ll? k?ynnill??n ja k?yt?ksell??n selv?sti ilmaisi olevansa arvoltaan ylh?isempi kuin toverinsa, kulkivat tiet? vilkkaasti keskustellen ja heid?n puheensa tuli yh? ??nekk??mm?ksi, kun he olivat ehtineet portti tornin holvien l?vitse ja siltaa my?ten l?heniv?t luostaripihan sisemp?? porttia. Oikeastaan vain edell?mainittu munkeista puhui. Toinen rajottui ainoastaan huudahdellen tai muita katkonaisia lauseita ??nn?hdellen seuraamaan esimiehens? puhetta. Mutta kun he meniv?t sillan ylitse ja puhujan sanatulva n?ytti onnellisesti p??sseen loppuun, lausui toinen:

"K?sit?n jokseenkin v?h?n sanojenne oikeaa merkityst?, arvoisa veli priori, mutta asia n?ytt?? minusta olevan paljo yksinkertaisempi kuin olette sen k?sitt?nyt..."

"Mit? tahdotte sill? sanoa, Martti Skytte?" keskeytti priori kiihke?sti ja t?hysti ter?v?ll? silm?parillaan n?yr??n munkkiin.

"Tarkotan vain sit?, arvoisa veli priori", vastasi munkki s?vyis?ll? ??nell?, "ett? monella taistelijalla saattaa vihollisten joukossa olla yst?vi? h?nen aavistamattaan. Minusta n?ytt?? kuin pit?isi tarkasti tutkia vihollisensa, ja varmaankaan eiv?t ne k?sivarret, jotka t?n??n k?viv?t kiinni pyh?n Jumalan?idin kuvaan kaupunginkirkossa, kuuluneet niihin, joita mestari Olavi johtaa..."

"Ja kumpi heist?, Melchior Rink vai mestari Olavi, mahtanee olla pyh?n kirkon yst?v??"

"Se, arvoisa veli priori, joka samoinkuin pyh? kirkkokin pyrkii totuuteen!"

"Totuuteen ... totuuteen, sanotte, Martti", huudahti priori ja pys?htyi ?kki? sillalla. "Totinen perustus on jo laskettu ja sill? lep?? pyh? kirkko. Ken puhuu kirkkoa vastaan, h?n puhuu totuutta vastaan."

Molemmat miehet seisoivat aivan sisemm?n portin edess?, niin ett? heid?t hyvin saattoi n?hd? sis?puolelta, ymp?rysmuurin ja luostarikirkon v?liselt? aukealta paikalta, ja er?s harmaaveli, joka oli dominikaanipriorin huomannut, riensi kiireisin askelin h?nt? vastaan, tuoden tiedon, ett? niin hyvin piispa Pietari kuin arkkipiispa odottivat h?nt? k?rsim?tt?m?sti. T?m? sai priorin kokonaan katkaisemaan keskustelunsa munkin kera, mutta ennenkuin h?n erosi h?nest?, kohotti h?n oikean k?tens? kaksi sormea ja sanoi t?rke?n n?k?isen?:

"Pyhien veli- ja sisar-luostarien arvo alkaa aleta, sanotaan, mutta siin? ei ole ihmettelemist?, kun ne el?tt?v?t kyyk??rmeit? helmassaan. Katsokaa, Martti Skytte, ettette kuulu niihin, sill? sanon teille, ja pankaa merkille sanani, kirkon valta on suuri, ja voi h?nt?, ken uskaltaa k?yd? sen kimppuun. Sen sanon min?, pyh?n dominikaaniveljeskunnan kenraalivikaario t?ll? hetkell? ... siin? on teille jotakin mietitt?v??, ja saatte olla varma siit?, ett? silm?ni seuraavat joka askeltanne."

N?in sanottuaan riensi kenraalivikaario ja priori luostaripihan ylitse suureen luostarirakennukseen, joka sijaitsi kirkon kera rinnatusten, ulottuen yht? kauvas kuin sekin it??n ja l?nteen. T?m?n rakennuksen it?isess? p??tysein?ss? oli ovi pienemm?n ulkonevan katoksen alla. T?m?n yl?puolelle oli laitettu nelj? korkeaa ja kapeaa ikkunaa, jotka p??stiv?t niukkaa valoa t??ll? sijaitsevaan suureen huoneeseen. T?ss? huoneessa olivat ?sken valittu arkkipiispa Johannes Magnus ja edell? mainittu piispa Pietari, liikanimelt? Sunnanv?der, joka edellisen? vuonna oli valittu Vester?sin piispaksi, mutta muutamien kuukausien j?lkeen oli ankara kuningas h?net aivan ?kki? erottanut t?st? korkeasta virasta. Molemmat kirkkovaltiaat istuivat kahdessa mukavassa nojatuolissa, ja heid?n edess??n seisoi vanhempi mies maallisessa puvussa ja miekka sivulla. Hieman syrjemm?ss?, arkkipiispan takana, istui harmaaveljesten ministeri, kuten heid?n korkeinta esimiest?ns? nimitettiin.

"T?rkeit? uutisia olemme saaneet k?siimme", sanoi piispa Pietari sis??n astuvalle priorille, "senj?lkeenkuin j?timme kirotut kerettil?iset kaupungin kirkossa."

"T?m? tavara ei ole harvinaista meid?n p?ivin?mme", lausui priori tervehtien kunnioittavasti arkkipiispaa. "Jos saadut uutiset ovat my?s hyvi?, silloin ne ovat sellaisia, joita oikeauskoiset tarvitsevat."

"Olemme t?lt? kunnon miehelt?, Gert Bryninghilt?", jatkoi piispa, "rakkaan veljemme Link?pingin piispan tallimestarilta, saaneet ilahuttavia sanomia, meille suureksi lohdutukseksi ja virkistykseksi. Ja erityisesti on se asia, jonka t?hden Gert Bryningh on tullut t?nne, ilahuttava rakkaille yst?villemme, pyh?n Fransiskuksen veljeskunnan j?senille."

Ministeri ja priori vaihtoivat t?ll?in salaisen ymm?rt?myksen katseen, ja edellinen teki lis?ksi melkein huomaamattoman liikkeen p??ll?ns?.

"Jos ymm?rr?n oikein teid?n sananne, arvoisa is?, piispa Pietari", puuttui priori puheeseen, "niin koskevat ne sit? suurta perint?osaa, jota t?ll? veljeskunnalla on oikeus odottaa nyttemmin Jumalan luona autuaan raatimies Ingevald Torstinpojan j?lkeen."

"Oikein, veli priori, oikein", toisteli piispa. "Se asia, joka nyt n?ytt?? k??ntyv?n selv?lle tolalle, tulee suuresti auttamaan veljeskunnan kunnian kohoamista, ja samalla my?s kirkon..."

"Onko nyt sitte varmaa, ettei perillisi? ole olemassa?" kysyi priori. "Tied?tte hyvin, ett? se nyt on aivan kuin kirkas p?iv?, niin ett? jokainen puutteellisuus n?kyy jo kaukaa ja siell? mist? sit? v?hemm?n aavistaa."

"Niin varmaa kuin se, ett? nyt kuulette Hannu Pietarinpojan sielukelloja soitettavan", vastasi fransiskaanien ministeri. "H?n oli rikkaan Ingevaldin koko perinn?n laillinen omistaja, paitsi suurta taloa t?ss? Munkkisillan vastap??t?, jonka takeena meill? harmaaveljeksill? on Ingevaldin lailliseen kuntoon laitettu testamentti."

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet