Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: The American Missionary — Volume 37 No. 6 June 1883 by Various
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 145 lines and 1508 words, and 3 pages
Portti suljettiin h?nen takanaan.
"H?n hakee kuolemaa", kuiskasi Hildebrand.
"Ei", sanoi Teja. "H?n hakee gooteille pelastusta ja l?yt?? sen."
Kapinalliset h?mm?styiv?t tunnettuaan ratsastajan. V?lsungiveljesten vieress?, jotka olivat joukkonsa etunen?ss?, ratsasti heid?n pestaamainsa avarilaisten jousimiesten p??llikk?.
T?m? varjosti k?dell??n pieni?, s?ihkyvi? silmi??n ja huusi:
"Kautta hevosjumalan hevosen, h?nh?n on kuningas itse. Nyt poikani, aron ampumataitoiset pojat, t?hd?tk?? tarkasti, ja sota on lopussa."
Ja h?n sieppasi v??r?n sarvijousen olaltaan.
"Seis, Warchun kaani", sanoi herttua Guntaris laskien rautaisen k?tens? h?nen olalleen. "Sin? olet pahasti erehtynyt kaksi kertaa samalla hengenvedolla.
"Sin? sanoit kreivi Vitigest? kuninkaaksi. Sen saat anteeksi.
"Ja sin? aiot murhata sen, joka tulee rauhan sanansaattajana.
"Avarit tehk??t niin, mutta se on vastoin goottien tapoja.
"Tiehesi joukkoinesi leirist?ni."
Kaani katseli h?nt? ihmeiss??n.
"Tiehesi, heti", toisti herttua Guntaris.
Avari nauroi ja viittasi miehilleen.
"Sama minusta! Lapset, l?htek??mme Belisariuksen luo.
"Omituisia ovat n?m? gootit. J?ttil?isi? ruumiiltaan -- lapsia syd?melt??n."
Vitiges oli saapunut perille.
Guntaris ja Arahad katsoivat h?nt? tutkivasti.
H?nen olemuksessaan ilmeni entisen vaatimattoman arvokkuuden ohella vakava ylevyys: suurimman surun majesteetti.
"Tulin puhumaan kanssanne goottien puolesta.
"Veljet eiv?t saa en?? toisiaan silpoa.
"L?hdet??n yhdess? Ravennaan ja soditaan yhteisvoimin Belisariusta vastaan.
"Min? nain Matasuntan ja te molemmat olette valtaistuintani l?hinn?."
"Ei koskaan", sanoi Arahad intohimoisesti.
"Sin? unohdat", sanoi herttua Guntaris, "ett? morsiamesi on meid?n leiriss?mme."
"Turcian herttua Guntaris, min? voisin sanoa, ett? h?n on pian meid?n leiriss?mme.
"Me olemme teit? lukuisammat, emmek? suinkaan aremmat, herttua Guntaris, ja meill? on oikeus puolellamme.
"Min? en puhu niin.
"Mutta min? puhun sinulle goottien kansasta.
"Vaikka sin? voittaisitkin, olet liian heikko vastustamaan Belisariusta.
"Tuskin yhdess?k??n h?nt? voitamme.
"My?nny siis!"
"My?nny sin?", sanoi v?lsungi, "goottien hyv?ksi. Luovu kruunusta! Vai etk? sin? voi mit??n uhrata kansasi hyv?ksi?"
"Voin kyll? -- olen uhrannutkin jo. Onko sinulla vaimo, Guntaris?"
"On, minulla on rakas vaimo."
"Kuule siis! Minullakin on rakas vaimo. Min? olen uhrannut h?net kansani vuoksi. Min? olen hyl?nnyt h?net kosiakseni Matasuntaa."
Herttua Guntaris oli ??neti.
Mutta Arahad huusi: "Sin? et ole varmaankaan rakastanut h?nt?."
Silloin Vitiges liikehti kiivaasti. H?nen tuskansa ja rakkautensa saivat ylivallan. H?nen poskensa s?v?htiv?t punaisiksi ja h?n silm?si musertavasti pel?stynytt? nuorukaista.
"?l? l?rp?ttele rakkaudesta, hullu poika, ?l?k? h?p?ise sit?.
"Sin? puhut rakkaudesta sen vuoksi, ett? punaiset huulet ja sirot j?senet kuvastuvat unissasi.
"Tied?tk? sin?, mit? min? menetin kadottaessani t?m?n vaimon, suloisen lapseni ?idin?
"Kokonaisen maailman rakkautta ja uskollisuutta.
"?l? minua ?rsyt?. Sieluni on sairas. Vaivoin saan hillityksi tuskani ja ep?toivoni. ?l? ?rsyt?, etteiv?t ne p??se valloilleen."
Herttua Guntaris muuttui miettiv?iseksi.
"Min? tunnen sinut, Vitiges, gepidisodan ajoilta. En ole koskaan aatelittoman miehen n?hnyt suorittavan niin jaloja tekoja.
"Min? tied?n, ett? vilppi on sinulle vieras.
"Min? tied?n, kuinka rakkaus sitoo puolisot.
"Ja sin? olet uhrannut vaimosi kansasi vuoksi.
"Se on suuri uhraus."
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page