Read Ebook: Kuvaelmia menneitten aikojen eloista ja oloista by Nordlund Carl Ferdinand

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 493 lines and 20558 words, and 10 pages

"His flag was flying on board the `Theseus,' and he had command of the inner squadron blockading Cadiz. The Spanish gunboats had annoyed us, and he resolved to attack them with the boats at night. In we pulled. In the admiral's barge there were only his ten barge-men--I was one of them--Captain Freemantle, and his coxswain, John Sykes, when suddenly we found ourselves close up with a Spanish launch carrying twenty-six men or more. To run was not in our nature, so we tackled to with the launch. It was desperate work, and the Spaniards fought well. Sir Horatio was foremost in the fight; but the enemy seemed to know who he was, and aimed many a blow at his head. Sykes, not thinking of himself, defended him as a bear does her whelps. Blow after blow he warded off, till at last his own arm was disabled. Still, instead of getting over to the other side of the boat, he stood by the admiral. Down came another Spaniard's sword which Sir Horatio could not ward off, but Sykes sprung forward and received the blow on his own head, which it laid open. This did not make us less determined to beat the enemy. One after the other we cut them down till we killed eighteen, wounded the rest, and towed their launch off in triumph. It will just show you how the men who served with him loved the admiral. That was a desperate fight in a small way, let me tell you; but before long we had still worse work to go through.

"Many men are thought a great deal of if they gain one victory. Nelson never but once suffered a defeat. It was at the island of Teneriffe. He was sent there, by Sir John Jervis, with a squadron to cut out a rich Manilla ship returning to Spain, which lay in the harbour of Santa Cruz. Our squadron consisted of four ships of the line, three frigates, and the `Fox' cutter. Our first attempt at landing failed, and then the admiral, who never would be beaten, against the orders of Sir John himself; determined to take command of the expedition on shore. Midnight was the time chosen for the attack. The orders were, that all the boats should land at a big mole which runs out from the town. Away we pulled; the night was very dark, the boats got separated, and when we reached the mole there were on ihmisolennon ollut pastorin kanssa el?? sovussa saman katon alla. Helposti voi siis k?sitt??, kuinka vaikea pastoria rouvan tila ja kuinka katkerat h?nen p?iv?ns? mahtoivat olla t?mm?isess? kodissa.

Kovin vaikeata oli saada ihmisi? ruumista vaatettamaan ja eritt?in kantamaan sit? hautausmaahan. Vihdoin saatiin kantajiksi joitakuita haminaroikaleita runsasta maksoa ja kestitt?mist? vastaan.

Kun pastoria moitittiin t?mm?isest? t?rke?st? k?yt?ksest?, oli h?nell? sama selitys tarjona kuin kirkkoonottamisasiassa, ett'ei muka kirkkolaissa tietysti mit??n s??det? ruumiinarkun ulkomuodosta.

L??ninprovastin ja pastorin keskin?iset kohdat olivat niin riitaiset ja komilliset, ett'en saata olla niit? kertomatta.

L??ninprovasti oli sen ajan sivistyneimpi? pappeja ja ylpeimpi? prelateja, joka ylenkatsoi alhaisia pappismiehi? ja harvoin p??sti heit? luokseen. Eik? se ollutkaan ihme, kun papit olivat sit? laatua kuin meid?n pastorimme.

T?t? ei pastori voinut k?rsi?. Ulkonaisesti h?n kyll? osoitti provastille tarpeellista kunnioitusta, mutta kaikissa tiloissa ja seuroissa, joissa provasti ei ollut saapuvilla, esitteli h?n kaikki provastin hankkeet sangen naurettavalla tavalla. T?mm?iset asiat joutuivat tietysti ennen pitk?? provastin korviin h?nen yst?viens? kautta.

T?m?n kautta herrojen keskin?inen kohta tuli yh? vaikeammaksi aina siihen m??r??n, ett'eiv?t he en??n ensink??n sopineet olemassa saman katon alla.

Kun pastori ei en??n koskaan p??ssyt provastin silmien eteen, keksi h?n pahanelkisyydess??n hyvin sukkelan keinon saadakseen joka p?iv? n?hd? ylpe?t? ylimyst?.

H?n rakensi n?et samaan kortteliin, jossa provastin talo oli, eriskummaisen rakennuksen kolmessa huonekerroksessa, nelj? huonetta ensikertaan, kaksi keskim?iseen ja yhden ylimm?iseen.

Kun kysyttiin pastorilta syyt? t?h?n kummalliseen yritykseen, sanoi h?n rakentaneensa sen saadaksensa siten joka aamuhetki tarkastella provastin kulkua pihallansa, koska h?n ei muuten saanut provastia n?hd?.

Koska provastilla oli k?skyj? tai moitteita antamista pastorille, tapahtui v?litys aina suntion kautta. Vaan n?inkin ollen k?vi kuitenkin niin hullusti ett? provasti saman v?litt?j?n kautta sai moninkertaisesti moitteensa takaisin.

Er??n? aamuna tuli suntio taasen pastorin luo ja esitti provastin tervehdyksen, "ett? pastori muka veisaili viimeist? v?rsy?ns?".

T?st? ei pastori ollut mill?ns?k??n, vastasi vaan ivaten: "sanokaa provastille ett? se v?rsy on oleva saakelin pitk?".

Pitk?ksi kyll? se v?rsy venyikin. Provasti kuoli vuotta ennen pastoria, joka siis koskematta sai p??tt?? juonikkaan el?m?ns? oltuaan kolmekymment? vuotta kaupungin kappalaisena.

T?ss? en voi olla esitt?m?tt? sen kaupungin raakoja tapoja ja julkisia juominkeja eritt?in peijaisissa ja muissakin pidoissa. Er?s pappismies, joka oli ollut meid?n sankarimme apulainen, on minulle todeksi vakuuttanut, ett? viimemainitun "vallitessa" usein semmoisissa tiloissa jouduttiin t?yteen tappeluun, sek? ett? ep?j?rjestys k?vi niin pitk?lle, ett? er?s peijaisvieras, oltuaan hetken aikaa poissa, palasi pitohuoneesen hevosen sel?ss? ja sitten siell? v?h?n tepasteltuaan l?ksi matkaansa.

Tietysti semmoisia tapoja ei olisi p??ssyt kaupunkiin perehtym??n ilman moitittavaa velttoutta pappien puolelta. Eritt?in ovat ylemp?n? kerrotut ep?kohdat suuremmaksi osaksi meid?n pappismiehemme syyksi luettavat, kun h?n kauan oli ollut kaupungin ainoana pappina.

Tosin en voi v?itt?? riitt?v?isten todistusten puutteessa ett? pappismies itse olisi ollut erinomainen juomari, mutta hyvin tunnettu asia on, ett? sen kaupungin herrat melkein joka ilta kokoontuivat sen luo, jonka akkunassa paloi kaksi kynttil??, sek? ett'ei puuttunut herroja, jotka tyhjentiv?t 7 ? 8 aika toddilasia, joiden rinnalla meid?n aikamme "tutingit" ovat varsin lapsen leikki?.

Koulukumppanini.

Kun minun on syy otaksua ett? lukija mielell??n loisi silm?yksen noihin mataloihin majoihin, joissa nuorisomme entisin? aikoina sai ammentaa tieteiden ensimm?iset alkeet, likemm?lt? tarkastellaksensa kuinka sen ajan henki ja tavat olivat muodostaneet koulun sis?oloja, ja sen kautta voidaksensa tehd? verrannollisia tutkistelemuksia ja arvostelemisia entisen ja nykyisen ajan v?lill?, niin min? mielell?ni tarjoun oppaaksi t?h?n toimeen.

Astukaamme siis kouluhuoneesen aamuhetken? puoli seitsem?n aikana, jolloin oppilaat toinen toisensa per?st? astuvat sis??n, siunaavat itse?ns? ja, jos sattuu olemaan talvisaika, asettuvat riviin kahden mahdottoman suuren kakluunin eteen, joihin pystytet??n halkaisemattomia halkoja. Hiili? oli siis liikuttaminen pitk?ll? paksulla rautahangolla.

Harvat tulevista koululaisista kantavat p??llystakkia, joka oli pitk? viitta lyhyell? laskuihin asetetulla krajilla, ja viel? harvemmat p??llyskenki?.

Semmoisia vanhempain koululaisten n?hden ylenpaltisia vaateparsia he eiv?t milloinkaan voineet k?rsi? muitten yll?, kuin vaan muutamien lemmittyjen tai korkeampiin s??tyluokkiin kuuluvien.

Jos muut alhaisemmat semmoisia k?yttiv?t, joutuivat he kaikenlaiselle vainoomiselle alttiiksi, kunnes heittiv?t vihatut vaatteet.

T?m? luettelo olkoon tarpeeksi osottamaan senaikaisten koululaisten ulkomuotoa, joka suureksi osaksi oli riippuva asianomaisten k?sity?l?isten ep?tasaisesta estetillisest? asemasta.

Mik? k?sity?l?isten kauneuden tunnossa oli puuttuvaa, sen kokivat kumppanit parahimman k?sityksens? mukaan parannella. A:n pitkist? liepeist? leikattiin korttelin mitta pois ja h?nen rumia saappaita heiteltiin huoneen toisesta p??st? toiseen, vaikk'ei siten mit??n parannusta saatu.

B:thin "tiara" sai my?skin kovat kolahuksensa, jotta se pian suppeni aina siihen m??r??n, ettei sit? en??n sopinut paremmissa tiloissa k?ytt??.

Mutta Janne Gr:qvist, vaikk'ei ensink??n luonnon lempim? ulkomuotoon katsoen, eik? my?sk??n, niinkuin tavallisesti p??tettiin, hengellisten avujen suhteen, oli kaikkien kumppaniensa lemmitty, joka seikka on heid?n kunniaksensa mainittava.

H?nt? eiv?t kumppanit koskaan pilkkana pit?neet, eiv?tk? viskanneet h?nen ahtaita saappaitaan loukosta loukkoon. P?invastoin tekiv?t parastaan hieromisella sek? muilla sopivilla keinoilla pehmitt??ksens? kovaa p??llisnahkaa, vaikk'eiv?t semmoiset yritykset menestyneet. Oli muka nahka parkittu ja valmistettu mailla talonpojan tavoin niin lujasti, ettei kukaan voinut "talonpoikaa" siit? irti kiskoa.

Mutta mit?p? tekev?t pojat, kun aika on asettua paikalleen? Jokainen pyhkee liepeill??n tomun pois siit? paikasta, johon h?n on istuva.

Mutta kuka on tomun pyhkeev? katederista, p?ydist? ja tuoleista? Se on klavarion teht?v?.

Kohta sen j?lkeen astuu klavario esiin ja pyhk?isee tomun mainituista paikoista.

T?m? tapa oli muistelma "penalismon" ajoilta ja pysyi muuttumattomana, kunnes koulut saivat kruunun palkitsemat vahtimestarit.

Kun nyt olemme tarkastelleet koulupoikia heid?n ulkonaisessa muodossaan ja kouluoloissaan, sopinee kenties, saadaksemme verrannolliset tutkintomme t?ydellisiksi, luoda pikainen silm?ys heid?n asuntoihinsa ja koto-oloihinsa. Saadaksemme t?m?n asian selville ottakaamme mailta olevan koululaisen kotoseikat silm?lle.

Astumme siis sis?lle pienenpuoliseen huoneesen, jossa 3 ? 4 poikaa asuu yhdess?. Kun huoneessa on pienet akkunat, on se hyvinki pime?. Ilma on tukehuttava ja osoittaa selke?sti ett? asujat polttavat tupakkaa. Huoneen ja huonekalujen puhtaus ei suinkaan ole kiitett?v?.

Semmoisesta huoneesta maksoi joka osakas hyyry? noin 40 kappaa rukiita tai rukiin jauhoja, t?h?n luettuna l?mmitys ja ruoan laitos. Pojilla oli my?t??n kotoa kaikenlaisia ruokavaroja, jotka tavallisesti talletettiin porstuassa olevaan arkkuun, josta niit? tarpeen mukaan hankittiin sy?t?v?ksi.

Se oli onnellinen, jolla oli ruokavaroja n?in runsaasti. Tunnen muutamia koulukumppaneistani, joiden varat olivat niin v?h?ss?, ett? net usein loppuivat ennen aikaa, jotta poikaparkain oli t?ytymys pureskella kuivia papuja ja leip??, sek? juoda vett? liemeksi.

T?mm?isess? h?d?ss? jonkun hell?syd?misen madamin tuli semmoisia poikia s??liksi, jotka eliv?t "puolella muonam??r?ll?", ja hankki heille tarpeellisen ruoan, taikka oli heid?n meneminen "kinesaamaan" onnellisimpain kumppanien luo, kunnes paremmat ajat sattuivat.

T?mm?inen oli koulupoikain enemmist?n ulkonainen tila noin viisikymment? vuotta sitten. T?mm?isest? ahtaasta alasta yleni kuitenki moni, joka kunnollaan ja avuillaan on kunnioittanut is?nmaatansa sek? noussut korkeisin virkoihin.

Nyt on aika ottaa puheeksi se koulukumppani, jota t?ss? eritt?in tarkoitamme.

Meid?n on tietysti, niinkuin valokuvien tekij?idenki, ollut t?ytymys ensin asettaa kaikki ymp?r?iv?t kappaleet s??nn?lliseen j?rjestykseen, jotta kuvaelemisen esine joutuisi sopivimpaan asemaansa.

Tavallisesti kuva on teht?v? ennenkuin keh?. Mutta sopii p?invastoinkin v?itt?? ett? keh? ensiksi on valmistettava, jos muka keh?ll? tarkoitetaan niit? ulkonaisia kohtia, joiden keskuuteen kuva on esiin astuva.

Janne G:stin is? oli pit?j?napulainen E:n kirkkokunnassa viisi penikulmaa koulukaupungista. Kun min? h?neen tutustuin, oli h?n leskimies. Janne oli h?nen ainoa lapsensa elossa.

Ukko oli hyv?nluontoinen n?yr? mies, vaikka v?h?n komillinen maalaisen muotonsa ja sekavaisen kielimurteensa puolesta. Se murre oli puoleksi suomea, puoleksi ruotsia; mutta ruotsinpuoli oli kuitenki voitolla.

Pojalla oli juuri samanlainen eteenp?in nojaava, k?yryselk?inen ruumiinrakennus ja samanlainen hyv?ntahtoisuutta osoittava hymyily huulilla; vaan silmist? loisti l?mmin into ja ter?v? ?ly.

Kun Janne l?hetettiin kouluun, ei h?n suinkaan kuulunut niitten kovaosaisten joukkoon, joiden ruokavarat lukukauden kuluessa loppuivat kesken. Eik? h?nen tarvinnut muitakaan aineellisia puutteita k?rsi?, kuin noita pahanp?iv?isi? saappaita, joista h?nen oli vastusta koko kouluaika.

Mutta sattuipa Jannelle tulemaan vaikeampia vastuksia, jotka h?neen niin kipe?sti koskivat, ett? seuraukset aikanansa tulivat esiin kyll?ki surullisella tavalla.

Koulun alaluokissa Jannen onnistui kohtuullisen hyvin suorittaa lukukurssit, Mutta konrehtorin luokasta alkaen rupesi paha onni h?nt? vainoomaan.

Yht? vaativa h?n my?s oli latinan kielt? opettaessa.

N?m?t vaikeat asiat eiv?t ensink??n tahtoneet pysty? Jannen p??h?n. Konrehtori, jolta puuttui kyll? ter?v?? aistia voidakseen perinpohjin tutkia oppilasten munaskuita, luuli t?m?n tylsyyden tulevan laiskuudesta ja alkoi sent?hden piest? poikaparkaa p??h?n nyrkill??n niin armottomasti, ett? kumppanit pelk?siv?t Jannen t?mm?isen kohtelemisen kautta pian joutuvan mielipuoleksi.

T?m? ei kuitenkaan kaikeksi onneksi tapahtunut, kun konrehtori vihdoin viimeinki huomasi per?ti hairahtuneensa k?sityksess??n.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet