Read Ebook: Irlantilaisia satuja by Rytk Nen Antti Translator

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 715 lines and 19559 words, and 15 pages

"Mit?s sinulla on t??ll? tekemist?, Taneli?" sanoi se.

"Ei yht??n mit??n, hyv? herra, toivoisin vain, ett? olisin j?lleen kunnialla kotona."

"Tahdotko p??st? saaresta, Taneli?" kysyi se.

"No, sit?h?n juuri tahdon, herra kotka", vastasin min?, ja sitten min? kerroin sille, ett? olin ottanut tilkkasen liikaa ja pudonnut veteen, ja miten olin uinut saareen ja eksynyt suohon enk? tiennyt, miten p??sisin j?lleen pois.

"Taneli", sanoi se mietitty??n hetkisen, "on kyll? kovin moitittavaa, ett? ryypp?sit itsesi humalaan Maarianp?iv?n?, mutta koska sin? olet siivo ja raitis mies etk? koskaan heittele kivill? minua etk? poikasiani", sanoi se, "niin istu minun selk??ni ja pysytt?ydy lujasti kiinni, ettet putoa, niin lenn?n kerallasi r?meest?."

"Min? pelk??n", sanoin min?, "ett? teid?n armonne tekee minusta pilaa, sill? kuka kumma on kuullut puhuttavan kotkan sel?ss? ratsastamisesta?"

"Kunniasanallani", sanoi se ja pani oikean jalkansa rinnalleen, "min? puhun t?ytt? totta, niinp? joko ota vastaan minun tarjoomukseni tahi j?? n?kem??n n?lk?? r?meeseen -- sit?paitsi min? n?en, ett? kivi on vajoamaisillaan sinun painostasi."

Oli totta mit? h?n sanoi, sill? min? tunsin, miten kivi vaipui vaipumistaan allani.

Minulla ei ollut valitsemisen varaa; senvuoksi min? arvelin, ett? ei kannata pel?t?, varsinkin kun on olemassa p?tev?t syyt.

"Kiit?n teit?", sanoin min?, "kohteliaisuudestanne ja otan vastaan hyv?ntahtoisen tarjouksenne."

Sen j?lkeen min? nousin kotkan selk??n ja pidin jokseenkin kovasti kiinni sen kaulasta. Samalla se singahti ilmaan ja lensi kohti korkeutta kuin satakieli.

Enp? suinkaan aavistanut, mitk? kepposet se minulle tekisi. Yl?s, yl?s yh?ti vain -- herra ties miten pitk?lle se lensi.

"Mutta kuulkaa", sanoin min? sille hyvin kohteliaasti, ajatellen ett? se ei l?yt?nyt oikeaa tiet? kotiin, "mihink?s nyt menn??n?" -- Olinhan n?et kokonaan sen vallassa. -- "Paras herrani", lis?sin senvuoksi, "teid?n korkeutenne armollisella luvalla ja alamaisesti alistuen teid?n armonne korkeampaan viisauteen huomautan, ett? jos te tahtoisitte lent?? hieman alemmaksi, niin tulisimme juuri minun tupani yl?puolelle, ja min? tuntisin itseni syv?sti kiitolliseksi, jos minut j?tett?isiin sinne."

"Ohoh, Taneli, luuletko, ett? min? olen mik??n p?lkkyp??? Katsoppa vaan alas niitylle. Etk? n?e siell? paria pyssymiest?? Sinne meneminen olisi todellakin huonoa pilaa puolikasvuisen poikanulikan vuoksi, jonka l?ysin kivelt? suosta."

"Mene mets??n!" ajattelin, mutta en sanonut sit? ??neen, mit?p? se olisi hy?dytt?nyt.

Niin, se lensi vain yh? korkeammalle ja korkeammalle, ja joka hetki min? pyysin sit? lent?m??n alas, mutta se ei auttanut.

"Mihin ihmeess? aiotte minut vied?, hyv? herra?" kysyin min? silt?.

"Ole vaiti, Taneli", sanoi se, "pid? sin? vain huoli omista asioistasi ?l?k? sekaannu toisten teht?viin."

"Mutta minusta t?m? osittain kuuluu minuunkin", sanoin min?.

"Hiljaa, Taneli", sanoi se, ja silloin min? vaikenin.

No, mihink?p? olisimme vihdoin saapuneet, jollemme itse kuuhun.

Sit? ei voi nyt n?hd?, mutta sen kyljest? pist?? esille sirppi, niin oli asianlaita ainakin minun nuoruudessani -- t?ll? tavalla .

"Taneli", sanoi kotka, "min? olen v?synyt t?m?n pitk?n lennon j?lkeen, en voinut ikin? luulla, ett? matka olisi n?in pitk?."

"Ja armollinen herra", sanoin min?, "kuka herran nimess? k?ski teit? lent?m??n n?in kauas -- min?k? kenties? Min? sek? kerj?sin ett? pyysin ja rukoilin teit? pys?htym??n puoli tuntia sitten."

"Ei maksa vaivaa siit? puhua, Taneli", sanoi se, "min? olen per?ti v?synyt, ja sinun t?ytyy nousta sel?st?ni ja istua kuuhun siksi aikaa kuin min? lev?hd?n."

"Vai niin, minunko pit?isi istuutua kuun sakaralle, tuollaiselle pienelle ympyri?iselle kappaleelle, sek? on tarkoitus? Siit?h?n min? siin? silm?nr?p?yksess? luiskahtaisin alas ja iskisin itseni kuoliaaksi ja musertuisin; ei, sin? olet ilke?, halpamainen petturi, juuri se sin? olet!"

"En suinkaan, Taneli", sanoi se, "tartu sin? vain kuun kyljest? pist?v??n sirppiin, niin voit kyll? siin? pysy?."

"Usko vaan jos tahdot", sanoin min?, "mutta sit? min? en tee."

"Se oli ik?v??", vastasi se aivan hiljaa, "mutta jollet sit? tee, ukkoseni, niin pudistan sinua hieman ja l?het?n sinut matkustamaan maan pinnalle, niin ett? jokainen ruumiisi j?sen hajoaa pieniksi palasiksi, kuten kastepisara kaalin lehdell? aamun koittaessa."

"N?in, t?ss? min? nyt olen", sanoin min? itsekseni, "kun antauduin sinunkaltaisesi lurjuksen seuraan", ja sitten min? haukuin sit? syd?meni pohjasta Irlanniksi, jotta se ymm?rt?isi mit? sanoin. Kun se oli tehty, laskeuduin raskain syd?min linnun sel?st?, tartuin lujasti sirppiin ja istuuduin kuulle, ja kylm? istuinpaikka se oli, sen saatte uskoa.

Saatuaan minut n?in pitk?lle k??ntyi lintu minun puoleeni ja sanoi: "Hyv?? p?iv?? nyt, Taneli Ilmojenhalkaisija, nytp? luulen saattaneeni sinut pinteeseen. Sin? ry?stit minun pes?ni toissa vuonna, sin?" "ja palkaksesi voit nyt istua ja heilutella koipiasi kuussa, kuten tuuliviiri."

"Siin?k? on kaikki, ja sitenk? aiot minut j?tt??, mokomakin lurjus", sanoin min?. "Sin? ruma, luonnoton peto, sill? tavallako minua kohtelet? Seuratkoon onnettomuus sinua matkallasi, mokomakin koukkunokka!"

Mutta oli aivan kuin olisin puhunut seinille; se levitti suuret siipens? ja nauroi nokka sel?ll??n ja lensi pois salaman nopeudella.

Min? huusin sit? seisahtumaan; mutta vaikkakin olisin huutanut ja ulvonut i?n kaiken, ei se olisi minusta v?litt?nyt. Pois se lensi, ja siit? p?iv?st? l?htien en ole n?hnyt siit? vilahdustakaan -- kirous seuratkoon sit? matkoillaan!

Saatatte olla varma, ett? min? olin lohduttomassa tilassa, ja min? ulvoin ??neeni surusta. Silloin aukeni ovi keskelt? kuuta, ja rautasaranat natisivat ik??nkuin niit? ei olisi avattu kokonaiseen kuukauteen -- he eiv?t kai niit? koskaan voidelleet -- ja ulos tuli -- arvatkaapa kuka -- aivan itse kuun ukko.

"Hyv?? huomenta, Taneli Ilmojenhalkaisija", sanoi h?n, "mit?s sinulle kuuluu?"

"Eritt?in hyv??, teid?n armonne", sanoin min?. "Ja min? toivon, ett? teid?n armonne itse on terve."

"Miten t?nne tulit, Taneli?" kysyi h?n.

Silloin min? kerroin h?nelle, miten olin ottanut v?h?n liikaa hovin herran luona ja miten minut heitettiin asumattomalle saarelle ja miten muuan kotka-lurjus lupasi auttaa minut suosta ja sen sijaan lensi kanssani kuuhun.

"Taneli", sanoi kuun ukko ja otti n?pillisen nuuskaa, kun min? olin puhunut loppuun, "sin? et saa j??d? t?nne."

"Hyv? herra", sanoin min?, "t??ll? en ole suinkaan omasta tahdostani, mutta mitenk?s p??sen takaisin?"

"Min? en tee mit??n pahaa", sanoin min?, "min? pid?n vain kiinni viikatteesta n?in."

"Niin, mutta juuri sit? et saa tehd?", sanoi h?n.

"Saanko sitten kysy?", sanoin min?, "miten suuri perhe teill? on, koska ette voi antaa k?yh?lle matkustavaiselle y?sijaa? Min? olen varma siit?, ett? vieraat eiv?t teit? vaivaa usein, sill? t?nne on pitk? matka."

"Min? olen yksin, Taneli", sanoi h?n, "mutta ole hyv? ja p??st? irti viikate."

"N?yrin kiitos", sanoin min?, "mutta teid?n luvallanne min? en p??st? irti, ja mit? enemm?n te minua pyyd?tte, sit? lujemmasti min? pid?n kiinni -- sen min? teen."

"On parasta, ett? kuitenkin p??st?t irti, Taneli", sanoi se.

"Jos asianlaita on niin, ukkoseni", sanoin min? ja tarkastelin h?nt? ter?v?sti kiireest? kantap??h?n, "niin tulemme olemaan eri mielt? asiassa. Min? en l?hde, mutta sin? voit sen tehd?, jos sinua haluttaa."

"Sen saamme pian n?hd?", sanoi h?n -- min? huomasin, ett? h?n oli loukkaantunut, -- ja sitten h?n iski oven kiinni j?lkeens?, niin ett? min? luulin koko kuun romahtavan maahan.

Min? olin valmis mittelem??n voimiani h?nen kanssaan, mutta kun h?n tuli takaisin, oli h?nell? keitti?kirves k?dess??n ja sanaakaan sanomatta h?n iski pari kertaa sirpin varteen, josta pidin kiinni, ja samassa se oli poikki.

"Hyv?sti nyt, Taneli", sanoi ilke?mielinen ukon rahjus minun pudotessani alas, palanen vartta k?dess?ni; "kiitos k?ym?st? ja onnea matkalle, Taneli."

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet