Homepage
Login
Profile
BookClubs
dmBox
Read Ebook: Kevät by Undset Sigrid Jaakkola V In Translator
Font size:
Background color:
Text color:
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page
Ebook has 2342 lines and 85538 words, and 47 pages
"Sin? et varmaankaan ole erikoisemmin hurmautunut meid?n kaupunkiimme", sanoi Torkild heid?n k?velless??n kotiin p?in sateessa.
"En vain ymm?rr?, miten te jaksatte tulla toimeen t??ll?", vastasi Aksel.
"Tjaa. Doris sanoo tahtovansa l?hte? K??penhaminaan ja olla siell? ensi talven. Olen aikonut puhua siit? is?n kanssa. Doriksella on kutsu tulla asumaan Holger-sed?n luokse -- mutta en oikein tied?. Ei silti -- enh?n min? juuri tunne noita ihmisi?. Mutta olen ajatellut, ett? h?n voisi k?yd? siell? talouskoulua --. Ja min? haen silloin er?st? paikkaa Kristianiassa, jonka varmasti saan. Pankilla on osaa siin? liikkeess?, ja se suosittaa minua."
"Sitten j?? is? yksin t?nne --" sanoi Aksel.
"Eih?n t??ll? ole kerrassaan mink??nlaisia tulevaisuudenmahdollisuuksia."
He k?veliv?t hetken ??neti. Kumpikin odotti toisen puhuvan. Lopulta virkkoi Torkild:
"Ei h?n muuten tule olemaan paljonkaan yksin?isempi kuin h?n jo on."
Aksel katsahti veljeens?.
"Niin. T??ll? on aina sellaista kuin olet n?in? p?ivin? n?hnyt", sanoi Torkild.
"En ole kuullut teid?n puhuvan sanaakaan is?n kanssa -- paitsi musiikista."
Torkild hymyili:
"Niin, siit? kai ei sinulle liene suurtakaan huvia -- sin?h?n sanot olevasi ep?musikaalinen. Omituista kyll? muuten -- ?itikin oli l?peens? musikaalinen."
"Se olikin kai ainoa, mit? heill? oli yhteist?", sanoi Aksel. "Niin -- ja lis?ksi me."
"Me." Torkild hymyili er??nlaista vinoa pikku hymy?. "Meit? he eiv?t ole koskaan omistaneet -- saaneet vain -- ja sitten antaneet meid?n ajelehtia. Is? ei v?litt?nyt omistaa meit? -- ja ?iti ei voinut --. Ei, onnettomuus johtui kai pikemminkin siit?, ett? he olivat liian samanlaisia monessa suhteessa."
Tohtori Christiansen tuli illallisp?yt??n. Ei puhuttu musiikista sin? iltana -- mutta yleens?k??n ei juuri puhuttu paljoa. Is? nousi heti kun oli sy?nyt, kiitti Dorista ruoasta ja meni omaan huoneeseensa.
Palvelijatar korjasi p?yd?n. Aksel meni ikkunan luo ja katsoi ulos:
"Millaista viheli?ist? ilmaa te pid?ttek??n t?ss? maassa!"
"Hyh tuota rumaa ilmaa!" sanoi Doris. "Ajatelkaahan, jos olisi ollut kaunista -- niin olisimme voineet olla vuonolla t?n? iltana."
Torkild katsoi ulos:
"Tuuli on nyt id?ss? -- ilma kirkastuu huomiseksi."
"Niin, sill? silloin tulee Rose", sanoi Doris nauraen. "Minun t?ytyy nimitt?in sanoa sinulle, Aksel -- Rose on Torkildin suuri Liebe, n?etk?s --."
Veli k??nn?hti ?rtyneen?:
"Sin?h?n sen muka tied?t."
"Sep? oli tottavie ik?v??", nauroi Aksel. "Min? olin nimitt?in toivonut, ett? voisin mahdollisesti hieman rakastua Roseen."
"Sin?k? -- ei ikimaailmassa! Min? en voisi ikin? kuvitella, ett? Rose voisi olla sinulle jotakin. Uh ei --"
"Vai niin? Aamup?iv?ll?h?n sin? itse vakuutit ja ylistelit minulle, kuinka vieh?tt?v? ja suloinen h?n on."
"Uh, mutta ei h?n sinulle sovi, siit? min? olen varma -- sellainen j??neito. Mutta yhdenp? min? tied?n -- tahdotko, ett? esittelen sinut h?nelle?"
"Suuri kiitos -- saattaisihan tuota ainakin katsoa --"
"Eva M?inichen -- kas h?neen sin? tulet ihan hurjasti rakastumaan! Etk? usko, Torkild? Torkild ei n?et voi siet?? h?nt?. Mutta h?n onkin niin kerrassaan pikantti. Ja niin intohimoinen sitten! Ja tied?tk? mit? min? luulen, Aksel, sin? olet pohjaltasi hirve?sti is?n lainen --"
Torkild k??ntyi ymp?ri ikkunan luona:
"Olenhan sanonut sinulle, Doris, etten suvaitse tuota s?vy?."
"Minun olisi kai pit?nyt kysy? sinulta -- niinkuin en olisi sit? n?hnyt!" Doris istui ruokap?yd?ll? ja heilutteli jalkojaan.
"Kuulkaa, eik? olisi koetettava keksi? jotakin?" sanoi Aksel.
"Vedet??n verhot alas arkihuoneessa", ehdotti Doris, "ja sytytet??n lamppu -- sitten pelataan korttia ja pidet??n hauskaa ja ollaan niinkuin olisi talvi."
"Minulla on whisky?", sanoi Torkild. "Onko seltteri? j??kaapissa, Doris?"
"Ei tippaakaan. Mutta onhan hanassa vett?."
"Voimmehan menn? minun huoneeseeni noutamaan sit?. Tulkaa --"
"T??ll?h?n sinulla on oikein miellytt?v? pes?", sanoi Aksel katsellen ymp?rilleen veljens? huoneessa.
"Torkildin huone on ainoa hauska koko talossa", -- Doris painautui sohvankulmaan ja veti jalat k?ppyr??n helmojensa alle.
"Sinun huoneesi voisi olla ihan yht? hauska -- jos viitsisit j?rjest?? siell? silloin t?ll?in", sanoi Torkild.
"Hyi sent??n, Doris -- sinun neitsytkammiosi pit?isi toki --"
"?h, neitsytkammio", keskeytti sisar. "Mutta nuorenmiehenhuoneet -- min? olen ihastunut miesv?en asumuksiin -- ja whiskyyn! Maljanne, pojat!"
Torkild lojui takakenossa keinutuolissa. H?n katsoi sisareensa -- pyyhk?isi tuhkan savukkeestaan -- ja naurahti hieman v?kin?isesti:
"Voit olla huoleti siit?, ettet p??se Tanskaan niin kauan kuin sinulla on noin lapsellinen maku. On parasta odottaa, kunnes olet tullut v?hemm?n vihre?ksi."
Doriksen ??ni k?vi ?kki? pehme?ksi:
"Uh Torkild! Tied?th?n hyvin, ett? min? vain h?psin. Aksel! Etk? voi hyvin ymm?rt??, ett? minulla on kauhean ik?v? toisinaan? Ja sitten minusta tuntuu lystilt? ?rsytt?? Torkildia, sill? h?n on niin hanakka kasvattamaan minua. H?n voi kyll? olla niin miellytt?v?kin, mutta --. Uh ei, Torkild, sinun olisi pit?nyt ruveta papiksi -- sin? et kyll? olisi koskaan tullut langenneeksi kiusaukseen --"
"Doris!" Torkild nousi seisoalleen. Akselkin h?tk?hti.
Sisar katsoi uhmaillen vuoroin kumpaankin. Sitten h?n ?kki? purskahti itkuun:
"Ooh! T??ll? on niin inhottavaa, niin inhottavaa minun mielest?ni --"
H?n sy?ks?hti samassa ovelle. Torkild meni h?nen j?lkeens?. Aksel kuuli Doriksen nyyhkytt?v?n hysteerisesti k?yt?v?ss? ja veljen puhelevan h?nelle tyynnytellen. Sitten he tulivat sis??n hetken per?st?. Doris kiipesi j?lleen sohvalle -- h?n niisti nen??ns? pari kertaa ja pyyhki silmi??n kokoonrutistetulla pienell? nen?liinalla.
"No terveeksi, Doris", sanoi Torkild, ja Aksel otti lasinsa ja virkkoi: "Terveeksi, Doris!"
Add to tbrJar First Page Next Page Prev Page