Read Ebook: Matka Jäämeren rannalle kesällä 1882 by Mustakallio Joh

Font size: 10 px 15 px 20 px 25 px 30 px 35 px

Background color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Text color: BlackWhiteGrayLight GrayDark GrayDim Gray

Apply/Save settings

Ebook has 179 lines and 33911 words, and 4 pages

Release date: September 12, 2023

Original publication: Kuopio: Kuopion uusi kirjapaino, 1883

Credits: Tuula Temonen

MATKA J??MEREN RANNALLE KES?LL? 1882

Kirj.

Joh. Mustakallio

Kuopiossa, Kuopion uudessa kirjapainossa, 1883.

Tosiaankin siin? on per??, kun sanotaan, ett? matkustukset kotiseuduilta pois kehitt?w?t ihmist?, ja eritt?inkin, jos matka on koko kotimaan ulkopuolelle. Toiset n?k?alat, toiset olosuhteet, tawat ja katsantokannat tekem?t sen, ett? selwemm?sti tulee arwaamaan oman olonsa, jopa antamaan armon toisellekin. Ainainen asuminen kotipiiriss??n totuttaa silm?n siihen, mik? on; sen warjopuolia ei n?e, sen hywi? puolia ei arwosta. Kummankin huomaa paremmin eroitettuna kaikesta, miss? ennen on liikkunut.

On tullut tawaksi, ett? ne, jotka tahtowat maailmata n?hd? matkaawat etel??np?in ihailemaan luonnon, ihmisk?den ja ihmisneron synnytt?m?? suuruutta. Tosi on; sinne on runsaammin herunut luonnon antimia; siell? on taisteltu ihmiskunnan suuret taistelut >>miekoin, auroin, aattehin.>> Mutta ansaitsewat pohjan per?tkin katsomista, olot siell?kin oppimista. Awarain, ??rett?m?in olojen jylhyys, koko luonnon kolkkous, joka ei huoli ihmisen uhkauksista panna wiljelew?n k?tens? sen p??lle, -- kannattaa sit?kin k?yd? katsomassa. Kun istuu sek? aineellisen ett? henkisen wiljelyksen helmassa ja nauttii saawutetun inhimillisen siwistyksen hedelmi?, mukawuudet mukamuuksien meress?, se tahtoo synnytt?? luonnottomia waatimuksia ja k??nt?? ihmisen nurin, luonnollisesta luonnottomaksi. Kuinka hyw? ja hy?dyllist? on silloin n?hd? ja tawata ihmist?, joka ei tied? koko maailman menosta mit?k??n, ei muusta, kuin siit? turpeesta, jota on h?nen allaan, ja siit? Luojasta, joka wallitsee korkealla h?nen p??ll??n!

Pyyd?n siis lukijaa seuraamaan kertomustani; se onkin paljon huokeampaa, kuin osaa ottaa matkan waiwoihin.

Suomesta kun l?htee J??meren rannalle kes?kelill?, on paras ensiksi matkustaa jotain tiet? Wienan merelle, joko etel?isemp?? Lieksan tai Kuhmon kautta, tahi pohjoisempaa Kuusamon kautta. Me walitsimme wiimeksi mainitun. Ennen l?ht?? oli pit?nyt hankkia Arkangelin kuwern??rilt? lupakirja saada matkustaa h?nen l??niss??n, joka kirja my?s oikeutti waatimaan kyyti? matkalla. Suomen kenraalikuwern??rin kirje Kuopion tuomiokapitulille, ett? h?n Wen?j?n wirastojen kautta oli matkamme edistytt?mist? puoltanut wirkamiehille Murmannin rannikolla, oli my?s muassamme. Ja kun wiimeksi oli Wen?j?n ruplat waihetettuina walmisna taskussa, ei ollut kuin huraus, kun Juhannus-ajan kes?isen ilman kauniilla s??ll? jo oltiin noiden 53 peninkulmain takana, jotka eroittawat Kuusamon Kuopiosta. Siihen maantie loppuu. Kuusamo on hywin wuorista seutua wiimeisell? taipaleella, ennen kuin tullaan kirkolle, n?kyi jo korkeita wuoria ja m?en kukkuloita , joille juhannusaikana aurinko n?kyy l?pi y?n muutamia wuorokausia, ja kahden semmoisen kukkulan ylitse menee maantiekin; ne owat Hewosenharja ja Kallioharju; sinne n?kym?t kaikki Kuusamon korkeimmat waarat, yksin Nuorunenkin Wen?j?n rajalla. Maantien wieruksilla k?yw?t porot laitumella, ja oudon uteliaisuudella katseltiin niit? hiekkakuoppia, joissa oliwat porot nyky??n piehtaroineet. Kumminkaan ei sattunut nyt yht??n olemaan n?kywiss?.

Kirkolta alkaa wenematka. Sit? on kuusi peninkulmaa monen j?rwen yli, joista erinomaisen siew?-saarinen ja -salminen on Muoj?rwi. Kun Muosalmen talon takaiselta m?elt? rupesi katsomaan Muoj?rwen tyynt? selk??, niin sit? olisi kauankin saattanut tehd?, ellei matkan teko olisi eteenp?in k?skenyt. Tahdottiin n?et tyynen y?n aikana soutaa sel?n toiselle puolelle. T?m? sama seutu, nyt niin kodikkaalta ja hupaiselta n?ytt?w? sille joka Sawon n?k?aloihin oli tottunut, oli ihan erilainen, kun sit? waaran kukkulalta katsoi. Kaikkien n?iden j?rwien rannoilla on taloja, jotka owat paljoa pulskemmasti rakennetut kuin ylip??t??n Sawossa. N?ihin aittoihin, 2,3 p. hein?kuussa, alkoi t??ll? n?ky? siell?, t??ll? t?hk?p?it? rukiissa, ihankuin Kuopion seuduilla 27, 28, 29 p. toukokuussa. Pihlaja alkoi puhkaista nuppujaan kukiksi. W?lij?rwen talon akkunoihin n?kyy juhannusaurinko koko y?n, sanoiwat. Kuoringin j?rwelt? on kolme ja puoli peninkulman maataiwal suurelle P??j?rwelle Wen?j?n puolella Oulangan suuhun, jolla w?lill? ei ole kuin yksi pieni talo. T?ll? w?lill? on tuo Suomen korkein waara Nuorunen, ottamatta lukuun lapintuntureita. Kuoringin talossa tuumailtiin, l?htisimmek? nousemaan tuon waaran huipulle, ja kun sen olimme p??tt?neet tehd?, ruwettiin taloon y?ksi, ettei woimat kesken loppuisi seuraawan p?iw?n ponnistuksissa. Aamulla kun l?hdettiin liikkeelle, kantajat muassa, sai kohta koetella, milt? wastam?en nouseminen tuntuu. Parin nelj?nneksen per?st? poikettiin polulta l?hte?ksemme nousemaan Nuoruselle, ja oikaistiin Kariloukahtaman wasemman puolitse. Siin? oli sankkaa mets?? ja leweit? soitakin, waikka maa nousi nousemistaan, ynn? lampia ja r?mepaikkoja. Kun mets?n tiheik?st? tultiin aawemmalle kohdalle, n?kyi aina waaran kalju p??laki, mutta se ei ottanut l?het?kseen; se oli yh?ti yht? kaukana, yht? korkealla, taiwaan sinihuntuun werhottuna. Noustiin loiwaa, noustiin jyrkk?? rinnett?, kuuma aurinko sel?ss?, siteiden paahtamat kiwikalliot kaswoin edess?, hikil?yly kowa. Jo loppui kuuset, sitten m?nnyt, wuorossaan koiwut; ja kukkulalla ei ollut muuta kaswia, kuin er?s laji wariksen marjan warsia, ja muuramen kukkia ihan kukkulallakin. Merkillisell? jyrkkyydell? oli wedetty rajat eri puulajeille, ja taampaa katsoen rannut n?yttiw?t ihmeelliselt?. Korkeimpana huippuna oli kiwikallion s?rm?, joka nousee pystyyn yli muun py?re?muotoisen wuorenp??n. Sinne oli noustawa -- ja silloin oli ylemp?n? muuta maailmaa.

Suuri on eroitus mataluuden ja korkeuden w?lill?. Mataluus on arkip?iw?isyytt?, korkeus ylewyytt?. Niin kuin Nuorunen waltawuudessaan kohotaksen yli maiseman, sen kukkulalle ei kuulu koskien kuohu, ei laineiden loiske, j?rwet wain tuolla alhaalla kuin hiiden hinkalossa huuhtowat sen juuria; niin Nuorusella seisojakin, h?n tuntee mielens? kohoawan yli arkiel?m?n, tuo turhanp?iw?isyys, joka niin usein k??rii h?nen intonsa pikku kiusoihin, se on j??nyt jalkain alle; h?n on irti tawallisesta elostaan, wapaa ja auki korkeille tunteille. H?n katsoo kauas, niin kauas kuin silm? kantaa, ja yh? etemm?ksi tekee h?nen mielens? heitt?? silm?ns?. Mutta unelmiin h?n ei jouda, h?ll? on todellisuus edess??n, tanakka jalansia allaan, joka ei h?ily. Itsen?iseksi tuntee h?n itsens?, waltamieheksi, johon ei ylety ihmisten moitokset ja kiitokset. Nuorunen on yksin??n taiwaan alla, on n?hnyt wuosituhansien tuulet ja tuiskut, uljasta otsaansa se pit?? yht? korkealla kuin alussakin, sen korkeus ei kukistu; ei kes?n aurinkoiset y?t, eik? syksyn synkk? pimeys sen waltaa muuttele; ja sen ikuiset wahtikumppanit, Waltawaara, Iiwaara, Ukonwaara, Possosiiro, P??nuorunen, jotka kohoawat taiwaan ranteella, seisowat yht? yksiwakaisesti ja antamat kunnian h?lle.

N?k?ala Nuoruselle on sangen laaja. L?nsipuolella pohjaan- ja etel??np?in on toinen toisensa wieress? kaikki ne j?rwet, joita my?ten Kuusamon kirkolta asti olimme tulleet, ja eritt?inkin Tawaj?rwi, joka on wuoren juurella, tuuheine saarineen miellytt?? silm??. Id?ss?p?in et??mp?n? wuorelta lewitt?? laajaa pintaansa P??j?rwi, Wen?j?n Karjalan suurimpia j?rwi?, ja siintip? w?h? wy?hyke Tuoppaj?rwen tyynt? selk??kin. Korkeita maita on P??j?rwen ymp?rill?, ja sen wuoriset saaret koettawat my?s kohota ylemm?, waan ne j??w?t alhaalle, kun n?kee j?rwen luoteispuolella huimaaman korkean P??nuorusen jyrk?n wuoripatsaan ylenew?n senpuolisten m?kien ylitse. Sen huippu n?ytt??kin oleman Nuorusen tasalla, ja er?s mies sanoi sen olewan korkeamman kuin Nuorusen, mutta lis?si, kukapa siell? lie k?ynyt. Karjalan puoli on samanlaista, kuin Suomen, m?kist?, j?rwist?, mets?ist?. Pohjassa on n?k?piirin rajana Paanaj?rwen wuoret; j?rwi itse on syw?ss? wuoriseinien w?lissa, ettei se sowi n?kym??n, mutta takaa yli maiden n?kyy tumman sinisen? paksun leip?kakun muotoinen wuorenp??, joka lienee Pesioiwa tahikka Waatimenoiwa, sill? Lapissa kyll? 15 peninkulman p??h?n n?kyy tuommoiset korkeat wuoren huiput. Luoteisessa seisoo l?hemp?n? Kuntiwaara ja etemp?n? Waltawaarat, kirkon pohjoispuolella. Yli Kuusamon j?rwen n?kyy ne waarat, joita my?ten maantie tulee kirkolle, ja Muoj?rwen takaa Iiwaara, jonka harjanteet lounaista suuntaa kohden nousewat monta wertaa korkeammalle muita m?ki?. Etel?ss?p?in n?ytt??, kuin Ukonwaara l?htisi nousemaan ihan Kuoringin j?rwen syw?nteest?, ja se on tosiaankin muhkea niinkuin ukko ainakin. Sen wasemmaltapuolen taaempana nousemat Possosiiro ja Kiiankuurot. Luulisi, etta tuonlaista n?k?alaa k?wisi useinkin ihmiset ihantelemassa; niin ei ole laita. Ainoastaan kerranko wai pari sanoi Kuoringin is?nt?, joka oli oppaanamme, k?yneens? t??ll?, waikka oli ik?ns? asunut juurella, ja em?nt? tytt?rineen oli sanonut kun kerran k?yneens? wuorella; kukapa pakottaa, arweli h?n, rupeaisi yritt?m??n semmoiselle joutawalle matkalle. Mutta jumalanmolijat tiet?w?t panna armon t?lle paikalle; sen n?ki siit? menij?n Karjalan ristist?, jota oli pystytetty kallion ylimm?lle mykkyl?lle. Niit? ei ole monta en??; risti on rapistunut, lahonnut, eik? taida kotwaan aikaan kukaan ryhty? sen kohentamiseen. Siihen aikaan kun Wen?j?n hallitus h?witti noita luostarintapaisia yhdysasunnoita, joita nuo muka harhauskoiset starowierot oliwat perustaneet, pakeni koko joukko heit? Suomen rajan yli ja asuiwat jossain yksin?isess? m?kiss?. He eiw?t k?y kenenk??n luona, eik? kukaan heid?n luonansa. Korkeimpain wuorten huiput owat heid?n enimm?sti rakastetut molimispaikat. Kuusamossa on n?it? pari en?? j?lell?, yksi H?nnil?n talon l?hell?, toinen Tawaniemell?. He el?w?t rukouksissa ja saawat melkoisia rahasummia Pietarista ja muusta Wen?j?st? niit?, joiden edest? rukoilewat ja joilla luultawasti ei ole aikaa itse sit? tehd?; palkkaawat sent?hden miehen sijaansa, jottei possakanteko j?isi r?stiksi.

Nuorusella k?y winha tuuli, kylm? kuin talwen wihuri, waikka oli l?mmin p?iw?, piti ottaa p??llystakkia p??lleen taretakseen olla jonkun hetken kerrallaan kalliolla ja sitte piti kyyristy? kallion taa, johon aurinko helte?sti paistoi. Kukkulalta l?htee wankka polku alasp?in. Outo luulisi siit?, ett? t??ll? k?y w?ke?, kuin Aawasaksalla. Mutta se onkin porojen polku, jonka owat tehneet, kun r?k?n- aikana nousewat tuulen henkeen saadakseen lew?ht?? rauhassa. Semmoista wiisautta k?ytt?m?t porot suurella hy?dyll? kaikkialla pohjoismaissa, jossa sy?p?l?isten paljous on mahdoton. Lew?tty?ns? l?htew?t he per?kanaa ja hyw?ll? mielin alas.

Hyw?ll? mielin rupesimme mekin laskeumaan pois, ja semmoisten hetkien per?st? kuiskaa l?htij? korwaaansa: >>jos ik?wystyt, yst?w?ni, oloihisi, niin mene korkealle wuorelle.>> Wiel? kerran Nuorusen koillisnurkalta heitetty?mme silm?yksen etehemme, jossa n?kyi Kiwakan m?en kinkama ja sawu nousewan Siikaj?rwen koiwikkorannalta, ruwettiin painamaan alas, ja se ei toki ollut niin waikeata kuin nousu. Siikaj?rwen talo m?kkineen on ainoa ihmisasunto t?ll? taipaleella; sinne laskeuttiin my?t?m?ke?. T?m? puoli Nuorusta on erinomaisen hy?tyis?t? koimumets??, kun kerran tulee mets?rajan alle. P??stiin taloon. Wieraanwaraisuus on wanhastaan hyw? awu Suomessa, jos miss? korwen kainalossa w?h?k??n m?kin h?kkeli? on; ja lehm?nantiahan kes?isaikana on joka paikassa. Mets?taiwal P??j?rwelle on waihetellen koiwu- ja pet?j?-mets??, suurta ikiwanhaa syd?nmaata, sangen harwassa kohden raadettu huuhdaksi. Oli erinomaista n?hd? kuusikkaita pes?seutujensa ymp?rill?; ne eiw?t olleet lewottomia, niin kuin Sawossa meno- ja tulomatkallaan, waan istuiwat aiwan lewollisina yksi siell?, toinen t??ll? puiden latwoissa ja sykerteliw?t sorakielist? wiserryst?ns?. Kun p??stiin Kiwokan kohdalle, n?ytti se korkealta wuorelta; niin loukeroista ja r?ykkelikk?? oli se, kuin olisi koralliryhm?n nostanut yl?s taiwaalle. Siin? on karhuin pes?paikat, joissa he saawat nukkua talwiuntansa rauhassa, ja noustuaan ly?d? kes?ist? leikki?ns?; eiw?t halajakaan ihmisasunnoille, samaten kuin ihmisetk??n eiw?t ik?w?i heid?n asunnoillensa. Karhu on n?et mets?n is?nt?, tenhonwoimainen, joka ei pelk?? ihmislasten, ei taikoja, eik? tuuria; kuka sen kanssa tohtisi w?it?ksiin ruweta.

Waltakuntain raja ei tee eroitusta; maat, mets?t samanlaista, suomalaista, jota ei ole aikain waiheet woineet muuttaa; mutta kansan owat ne walitettawasti muuttaneet kuin wieraaksi toinen toiselleen, ett? weli ei k?tt? anna weljelle, eik? sisar sisarelleen. Kun Oulangan lewe?? jokea my?ten, joka kuulun Paanaj?rwen wedet laskee P??j?rween, tulee

Oulangansuun

kyl??n, niin se tekee suomalaisen aiwan alakuloiseksi. H?n kysyy: miksi? ja wastaus j??k??n kysyj?n omaan k?tk??ns? salaisuutena. Jos raja on sota-raja, se on eri asia; mutta kun se muuttuu kyl?n rajaksi, niin miksi on parin sylen lewyinen aukko niin korkea muuri, ettei siwistyksen aurinko jaksa paistaa yli! Kyl? n?ytt?? niin surkealta, ett? luulee muuttuneensa muutamia wuosisatoja taa'p?in ajassa, jopa arwelee n?kew?ns? jonkun lew?yspaikan, johon tuona suurena muuttoaikana Altain jylhilt? wuoriseuduilta Euroopaan suomalainen kansanwaellus yritti uutisasutusta tekem??n, mutta j?tti huoneet rapistumaan, j?tteet haisemaan haaskain sy?jille hyw?ksi. K?yd??n sis??n, noustaan etuliiterist? winoja portaita my?ten yl?kertaan, ensin etehiseen; siin? on tukehduttawa katku, l?yhk?, joka panisi k?rs?el?imenkin sieramet tukkoon; lattialautojen alla on suuret sammiot t?ysin? yhdeksi my?hk?ksi m?r?nneit? kalansotkuja k?ym?ss?, kiehumassa kes?helteen kuumassa ilmassa. Kiireell? tupaan, tarjotaan k?tt?, toiset eiw?t tahdo, katsoa wirnottamat wain, kun meill? k?si ojossa, koura auki. >>Saako taipaleella w?synyt matkamies tsajua talosta?>> >>No toki, meill? ei ole lehti?, waan menn??n naapurista noutamaan, pannaan samowaara kiehumaan.>> T?m? hym?ntahtoisuus opettaa meille, ett? tylyys on kaukana talosta ja oppaamme neuwoo meit? my?s, ett? starowiero ei anna k?tt? kenellek??n eriuskolaiselle. Talosta sai, mit? wain talossa oli; se wain heille saattoi h?mmennyksen, kun me panimme pyyt?m?ll?; olisi pit?nyt wain k?ske?, wen?l?isten wirkamiesten tapaan; silt? kait n?ytti. Eri tawat, eri usko, wieraanwaraisuus yhteinen. Kaikki, jotka tuliwat >>ruotsin pappia>> katsomaan, ristiw?t ensin itse??n owen suussa ja tuliwat sitte l?hemm? hyw?? p?iw?? toiwottamaan. Tuli naapurin noin 14 wuotias tytt?kin. Ensin h?nkin risti itsens? jumalan kuwaa p?in ja meni sitten penkill? istuwia waimoihmisi? terwehtim??n, hypp?si kaulaan ja likisti ensin yht? poskeaan ja sitte toista toisen poskia wastaan, painoi p??t??n wiel? toisen kaswoja wastaan ja wet?ysi sitten wiel? taa'p?in, teki syw?n niiauksen, ja terwehdys oli t?ysin suoritettu; sitte wieraita tarkastamaan. Kun samowaara jo h?yrysi p?yd?n p??ss?, ryhdyttiin juomaan, sokeri suuhun ja tsajuwetta p??lle; muuta tosin ei, mutta sen tiet?? matkamies hyw?ksi. Kolme korkiaa stakanaa mieheen, ja sitte pihalle raitista ilmaa hengitt?m??n. Sytytettiin paperossi, wedeltiin sawuja, katseltiin Karjalan huonerakennuksia ja noita pikkuisia pellon tilkkuja, joissa tihe? ohran oras kaswoi, niin tulee Wen?j?n pappi pitk?ss? kauhtanassaan, oikasee suoraa minuun ja sanoo: >>oletko sie suomen pappi?>> Min? j?in w?h? ?llistelem??n tuosta yht'?kkisest? yst?wyydest?, enk? heti hoksannutkaan mist? ajasta olimme l?hemmin tuttawat mutta kun n?in wirkaweljen pienet silm?t niin weljellisesti tuijottawan harmaiden kulmakarwain takaa, ty?nn?n min?kin oikeata k?tt?ni wastaan: >>olen, mitenk?s sie, pyh? weli, jaksat.>> >>Miks'ei pappi tule papin luo.>> >>No, n?yt?tk? sie meille kirkkosi.>> >>Jees!>> Astuttiin papin weneesen ja soudettiin yli. Joen rannalla oli pappila. Se oli samaan tapaan rakennettu, kuin muut talot, w?h?? suurempi, hirret t?ysipy?rein? seiniss?. Siihen wei meid?t pappi ensin. Muuta w?ke? ei h?nell? ollut, kuin aikaihminen tytt?rens?. Rupesimme kyselem??n, kuinka suuri w?kiluku oli seurakunnassa. Se ei ollut tiedossa. Mink?laista rahwasta owat n?m?? Se ei ollut tiedossa. Mink?laisia kirjoja lukemat papit n?in yksin?isiss? paikoissa? >>Aa, kirjat owat sakastissa.>> Ei, maan itsens? t?hden. Se ei ollut tiedossa. Mutta se oli tiedossa, kuinka monta ruplaa ja kopeikkaa t?m? kirkko oli maksanut, kuinka paljo kellot, messukasukat, jumalan?idit, Pietarit, Paawalit. L?hdettiin sit? kaikkea katsomaan. Tyt?r saa k?skyn sill? aikaa panna samowaara kiehumaan. Kirkko oli aiwan uusi, py?reist? hirsist?. Kun tultiin kynnyksen yli, ruwettiin suoman astumaan lattiata pitkin katsomaan sit? kullan kiiltoa ja hopean hohtoa, mik? per?sein?lt? s?teili wastaan. Mutta pappi j?i owen suulle ristim??n itse?ns?, ja mekin kaikessa hiljaisuudessa wedimme s??remme takaisin, asetuimme kummallekin puolelle ja siin? seistiin wieraina miehin? siihen, ett? t?m? pappi ei ristim?tt?min silmin katsele kirkon pyhyyksi?. Paljo oli todellakin kalleuksia. Aito kullasta kalkit ja lautaset, p?yd?t ja kaapit t?ynn? kullalla kudotuita kirkonmenon waatekappaleita. T?m?n oli lahjoittanut kreiwi Moskowasta, tuon ruhtinas Pietarista, mit? pajari minkin parselin. Pappi kiitt?? ja walittaa: kaikki niin kallista, kaikki niin koreeta, eit? k?y kansa kirkossa, ei ollenkaan. Starowierot eiw?t k?yt? waltion pappia muulloin kuin pakkotiloissa. Mutta -- papin tsaju! Tyhjennettiin 2 takanaa papissakin; ja silloin tiesi olemansa tsajun juonnin maassa. Pois teki mieli ja -- nukkumaan.

Aamulla tahdottiin ruokaa, kun ei oltu iltasellakaan saatu; tultiin n?et liian my?h??n kortteeriin. Sit? ruwettiin heti puuhaamaan. Halkoja kannettiin tupaan, uuni pantiin l?mmit?, ja taikinaa ruwettiin tekem??n. T?m? tosin ei ollut sille mieleen, jolla oli kiire matkalle, mutta P??j?rwen sel?lle ei ole n?lk?isen? l?hteminen. Oulangan naiset osaamat tehd? hyw?? kalakukkoa. Se oli mieliruokaa n?in kes?isaikana. J?rwimatka oli joutuisaa, soutajat upeat. Siew?ll? s??ll? n?ki selw??n ymp?rist?t, wasemmalla k?dell? oli korkean korkea P??nuorunen harjanteineen alinomaisena seuraajanamme ja oikealla harmasaarinen selk?. Matkamme keskiw?lill? pist?? pohjoisrannalta pitk? ja jyrkk? hiekkaniemi, jonka p??st? saa selw?n kuwauksen seudun omituisuuksista.

Niskan

kyl?n rannalle n?kyy wiel? 2 peninkulman p??h?n Oulangansuun kirkko ja sen walkealta paistawat sein?t. Niskassa on ainoastaan 9 taloa, 28 lehm??, 9 hewosta. Sill? aikaa kun uusia soutajia hankitaan k?ymme kalmistoa rannalla katsomaan. Korkea, tuuhea taimikko kaswaa hajonneen kiwiaidan sis?ll?. Kaiwetun haudan kohta on luotu korkeammaksi ja tehty ruumiin arkun muotoon, it?puolisessa p??ss? Karjalan risti. Kaikki n?ytti rapistuneelta. T?st? l?htee meit? wiem??n talon wanhus, pitk?, suora wartaloltaan, kuin Karjalaiset ainakin, ja er??n toisen talon is?nt?. Ensin laskettiin lewe?? wesirikasta P??koskea alas ja sitten Kuntijokea my?t?wirtaa. Kun oli l?mmin, otti ukko talwilakkinsa p??st??n ja laski wiereens? tuhdolle. Ik?ns? 70, 80 wuotta oliwat tehneet h?nen pitk?t hiuksensa harmahtawiksi. >>Miksik? sulla on p??laki keritty?>> wanhus ei ole kuulewinansakaan. Sitten saatiin tiet??, ett? ukko oli kauan ollut jumalanmolijana poissa kotikyl?st??n. Nyt oli h?n palannut j?lleen omaistensa luo. N?iss? seuduin on tuommoinen el?m?nmuutos jokseenkin tawallinen. Tuo keritty ympyr? oli warjeluskeino, ettei r??hk? niin hewin tarttuisi. Sen n?imme monen muun wanhuksen p??ss? per?st?p?in. Ukko sanoi n?ill? seuduin olewan 2 henke?, jotka osaawat lukea kirjasta, ja praasnikan 13 aamuna lukewat he selw?ll? ??nell? kokoontuneiden kuullen, tietysti slawoonilaisesta kirjasta, wanhemmat miehet, jotka osaamat w?h? Wen?j?t?, ymm?rt?w?t jotain, nuoremmat ja waimonpuolet eiw?t mit??n; joku kuuluu osaawan lyhyesti sanoa Karjalan kielell?kin, mit? kirjasta luki. -- Joki on lewe? ja rannat owat jyrk?t, mutta ei juuri kallioiset, kaswawat hy?tyis?? lehti- ja m?nty-mets??; siell? t??ll? n?kyy huuhdan paikkoja.

Kuntij?rwen

kyl?, joka on muutamia Wen?j?n wirstoja etel?puolella samannimist? j?rwe?, ei ole juuri pieni kyl?. Siin? on 15 taloa, 36 lehm??, 9 hewosta; peltoihin ei ollut ollenkaan kylmetty ruista, mutta huuhdissa kuului w?h? olewan. Noustiin taloon, joka oli niin kuin kaikki muutkin oikealla rannalla. Is?nt? oli erinomaisen wirkku, kirkassilm?inen, nuori mies, puhe ja k?yt?s kuin Wiipurin miehill?; renki niinik??n. Kun n?lk? k?ski taloon, pyydettiin ruokaa, ja heti oliwat is?nn?t, em?nn?t walmiit laittamaan. Mutta t?ss?p? yhdyttiin tinkapaikkaan. Miehill? ei ollut kuppia muassa, talossa ei mieronkuppia; ja n?in sis?maassa owat starowierot wiel? tarkempia waromaan, ettei toisin-uskowainen saa heid?n ruoka-astioistaan sy?d?. >>No, hyw? em?nt?, my? meille rowe ikuiseksi omaisuudeksi.>> Em?nt? hypp?si uunin pankolle, sieppaa tuohisen uunilta ja tarjoaa muille. >>Pesep? wiel? t?m?.>> Suurella kernaudella kiid?tt?? em?nt? tuohista nurkkaan wesiastian luo, hyrskytt?? pari, kolme kertaa huuhtomaweden ymp?ri tuohisen laitoja ja tuo sen takaisin. Puukko tupesta esille; kyll? sill? liiat lis?t l?htew?t laidoista. Siihen sitten ensin maito, monta kupillista per?kk??, senper?st? kalakeitto ja j?rjestyksess? juomamesi, ja kun wiel? saatiin metson t?hk?, kowa ja homehtunut tosin, sille laudalle, joka penkin ja lawitsan w?lille laskettiin ruokap?yd?ksi, niin jaksoi taas l?hte? matkalle. Kun tuolla suuressa Sawon p??kaupungissa, Kuopiossa, alkaa kowin halu tehd? ruweta tirkistelem??n, onko talrikki lumiwalkea, onko weitsi ja kahweli kirkas, onko lasi l?pi katsottaessa t?pl?tt?, niin jo pit?isi l?hte? t?nne; t??ll? oppii paremmille tawoille.

T?st? kulkee tie Koutaj?rwelle my?s Soukeloj?rwen kautta, mutta me l?ksimme suorempaa tiet? Kuukasj?rwen kautta. T?ss? loppui meilt? kaikki apu kartoista; sek? Suomen kenraalikartta ett? Inbergin kartta on w??r?. Kuukasj?rwi ei laske Kuntij?rween, waan koillispuoleisten j?rwien kautta Koutaj?rween. Kuntij?rwen kyl?st?

Kuukasj?rwen

kyl??n eli Platonaan, joka on j?rwen etel?rannalla enemmin l?nsipuolella on 20 wirstaa, ja j?rwien w?lill? on 4 wirstan lewyinen, korkea maataiwal, jylh?? korpimets??. Tullessamme aamupuoleen y?t? Platonaan oli kummastuttawaa n?hd?, kuinka tarkan huolen Karjalan waimonpuolet pit?w?t p??hineest??n eli p??kruunustaan, jolle owat panneet wen?l?isen nimen >>perw?sk?>>. Maatessaan lattialla tuwassa oli perw?sk? l?yhdytetty p??st? ja oli aiwan p??laen wieress? tyynyll?. Kun suurella waiwalla ja ryskeell? saatiin talon w?ki hereille, oli waimonpuolten ensimm?inen homma unen horroksissa hamuilla wuoteellaan, miss? perw?sk? oli, ettei kukaan enn?tt?isi n?hd? heid?n tuuheata tukkaansa ilman perw?sk?t?. Muutamilla oli perw?sk? korkea ja moniw?rinen, kullan kiilt?w? ja punainen. Ja kun wiel? paniwat punaisen tahi keltaisen huiwin sen p??lle ymp?ri p??t? ja sitoiwat niskaan kiinni, niin se n?ytti eriskummaiselta; ja kyll? he n?yttiw?t semmoisella p??t?r?tyksell? auringon paisteessa soutaessaan tarkenewan. Aamulla saatiin taas kauan odottaa uunin l?mpi?mist?, kalakukon paistumista ja keiton kiehumista, ettei enn?tetty sin? p?iw?n? etemm? kuin Mossaan 3 peninkulmaa. Leip?? tehtiin ja paistettiin niin kuin ainakin, waikka oli Wen?j?n Juhannusp?iw?. Em?nt?w?en ruokaa laittaissa, oli is?nt? nurkassa olewan kuwan edess? ristim?ss? itse??n, ja kun oli joitakuita 10 kertoja saanut t?yteen, siirsi h?n yhden helmen wasemmassa k?dess??n olewassa helminauhassa alas, posmattaessaan wen?l?isi? sanoja, ja katseli pitk?t hetket ja tarkasti palawan rukouksen teon alla meit? ja meid?n liikkeit?mme. Platona on toinen kyl? t?m?n j?rwen rannalla ja siin? on 2 taloa, 4 lehm?? ja huuhdassa oli 2 puutaa ruista kylw?ss?. Kuukasj?rwi on l?nnest? it??np?in juoksewa, 25, 30 wirstan pitk?, melkeen joka paikasta yht? soikea. Ainoastaan etel?-rannalta pist?? kaakkoon p?in lewe?nlainen lahti, jonka it?puolella on korkea ja jyrkk? niemi; sen nimi on Hirwi?niemi. Sen etel?puolella lahden rannalla on Hirwi?niemen kyl?, jossa sanottiin olewan 8 warakasta taloa; n?m? 2 kyl?? omat j?rwen rannalla.

Kun olimme ennen kuulleet ett? Karjalan tyt?t osaamat soreasti laulaa, kehoitimme j?rwell? niit? 2 tytt??, jotka toisen talon is?nn?n kanssa oliwat l?hteneet meit? kyytiin, wiritt?m??n joku laulu matkan ratoksi; w?h?n ujostelemisen per?st? rupesiwatkin ja kerran alkuun p??sty?ns? solui lauluja enemm?nkin edest?. Suuri osa oli n?ht?w?sti wen?l?ist? syntyper??, waan muutamat soiwat kait minun korwissani perisuomalaisilta ja samassa miellytt?wilt?; ne oliwat mollissa. Tyt?t lauloiwat, niinkuin tyt?r laulaa, jolla on paha ?itipuoli.

Kuukasj?rwen rannoilla kuuluu olewan Lapinhautoja, maahan kaiwettuja, sein?t kiwest?, waan katto on luultamasti ollut puusta. Erilaiset n?ist? owat ne haudat, joilla ennen on poroja pyydetty; ne owat pitki?, aina 5 sylt?, ja 3 leweit?. J?rwen p??st? laskee lyhyt koski Soloj?rween; wene wedettiin kannaksen yli. Kun katseli ymp?rilleen luontoa ja sen erityisi? kappaleita, niin n?ytti silt?, kuin ne olisiwat siin? asussa, jossa ne luojan k?dest? l?htiw?t; niin er?maan tapaista on t?m? matka, wiel? kerran mene taiwallettiin ja niin oltiin Mossan- eli Nuoto-j?rwell?, joka my?s lewit?ksen samaan suuntaan, ja on yhden kokoinen kuin Kuukasj?rwi, noin 1 eli 1 1/2 peninkulman lewe?. Kulettiin suoraan yli keskij?rwen pohjoisrannalle, jossa on

Mossan

pogosta , ainoa koko suuren j?rwen hedelm?llisill? rannoilla. Yhdess?: talossa on 2, toisessa 4, kolmannessa 1 ja nelj?nness? 1 lehm?; Yleens? on 34 henke?, 3 hewosta, 34 lammasta, 84 poroa. Yhden nelikon oliwat kylw?neet ruista huuhtaan. Kotipeltoihin ei ollut kylwetty ruista, kuin w?h? ohraa wain. Talossa, johon y?ksi mentiin, eli wiel? iso-is? ja mummu; sanoiwat olewansa yli 100 wuoden ja n?yttiw?t wiel? toimen wanhuksilta. Ei kummakaan: tupakkia ei kuuluwissa, wiinaa ei mailla, mantereilla. Starowierot ei kumpaakaan sied?; ja me wedimme harwat sawumme aina pihalla; jota kohteliaisuutta Karjalaiset suuresti ihmetteliw?t. Kaukana suuren maailman pahennuksista kun ihminen luonnon yksinkertaisuudessa el??, niin h?n el?? kauan. Kun w?ki asettui ja mekin panimme maata, meni mummu uunin taa loukeroonsa, ja min? kuulin h?nen mainitsewan Wapahtajan nime?. Ei mummulla olut mit??n Jumalan sanan kirjaa, ei, kirkkoa, ei pappia -- ja kuitenkin saattoi h?n olla paljoa l?hemp?n? Jumalan waltakuntaa, kuin walistuneessa Suomessa monen monta, joilla on joka hyllyll? Raamattu, joka sunnuntai Juma?an palwelus ja papin neuwot saatawana milloin tahansa.

Kyl?st? kun kuletaan it??n ja koilliseen p?in tullaan pienen Tyllin-joen kautta Lapinj?rwelle ja siit? on wene taiwallettawa jyrkk?? ja kiwist? m?ke? alas Paasmaj?rwelle, josta jokea my?ten tullaan Koutaj?rwelle, jonne Mossasta sanottiin oleman 25 wirstaa. Koko t?m? matka on erinomaisen synke?mets?ist?. Mossasta alkaa maat Koutaan p?in madaltua; waarat ja kukkulat loppuwat; mutta wiel? kohoaa waara id?ss? p?in, Iiwakka, ja w?h? etel?mp?n? Irenien waara Mossan j?rwen etel?puolella, jotka kumpikin Mossasta l?htij?lle owat wiimeiset hyw?sti-j?tt?j?t noilta korkeilta alppiseuduilta Kuusamon kirkolta Mossaan asti.

Irenien waarasta on kansan suussa seuraawa satu: Noin 100 wuotta sitte tuli sen luo asumaan paennut sotamies, ja l?ysi wuoresta kultaa, ja eli hyw?sti; mutta kun ruwettiin etsim??n h?nen kulta-kaiwoksiansa, ja aina Pietarista asti tuli herrat wuorelle, peitti h?n kaiwoksensa; eik? ole sen kowemmin niit? l?ydetty. Niin, niin; wuoressa on kultaa; Mossalaiset tarwitsewat kultaa ; mutta kunnes saadaan tiet??, miten kultaa saisi irti, t?ytyy mossalaisten el?? kurjan k?yh?n lailla. >>El? odota, mossalainen, kultaa Irenien wuoren haltialta, waan ota pois kulta noista niityist?, metsist? ja maista;>> mutta Mossalainen ei t?t? puhetta ymm?rr?. Wanha ukko sanoi olewansa toista rotua, kuin Karjalaiset ja Suomalaiset: h?nen ukon ukoista oli joku tullut Moskowasta t?nne, mutta pahaksi onneksi oli kieli muuttunut. Hillitse surusi ukko! jos n?ill? mailla olisi semmoista kapinetta, jota kutsutaan >>peiliksi>>, ja sin? kurkistaisit siihen, niin sanoisi kuwa tuolta kummasta maailmasta lasin toiselta puolen, ettet sin? >>sin? ilmoisna ik?n?, kuuna kullan walkeana>> ole is?in isiesi kupeesta wen?l?isen? l?htenyt. Mutta siin? woi kyll? olla totta, kun esi-isis?si kertoiwat, ett? heid?n t?nne tullessaan asui t??ll? Lappalaisia, joiden kanssa oltiin hyw?ss? sowussa, mutta kun suomalaiset sotamiehet retki??n rupesiwat jatkamaan aina t?nne asti, niin he pakeniwat ja rupesiwat waeltamaan yl?s pohjaan p?in. N?m? sota-retket owat luultawasti samoja, joista Oulangansuussa kerrottiin; siell? on k?yty peittosotaa , jossa oli kowasti oteltu, ja nyky??n on wiel? l?ydetty wanha miekka, joka niilt? ajoilta oli maassa ollut k?tkettyn?. Hell?t hy w?stit j?timme Mossan ukolle, kun tiesimme ett? l?hdimme wiimeisest? suomalaisesta talosta it??np?in. Kun korkean mets?n sis?st? jokea soudettiin ja eteemwe aukeniwat

Koutaj?rven

aawat wedet, oliwat oudot katseltawat panna p??n py?r?lle. L?mpim?n ja selw?n p?iw?n paisteessa oli Koudan korkeasaarinen selk? ihan raswatyynen?, ja pitk?siipiset kalansy?j?t, yksi toistaan kiilt?w?mpi, jopa kalakotkakin, liiteli miettiw?ss? tyyneydess? sen heijastawalla pinnalla; poro nosti p??t??n rannalla ja pitk?t pulskat sarwet ny?kkyiw?t meille, kun se riipi lehti? puista ja w?liin pys?htyi katsomaan meid?n matkantekoamme, ruumis py?re? ja lihawa, kuin tallisy?ttil??n, ja talja kiilt?w?, kuin kew?tkyyhkysen kaula; -- pohjoinen napapiiri juoksee t?st?, ja meist? ei ollut kukaan sen yli astunut; -- kelleh?n t?m? Kouta kaswattaa ikipuitaan, nurminiittyj??n pitkill? rannoillaan ja kalakarjojaan sywiss? wesiss??n, kun t?m?n 4 peninkulman pitk?n ja samanlewyisen j?rwen luona ei asu ihmisi?, kuin yhdess? paikassa, 4 m?kki? sen luoteisessa nurkassa; mutta enn?tt??h?n sit? sittekin ajatella; >>laske, per?mies, rannalle; Sawon selkien rannoilla eiw?t porot laidunta pid?.>> Meid?n tuloamme j?i poro wirkuilla silmill??n katsomaan, mutta l?hti sitten juosta h?lkyttelem??n poisp?in mets?n piiloon. Palasimme ja souto alkoi yli 4 peninkulman sel?n, saaret oliwat kallioiset ja j?rwen pinta kuwasti jyrk?t rannat kahta korkeammiksi; per?mies selwitti: >>mi on wuodessa p?iwi?, se on Koudassa saaria, ja 3 lis??.>> Luoteisessa n?kyi korkeita wuoria, joiden harjuilla wiel? lumi walkeana makasi. L?hinn? rantaa korkein on Kallakora l?nsirannalla. Jos Keiteleen seurakunnan Koutaj?rvess? on hyw?t kalat, niin lie t?ss?kin, n?yttiw?t kait kalalokit pulskilta el?jilt?; ja passaisi tosiaankin Kukertajan kyl?l?isten t??ll? rauhassa kukertaa wiinankeitto-kotien ymp?rill?; ei tulisi wallesmanni h?iritsem??n.

Nelj?n wirstan taiwal eroittaa Koudan koillisemman lahdelman merest?. Kun p??stiin rannalle ja noustiin Huppowan waaralle, aukeni aawa Wienan meri eteemme ja jalkaimme juuressa oli

N?seen

suuri kaupunki, johon Mossasta nyt sanoiwat olewan 60 wirstaa, mutta edellisille matkustajille oliwat sanoneet 50. Kun marssittiin wer?j?st? sis??n, tultiin kaupungin waltakadulle . Joka talolla on pytingin ja kadun w?lill? tunkio; ties milloin niihin lie wiimeksi koskettu! Kirkko oli wer?j?n, N?seen kaupungin tulliportin wieress?, maalaamaton, pieni, nokinen ulkopuoleltakin; on toki Temmeskirkko koko linna t?m?n rinnalla. Menn??n kestikiewariin, noustaan portaita yl?s etehiseen, siin? on owi heti wasemmalle puolelle matkustaja huoneesen ja oikealle - en sano, mihin huoneesen; mutta se ulkonee ja on harwoista laudoista kokoon kyh?tty; ja pihalla ei huoli edes tupakkia polttaen seist?, oikeanpuolimaisen owen takana on owi asunta-tupaan. Em?nt? ei tahtonut antaa meille mit??n. Karjalatar oli h?n, ja onni oli h?net korottanut niin, ett? oli p??ssyt wen?l?isen kanssa naimisiin; nyt h?n ei en?? muka ymm?rt?nytk??n tuota kurjaa karjalan kielt?. Ei tohtinut jalallaan astua siihen huoneesen, jossa >>Ruotsin pakanat>> haltioiwat, ja tekiw?t itse ruokansa, juomansa; pilkisti w?h? owen raosta ja kiljasi; >>ei saa kuppia pit?? p?yd?ll?.>> >>Pakanat>> kiid?ttiw?t kuppia akkuna-laudalle, tekiw?t itse wuoteensa j.n.e.; niin ett? em?nn?nki syd? jo lauhtui ennen l?ht??mme; h?n sanoi luulleensa meit? pahemmiksikin ihmisiksi. Sit? siiwoa, mik? t?t? kyl?? waiwaa, ei saata ajatella, wiel? w?hemmin ihmisten n?ht?w?ksi kirjoittaa; n?hd? sit? saattaa; mutta >>waiwainen kaikki kokee.>> N?seess? sanottiin olewan 40 taloa, 30 lehm??, 9 hewosta. Iloisella mielell? astuttiin seuraawana aamuna suureen wenheesen ja heitettiin N?seen kaupunki selk?mme taa. Kun lahdesta ulos p??see, n?kee meren kaikessa laajuudessaan; kaakkoon p?in ei n?y maata, aukea aapa wain niin kauas kuin silm? kantaa; ja edess? owat Kannanlahden toisella puolen korkeat wuoren harjut lumipeittoneen, joka aniharwana kes?n? sulaa pois. Meri on aiwan tyyni ja p?iw? kuuma. Ensimm?lt??n on ihastuttawaa katsella t?t? luonnon suuruutta, kun istuu weneen kopin katolla, waan wiimein k?y se yksitoikkoiseksi, kun 4 on aina yht? ja samaa. Wiiwyimmekin n?ill? 3 peninkulmalla kello 6, 7:sta aamulla kello 5:teen j.p. Kojun sis?ss? oli wiile?mpi ja siell? on poron taljoista tehty wuode. Er?s wen?l?inen ruununmiehen palwelija, joka meid?n mukanamme matkusti Kuolaan ruununrahoja nostamaan, maata lojotti my?t??ns? kojun sis?ss?; h?nt? n?k?alat eiw?t huwittaneet. Kun yhdess? oltiin kojussa, arwelin: mitenk?h?n tuon miehen kanssa osaisi haastella ja kuulla t?m?npuolisista oloista; mutta wen?j?n miehen kanssa n?kyy saattawan puhella, waikkei osaa sanaakaan h?nen kielt??n; sen huomasin t?m?n miehen kohdalta; h?n osasi wen?j?n kielen, min? kaikki muut kielet ja kanssapuhe sujui oiwallisesti. Kojuun sowimme kaikki 4 kyyditt?w?? hyw?sti maata; mutta olon teki ahtaaksi tuo karjalattarien alinomainen laulaminen. Wen?l?iset ottawat soutajiksi Karjalan waimonpuolia, jotka owat kielens? ja syntyns? t?hden yl?nkatsotuita, sek? sent?hden huokeapalkkaisempia, kuin wen?l?iset. Niill? onkin siit? syyst? orjan olo, ja pit?w?t itsekin, ett? heid?n suurin onnettomuutensa on etteiw?t ole wen?l?isi?. He koettelewat kumminkin oppia wen?j?n kielt? ja wen?l?isi? renkutuksia. Tuota monotoonista, wen?j?n-sanaista ja nuottista lauluaan pitiw?t suonessa melkein koko matkan. Orjia, orjan oloja, orjan menoja -- sit? on surkea n?hd?. Nyt osasin panna arwoa sis?maan laululle. Jos tohtisin sanoa, oli se tunteellista, t?m? l?hell? kansallista paatumista; kenties tuntui n?in senki t?hden, kun n?m? ruikuttiwat sit? surkeata kohtaloaan, ett? oliwat karjalaisia syntyper?sin, ja niin mielell??n sanoiwat rupeawansa wen?tt?riksi; tuolla ei niin. -- Hylkeit? n?kyi usein merell?; olipa muuan peluukakin n?kywiss?. Sit? katsoo mielell??n, joka ei ole ennen pohjoisilla wesill? liikkunut. Se oli niin kiilt?w?n walkea, kuin kosken walkein waahto tahi maito, jonkat?hden sit? owat ruwenneet suomeksi kutsumaan maitowalaaksi; >>beluga>> on sen wen?l?inen nimi. Kun meri rupeaa n?ytt?m??n otuksiaan, niin lie owat ihmeellisempi?, kuin sisiilampien el?w?t. Kun tyynen meren pinnan alta puikahtaa yl?s tuommoinen 7,8 kyyn?r?npituinen lumiwalkea tynn?ri lappeelleen, niin se on oudolle kummallinen n?ky; on, kuin j??wuoriaan meren sywyydet rupeisiwat nostamaan p?iw?n paistetta ihailemaan. Merimatkan loppupuolella soudettiin pohjoisrantaa pitkin korkeiden m?kien juurella, joiden lumet eiw?t j??hdytt?neet auringon s?teiden kuumuutta. Niin tultiin perille.

Kannanlahti

on pieni, likainen, luonnonihanalle paikalle rakennettu kaupunki kuohuwan kosken suussa kahden wuorenkukkulan juurella ja aawa meren selk? korkeine saarineen, joista moni on paljas, etel?ss? p?in. Siin? on 70 taloa, 50 lehm??, 5 hewosta ja 70 ? 90 poroa. Porot owat n?in w?hiin huwenneet sent?hden ett? on ruwennut siki?m??n paljo susia, jotka eritt?inkin kes?isaikana tekew?t suuria wahinkoja, ja my?s lappi tappaa roswon tawalla. Hewosia t??ll? ei tarwita, kun halot iwedet?iin kotiin suurilla koirilla.

Niin korkeajalkaisia lehmi? en ollut ennen n?hnyt kuin t??ll?. Se kuuluu olewan jotain Arkangelinrotua. Tyytyw?isin? k?yd? roikkuwat ne katuja pitkin, yht? tyytyw?isin? kuin porokin, joka teki perjakoille seuraa; eik? >>perjakan luut romahtaneet>>, kun karja jyrkk?? m?ke? laskeutui alas kosken rannalle juomaan saiwowett?. Kun mentiin kestikiewariin, jota oli kaupungin rikkain talo, s?ik?ytti meit? se uutinen, ettei kaupungissa ollut leip??, ennenkuin tamppi tulisi Arkangelista ja toisi jauhoja. Min? koettelin selitt?? is?nn?n sijaiselle, kuinka t?rke?t? meille oli saada liepuska ew??ksi juuri t?st? kaupungista, kun n?ill? 23 peninkulmalla Kuolaan asti, ei yht??n leiw?nsaanti-paikkaa ollut, waan ei t?m? mies ymm?rt?nyt minun wen?j?n kielt?ni; mutta kun tuli lyseolainen matkatowerini awuksi, alkoi asia selwet?, ja kun wiel? maisteri tuli lis?ksi , niin asia selweni ihan selwaksi, ja l?hti, kun l?htikin 2 leip??, wen?j?n limppua, lupaan huomis-aamuksi.

Aamulla, sitte kun oli tsaju juotu, joka on illoin ja aamuin aina muistettawa ty?, tehtiin ew?swarustukset. Noiden limppuin lis?ksi saatiin woita, suolatonta, sulatettua ja sitte hyytynytt?, niinkuin Wen?j?ll? usein woita s?iytet??n. Teelehti? ja sokeria pantiin mukaan my?s. Kantajat kun tuliwat, oli heill? semmoiset kanto-aseet, kuin on tiilin kantajilla tawallisesti sel?ss?, ainoastaan hennommista puista ja werkko puiden w?liss? selk?? wasten. Niihin ruwettiin latomaan p??llekk?in rippujamme. 2 kantajaa oli meill?. Ja kun wenyi toiselle kantajalle, Karjalan miehelle, takka niin korkeaksi, ett? ylettyi ristiluista takaraiwoihin, kysyttiin, tokko tuo kuorma nousee Niwan rinnett? 12 wen?j?n wirstaa wastam?ke?, ei mies wastannut mit??n, naurahtihan wain ja py?r?hti takka sel?ss? polkka-askelilla ymp?ri kammaria. Kun l?hdettiin kaupungista, oli karjaa paimentamassa waimonpuoli, joka terwehti meit? suomeksi, ja kun rupesimme kyselem??n, onko muitakin suomalaisia t??ll?, sanoi h?n niit? olewan muutamia miehi? ja muutamia waimonpuolia kes?t?iss?. H?n oli itse Kuusamosta t??ll? henke?ns? el?tt?m?ss?. Nyt heitettiin selk?mme taa Wen?j?n alue ja edess?mme oli laaja Lappi, ja eritt?inkin sit? n?hd?ksemme olimme walinneet t?m?n waiwaloisen tien. Kannanlahdesta Kuolaan kulkee postitie ja se on porrastettu, jossa w?h?nkin on r?me-paikkoja; 4 weistetty? hirtt? wierekk?in ja poikkipuilla naulatut yhteen; sit? kulkee kuin lattiaa; ja w?list? on wirstottain yht? ja samaa porrasta; t?mm?isell? tiell? kulkee turwallisena, kun n?kee ihmisk?den j?lki?. Kannanlahdesta kulkee polku Niwajoen t?rmi?, ainoastaan w?list? oikaisee joen mutkia. Yht?mittaistn koskea on koko 12 wirstaa ja kohina kuulu aina korwissa koko w?lin, waikka joki on n?kym?tt?miss?kin; se kiert?? w?list? kallion jyrkk?yksien seinusten taatse, w?list? pauhaa syw?ss? uurteessa jyrkkien seinusten w?liss?, josta sen kuohuin ottelu kallioiden kanssa nostaa matkamiehen korwiin Manalan wirran py?rteiden jyrin?n. Kaikki t?m? tien seutu, joki rantoineen, on wiel? syw? laakso, it?puolella korkea Rautawaara, l?nsipuolella matalampi wuoren wiete, jonka yl?puolella on yl?inen tasanko. Tie kulkee l?nsi-rantaa ja muutamain wirstain p??ss? joen polweuksessa on reunan ?pr??ll? py?re? t?yr?s, josta pitkin laaksoa alasp?in n?kyi aukko kirkasta merta ja laakson pohjassa puotteli Niwa wesi??n kuin rappusia my?ten alas, mutta putousten harjain p??llitse kuin katsoi aiwan loppuun n?kyi Kannanlahden wanhan kirkon torni keskell? w?yl?? ja alimman kosken aallot n?yttiw?t pyyhkiw?n sen hartioita. Korkeata pet?j?-ja kuusi-mets?? kaswaa maa; ainoastaan wuorten kukkulat owat paljaat. Wirsta numerot oliwat puun runkoon leikatut. T?m?n mets?taipaleen per?st? alkoiwat maat tulla tasaisemmiksi ja pienen j?rwen yli kulettiin weneell?. Sit? sanoiwat plossaksi eli suwannoksi, mutta ei se eritt?in suwanto ollut, sill? wirta k?wi niin kowa, ettei sauwomallakaan w?list? tahdottu p??st? yl?s. Semmoisissa paikoin kala asuu; ja heitettiin uistin weneen per??n. Ei wiipynytk??n, kun jo em?-harjus saatiin wet?? weneesen, ja kohta toinenkin. Pyydyst? ihmetteliw?t miehet, ja toiwoiwat: >>anna hyw? Jumala kolmaskin, niin saataisiin mekin osa keitosta.>> Tuskin sanottu, ja heid?n onnekseen nousi wiel? kirkas-siwuinen harjus; miehet kopristiwat kowemmin airon ja sestan p??t?, kun oli Sassheikassa kala-keitto tiedossa. Suuremman j?rwen yli wiel? soudettuamme, tultiin taipalelle, joka ylettyy Imanteron rantaan. Maa nousee nousemistaan, siksi kun lopulla muodostaa harjun, joka pudottaa j?rwen rantaan. Purojen warsilla kaswaa siell?, t??ll? juhannuskukkia ja astuessaan porraspuita ei malta olla laskeumatta niiden ihanaa hajua nauttimaan; kuta harwempia wirwoitus-l?hteit? n?iss? maissa on, sen kalliimmiksi ne arwaa; ja kuka on matkamies, joka ei hetkeksi istahtaisi tarjotun tilaisuuden lauhkeata iloa ammentamaan, niinkuin olisi matkan perill?, waikka tiet?? olewansa matkan warrella. Taas kun l?htee eteenp?in, tuntee k?dest??n tuon taitetun kukkasen tutun hajun ja n?kee mets?n muuttuwan matalaksi m?nnik?ksi, niin joutaa ajatella itse??n ja pient? w?symyst??n; on wain olemassa, kun sill? kohdalla el?m?t? sattuu olemaan. Mutta kun m?nnik?st? py?r?ht?? harjulle, niin awautuu eteen ihan uusi maailma, ei ennen n?hty, ei aawistettu. Suuren Imanteron oikeanpuolitse ja korkeain rantawuorien p??llitse astuu silmiin Umbtekin lumiwalkeat tunturit. Jolla ennen ei lie ollut onnea n?hd? Alppien lumiwuorien seutuja, sen polwet t?ytyy wapista n?in majesteetillisen luonnon taulun edess?. Niinpaljo kuin n?kyi tuntureista yli wiheri?in wuorien, oli se kaikki peitetty lumella, ei semmoisella, kuin n?htiin Kuusamon, Koutaj?rwen ja Kannanlahden wuorilla, joka oli osaksi sulanut ja n?ytti waalakalta kew?tlumelta, waan semmoiselta, kuin on syd?ntalwella pyryn per?st? pakkasella, mik? hohtaa ja kimaltelee, kun joskus harwinaiset auringon s?teet sille loistoa suo; ja kun tuiskun tuuliaisp??t jossain kujassa tahi solassa rupeawat py?rim??n, niin ne rakentawat kinokset eriskummallisiin muotoihin: miss? on sein? sis??np?in onteloksi kowerrettu ja hienon r?yst??n p??lt? l?htee wahwa lumiwalli nousemaan, jota seisoo kowassa, waikka n?ytt?? puuttuwan perustusta: miss? taas on nietoksen alapuoli yl?sp?in py?re?ksi silitetty ja sen p??lle huolettomasti lengolleen nakattu k?yr? ja ohut harja, niinkuin tuulen pullistama weneen purje; toiste katkaisee tuuli juoksewan lumiharjun yht? jyrkk?? ja luopi sen ter?w?n yl?s?rm?n sarwen tyngelle, mik? on aiwan keskitekoisen n?k?ist?. Jos n?it? kummallisia nietosten muodostuksia ajattelet tuhatwertaisesti suurennetuiksi ja nostetuiksi jonkun korkean wuoren takaa taiwaan lakia kohden, niin saat jonkunmoisen kuwan Umbtekin tuntureista. Kun taiwaan kansi oli selw? ja sininen, jota wasten n?m?t n?kyiw?t, niin pohjan sini enensi lumiwuorien kuumottawaa, puhdasta walkeutta. Mutta ne eiw?t ainoastaan kuumottaneet, ne loistiwatkin. Kun aurinko paistoi l?nsiluoteesta tuntureille ja niilt? heijastuwat s?teet koillis-id?st? sattuiwat Sassheikan harjulle, niin tunturien itsekullakin kupeella oli eri w?riin wiwahtawa hohteensa, sinert?w?, punertawa, kellertawa. Kun kaikki t?m? yht? haawaa aukiaa matkustajan eteen, niin se tekee w?kew?n waikutuksen. Jos sopisi ottaa lapsellinen wertaus, niin sanoisin, etta t?m? oli jotakin semmoista, kuin lassa tuntee joulupuun ??ress?, kun pitk?n odotuksen per?st? owet awataan ja kynnyksen yli saa astua siihen huoneesen, jossa sytytetty joulupuu loistaa niin kirkkaalla walolla, ett? se tuntuu lapsen syd?men sisimp??n.

Kun tuntureista luo katseensa alempaan maisemaan, on se aiwan asumatonta, kenties n?ytt?isi se kolkoltakin, ellei olisi kowin kaunis p?iw?npaiste: wuoria wuorien wieress?, alemmat peitetyt tummalla hawupuumets?ll?, ylemm?t kaljup??t; Imanteron etel?sel?t owat tyynin? wuorien w?liss?, saaria on siell? t??ll?, lehtipuurannoilla koristetut muutamat, ja onpa koiwurannikoita paikan kussakin mannermaalla my?s. Muutamien salmien kautta n?kyy pohjoisselki?kin w?h?, ja sinnep?in on selk?? etemm? kuin silm? kantaa. L?nteenp?in Akkolan lapin selki? n?kem?st? est?? Sere-tunturi, joka on ensim?isell? suurella niemell? Sassheikasta l?nteen. Selkien yli auringon alta n?kyy Monshe-tunturit, jotka Umbtekin tunturien per?st? owat korkeimmat Lapin niemell?, lumiharjalla nekin, waan niiden loisto oli edellisiin n?hden kuin kuun auringon suhteen.

T?ss? kumminkaan ei saa liian kauan luonnon n?k?aloja ihaella, sill? muut owat jo menneet majalle. M?en alla j?rwen rannalla on lappalais-kota, joka ensin?kem?lle sekin on outoa, mutta wiel? oudompaa on n?hd? itse Lappalaiset kodan ymp?rill?. He hy?riw?t ja py?riw?t, juoksuttawat kapineita kotaan ja kodasta pois, ja kaiken t?m?n alla porpattawat he niin sukkelaan ja kowasti, ett? se kuului harjulle kummalliselta r?tin?lt?. Lapsetkin liehuimat niin yht? totisina, ett? tuli ajattelemaan: >>eik?h?n ole loitsimisty? tuossa paraimmallaan; kukaties mink? Turjan lappalainen tekee, jos w??r?ll? ajalla seuraan sortuu; wanhastaanhan Lapin taika-mahti on aina mainittawa.>> Mutta rohkeutensa saa kumminkin karkaistuksi, kun nuo, n?et, owat niin ihmeellisesti pient? kansaa, kainaloihin tawallista miest?; ja h?t?tilassa -- onhan loitsuja muillakin! Oli miten oli; mutta sen yst?w?llisemp?? kohtelua kuin Lappalaisissa, tapaa harwoin. Tuskin sain kysyneeksi, oliko t?lle kodalle tullut wieraita matkustajia, kun jo juoksu potkassa miehet l?htiw?t k?si suorana osoittamaan sit? kruunun rakentamaa pient? tupaa, joka oli kodan wieress? ja jossa matkatowerit oliwat. Jokaisessa pys?yspaikassa Lapissa on kruunu rakennuttanut matkustajia warten semmoisen pienen tuwan, jossa, kun on itikat sawustettu pois, saattaa lew?ht?? ja takassa ruokansa keitt??, jolla sit? nimitt?in muassaan on. T?t? tupaa eiw?t Lappalaiset ollenkaan k?yt?, waan asuwat kodassaan tuwan wieress?. Kun t?m? oli ensim?inen lappalaiskota matkallamme, k?ytiin sen sis?ss? tarkastamassa; se on kuin pistekota Sawon m?kkil?iss?; owen suusta per??n juoksee rinnakkaa kaksi hirtt? kyyn?r?n werran, w?h? waille, toisistaan paljaan maan p??ll?, ja niiden kanssa ristiin, oikealta wasemmalle puolelle juoksee samalla tawalla kaksi hirtt? saman werran toisistaan. Keskelle kotaa j?? siis nelisnurkkainen paikka hirsien w?liin; se on liesi, siin? on padat ja kahwipannu, jotka rippuwat witjoilla kattohirrest?. Katto on auki, mutta sateen ja kylm?n ilman aikana pannaan siihen tukku p??lle, jos nimitt?in joskus tuli liedest? sammutetaan. Lappalainen tahtoo kumminkin tulen pit?? wireell? melkeen aina niin p?iw?ll? kuin y?ll?kin; h?n mielell??n ratokseen katsoo liekin leimuamista ja sit? eloisuutta mink? palaminen tuo my?t?ns?; se her?tt?? h?nen mieless?ns? hiljaista huwitusta, ja luulenpa suurempaakin kuin kes?y?n hohto tahi talwisten rewontulien taiwaan lewyinen palo; ja kuka sen on sanonut, ett? pieni tuli padan alla ei woi olla yht? mieluinen katsella, kuin suuri tuli taiwaan alla, kunhan silm? on oikea. Lappalainen on walistusta rakastawa, ja pitk?t ajat jaksaa h?n polwet ristiss? allaan istua lattialla tahi oikeammin maan p??ll? lieden ??ress?, eik? pitk?sty aikojaan. T?st? kumminkaan ei pid? kenenk??n ajatteleman, ett? h?n on perusluonteeltaan alakuloinen ja synkk?mielinen; ei suinkaan. Lappalainen on hetken lapsi ja jos ei jonakuna silm?nr?p?yksen? ole mit??n mielt? painawaa, on h?n iloinen kuin lapsi. Sen tulimme kyll? n?kem??n matkallamme eteenp?in. Kun Sassheikan asujamilla oli wene walmis ja tuo ensim?inen toimeliaisuuden puuska oli kulunut ohitse, tuliwat he j?lleen lystille tuulelle. Ollessaan heid?n parissaan, k?y usein oikein kateeksi, kun he jonkin joutawille pikku seikoille saattawat alinomaa ihan syd?men pohjasta nauraa, joka teeskentelem?t?n iloisuus wiepi mukanaan muassa olijankin, waikkei h?n olisikaan lappalaissukua, muistamaan ainoastaan nykyist? ohi lent?w?? hetkist?. Mutta semmoista kewytluontoisuutta tarmitsewat todellakin Lappalaiset, warsinkin Wen?j?n puolella, sill? harwassa on niit?, joilla on tulewan p?im?n waroja takanaan; he sy?w?t kun saawat ja pit?w?t paastoja sill? w?lin; ja n?it? ylim??r?isi? wahinko-paastoja taitaa useimmalle sattua tuon tuostakin. Tuo tapa el?? kuin taiwaan linnut on syrj?isest? kamalata ajatella; kes?ll? se mennee mukina; wet?? kaloja j?rwest?; mutta talwella -- se on waikeampi k?sitt??. Imanteran lappalaiset sanoiwat, ett? kun alkaa ruoka loppua, niin aina sattuu joku kyyditt?w? tulemaan, jolta kyytipalkan saa ja sitten saattaa ostaa ruokaa. Heilt? on porot h?winneet hywin w?hiin, usealla ei ole niit? ensink??n. Lie sekin syy heid?n k?yhyyteens?. Sassheikassa n?in ihmeekseni muutamia lampaita, ja er?iss? muissakin kodissa oli niit? pari kolme. Niinkuin Lappalaiset yleisesti, oliwat Sassheikankin lappalaiset eritt?in lyhytkaswuisia. Mutta he owat kest?wi? ja kowia soutumiehi?. Se huomattiin, kun l?hettiin

Imanteron

yli 10 peninkulmaa pitk?? j?rwe? soutamaan. Kulettiin joku puolipeninkulmaa saarien w?litse, niin tultiin aukealle sel?lle, johon taas sopi n?ytt?ytym??n koko seudun luonnon suuruus. Jo wetten ja wuorten yli lep?si mieluinen ilman kirkkaus ja el?wyys, joka yh? yleni sit? my?ten kuin aurinko aleni. Ja puoliy?n hetki, joka pit?isi eroittaa p?iw?n p?iw?st?, oli yh? p?iw?? ja p?iw?n paiste eli uupumatonna wuorimets?in oksilla ja tunturilumen w?reilewill? kinoksilla. Oli niinkuin unenn?k??, waan ei kumminkaan ollut unenn?k??. Sen n?in awosilmin, ett? Hein?kuun 9 p?iw? ei loppunut y?h?n, sill? p?iw? unhotti menn? lewolle. Rajaa eli merkki? rajoitukseen wuorokausien w?lill? oli meill? kuitenkin w?h?. Rannan wuoriloista oli er?s, joka pisti huippuaan auringon kaswoin eteen, ja s?teet loppuiwat hetkeksi meid?n weneest?mme. Mutta kun ymp?rill??n n?ki tuon tyynen ihanuuden, joka j?rwen pinnalta hiljaa hiipi laaksojen tummuuteen ja laaksoista nousi wuorien waloisille kylille ja wuorilta tunturien loistawille kukkuloille, oli niinkuin kes?inen p?iw?nlaskun aika iltaruskoneen joskus selw?ll? s??ll? Sawon siniwesill?; eli ei niin, waan niinkuin aamun koin ennustama p?iw?nnousu kirkkaalle taiwaalle kotimets?n takaa; eli ei niink??n, waan jos n?kisit iltaruskon yli aamunkoin ja yhdist?isit illan kauneuden ja aamun ihanuuden syntym?seutusi armaan taiwaan alla; semmoinen on Imanteron juhannus-y?.

N?m? rantamaat saattaisiwat olla asuttujakin; sit? kait osoitti kaswillisuuden runsaus ja hy?tyisyys rannikoilla; waan olojen t?ll??n ollessa ei taida nykyinen tila parantua. Etup??ss? karjanhoito luultawasti menestyisi ja el?tt?isi melkoiset kyl?t j?rwien luona. Imantero on wanhastaan maailmassa tunnettu j?rwi. Monen kansan se lie n?hnyt tulewan is?nn?kseen ja taas muuttawan majaa; joka sen wiimeksi perii, se sen wiljellee.

Aamul?mpim?n wiile?ll? ilmalla on suurella sel?ll? kummallinen, oma waikutuksensa. Jo uupui Lappalaisen wikkel? kieli ja hiljaisuus laskeutui wenekunnan yli. Weneen pohjaan poron taljoista mukawasti tehty pehme? wuode weti joutilasna istujan puoleensa, ja miesten silm?t alkoiwat totella sit? k?tkyen soudatusta, jossa wene tasaisten aironwetojen kautta my?t??ns? oli. Niin min? hullausin l?htem??n Umbtekin tunturille katsomaan sit? maalimaa, joka sinne mahtuisi n?kym??n. Oli pikku m?kki wuoren juurella punaiseksi maalattu ja aitauksen sis?puolella oli mies waimoneen. P??tin kysy? tiet?, l?henen porttia, ryk?sin, ett? kurkustani p??sisiw?t irti kaikki ne wen?l?iset sanat, joita siell? wain mahdollisesti woisi l?yty?, ja sain puserretuksi: gd?... gd?...; silloin mies wirkkaa: >>mit? te tahdotte>>, ja min? j?in miest? katsomaan silmiin ja huomasin, ettei ollutkaan sit? rotua joksi luulin. Heid?n seurassaan oli nousu waaratta, waikka oli waiwaloinenkin. Kuta korkeammalle noustiin, sit? enemmin n?kyi Pohjolan aukeita aloja. Jo kukkulalle p??stess? oli se onhea n?ky, kun kaikille maille oli laskeutunut sumu, jonka l?pi wesien, wuorien kuwat haamoittiwat, ja jota wihurit py?rille k??riw?t. Mutta sumu l?hti pakenemaan pois pohjan tuntemattomille perille. Ja kukkulan alatse lensiw?t wuosisadat kuin pilwen hattarat ja wuosituhannet wy?ryiw?t kuin w?kew?t ukkosen pilwet. Kun j?ljetkin olitwat pois lakaistut, walkeniwat maat ja niiden wiljelykset seisowat loistossaan. Loipa silm?ns? pohjoseen p?in, niin siell? oli j?rwen rannoilla kyl? kyl?n takana ja yksin j??meren rannikoltakin siinti kyl?t, suuret kyl?t ja suuret rakennukset; taikkapa katsoi etel??n, niin ei olisi lukua l?yt?nyt sille asuntojen paljoudelle, eik? nimityst? niille laitosten moninaisille lajeille, joita silm? n?ki maat olewan t?ynn? yli Wienan meriwesien ja Aunuksen sis?j?rwien. Ja ne tiet ja se wilkas liike korkeasta pohjosesta syw??n etel??n; ja se yhdenlaisuus, samann?k?isyys rakennuksissa ja ihmisiss? korkeasta Pohjosesta syw??n etel??n; min? ihmettelin. Mutta kun oppaani sen n?ki, kysyi h?n: >>kuka te olette.>> >>Min? olen Suomen waltion waroilla l?hetetty papin wirkaa tekem??n tuolla rannalla olewille suomalaisille.>> H?n tarkasti minua yl??lt? alas ja alaalta yl?s, niin ett? minusta alkoi tuntua hywin kamalalta; ja sanoi: >>ei suinkaan, onhan siell? papit.>> Min? heti lewitt?m??n papereitani ja selit?n: >>t?ss? on Suomen Kenraalikuwern??rin kirje, joka sanoo asiani.>> Kun mies yh? niin pitk??n katsoo minua silmiin, ahdisti syd?nt?ni, ja harmissani lis?sin tiukasti: >>kyll? t?st? on ruotsalainen k??nn?s Kuopion Tuomiokapitulissa.>> Silloin mies oikaisi wartalonsa, k??ntyi werkalleen selin minuun, nakkasi peukalonsa yli oikean olkansa ja lausui matalalla ??nell? waimolleen: >>tuo kulkee wen?j?n papereilla, joista kuuluu olewan ruotsalaisia k??nn?ksi?.>> Minusta tuntui niinkuin joku olisi kaatanut wilua wett? p??lleni ja samassa her?sin, kun makuulta istualleni hypp?sin poron taljalla ja huomasin, ett? olin k?siwarteni heitt?nyt weneen laidan ulkopuolelle, ja se oli Imanteron wiileit? wesi? wiilett?nyt.

Seuraawan pys?yspaikan nime? en tied? miten kirjoittaisin, lapiksiko wai wen?j?ksi, waiko karjalan nimityksen mukaan. Koska olen weli karjalaiselle, sanon ma karjalaisittain: Jokostrowa. Siin? oli kaksi lapinasuntoa. Asujamet k?yhi?, iloisia, puheliaita. Yksi karjalatar oli joutunut t?nne Lappiin naimisiin ja j??ty?ns? leskeksi oli ruwennut t?h?n taloon piiaksi. H?n ja talon em?nt?, joka, mik? h?nkin lie ollut, kun oli pitk?, hoikka ja rotewa kuin karjalan nainen, ehk? sanoi olewansa lappalaissukua, n?m? osasiwat, jaksoiwat ja wiitsiw?t laulua pit?? ??ness? koko seuraaman taipaleen, waikka oli Kuuma p?iw? ja hiki walui soutajilta wirtana otsasta. Laulut olimat enimm?kseen wen?l?isi?; ainoastaan jotkut taisiwat olla lappalais-sanaisia, wai lienew?tk? olleet sekakielisi?, silt? minusta kuulusti. N?iss? wiimemainituissa oli nuotti surkea ja siihen kuului semmoisia ??nen puserruksia, kuin joku itketty??n ??neen sitte rupeaa nikottelemaan. T?m? oli wiime kerta kun saatiin lapin laulua kuulla, ja kylliksi se olikin jo korwiamme koetellut. Niinkuin soutajilla, oli meill?kin l?mmin, niin ett? istuimme paitahihaisilla; mutta kuin arwaamatta sattui nostamaan silm?ns? oikealle rannalle ja sielt? kylm?t lumikinokset tunturin kupeilta wastasiwat silmiin, niin wilun w?ristykset k?wiw?t ruumiin l?pi; sen tekee tottumus, kun nimitt?in jo lapsuudesta ruumiimme oli luonnolliseksi sen kokenut, ett? sit? pit?? wilustaa kinosten keskell?. Siit? my?s olen wakuutettu, ettei kukaan soutajista t?t? tuntenut itsess??n; heist? oli se ik??nkuin tiedottomasti luonnollista, ett? saattaa hiostuttaakin waikka suuren kinoksen alla, kunhan aurinko s?teit??n antaa. Sit? uutta me nyt opimme. Umbtekin mahdottomien lumien ja iljanteiden alla oli korkein ja kaunein kes?l?mmin.

Taipaleen keskipaikoilla pist?? it?rannalta sel?lle matala hiekka-s?rkk?, joka n?ytti etemp?? aiwan paljaalta, mutta kun noustiin sen niemelle ja astuttiin sen w?h?iselle penkereelle, juoksi sen keskitse pitkinpuolin kostea alanne, ja siin? kaswoi monenlaisia outoja, jotenkin suuria kukkia, joita emme ennen olleet n?hneet; niist? oli komein er?s wallmo- laji, hele?n keltanen, joka kaswaa Lapin wuorilla, mutta n?kyy olostuwan t??ll? alaallakin, sill? paljo niit? oli ja hy?tyisi?. Loppupuolella taiwalta n?kyi it?rannalta lapin asunto. Sen nimen sanoiwat oleman Kunarjeka ja se on nyky??n autioksi j?tetty. Keskiw?lill? on Rikkataiwal, my?s it?rannalla. Seuraawa stantsia on Rasnawoloka, pienen lahdelman perukassa, l?nsi rannalla. Rannat owat korkeat ja lehtoiset. Talon kartanolta kun niiden m?kien w?litse, jotka omat kummankin puolen lahden suussa, katsoo sel?lle ja n?kee sen saaret ja niemisen it?rannan wiheri?n mets?n ynn? walkeat tunturit sen yl? puolella, niin se on kaunis n?k?ala. T?h?n oli Lappalaisia kokoontunut koko joukko yhteen kalastamaan ja he oliwat enemmin pyh?puwussa, kuin meid?n entiset soutajat oliwat olleet. Min? en tied? tekeek? Lappalainen yht? arwollisen terwehdyksen arkipuwussa kuin pyh?puwussa, mutta terwehtiw?t kait nyt Rasnawololaiset meid?n soutajia niin juhlallisilla menoilla, ett? sit? sieti katsella; ja waimothan ne n?iss? loistaa aina, olipa pohjoisnawan taikka p?iw?ntasaajan alla. Pit?isi k?ytt?? ranskalaista sanaa, jos tahtoisi sanoa, kuinka sirosti nuo lapin tytt?ret kumarsiwat ja niiasiwat meid?n em?nn?n edess?, sitte kun oli tawalliset suutelemiset puolelle ja toiselle j?rjestyksess? toimitettu. Ei is?nt?miest?k??n n?ytt?nyt w?symys waiwaawan, kun h?n puuttui muiden seuraan, waikka oli soutanut yht? mittaa w?hill? pys?yksill? l?hes 8 peninkulmaa. H?n sattui olemaan sassheikassa ja l?hti sielt? soutamaan, ensin kotiinsa ja sitte t?nne. Lappalaisten seura-el?m? on sangen wilkasta. N?ill?kin oli paljo sanomista toisilleen ja wikkel?ll? kielell? he toiwat ajatuksensa ilmi; ainoastaan waimonpuolien oli pit?yminen w?h? hiljempina ja muutenkin takapuolella. Wasta k?sin emme tulleet niink??n tilaisuuteen l?hemmin n?hd? t?m?n pienen kansan pient? seurustelua suuren luonnon keskell?.

Samanlaisessa kojuweneess? l?hettiin t?st?kin eteenp?in, ja muutaman tahi puolentoista peninkulman per?st? tultiin Imanteron pohjoisp??h?n. Siin? oli autioksi j?tetty lappalaiskoto, jossa is?nt?mme, kyytimies, sanoi syntyneens?. Harwat owat ihmisasunnot Imanteron ymp?rill? ja niist?kin muutamat autiot. N?m? Lappalaiset arweliwat, ett? kenties 15 perhett? asuu j?rwen ymp?rill?. Noustuamme wastamaata jonkun matkaa ja p??sty?mme m?en p??lle heitimme hyw?stit suurelle Imanteron j?rwelle, joka meille oli paljo uutta n?ht?w?? tarjonnut. Jo alkoi lumitunturitkin j??d? j?lelle p?in, sitte kun koko j?rwi-matkan oliwat kohdallamme kulkeneet. Pieni Pieresjarer mentiin yli, ja sen pohjoispuolella on kaitanen ja matala taiwal, joka eroittaa J??mereen juoksewat wedet Wienanmereen juoksewista. Kuollaj?rwen it?rannalla on Maanselk?, stantsia, jolla ei taida olla muuta nime? kun t?m? selw?sti perisuomalainen. Siin? maattiin y?t? eli paremmin sanoakseni maattiin p?iw??, kun ei sattunut y?t? olemaan lepoajaksi; eik? juuri paljo maattukaan, sill? t?ss? keskiy?n auringon maassa piti unenkin paeta silmist?, kun n?ki keskiy?n auringon ter?n waeltawan, s?teilew?n? ja l?mmitt?w?n? kuin ainakin, p?iw?tt?m?n pohjosen taiwaalla laskupaikasta yli nousupaikkaan. Tiesiw?t s??sketkin, ettei t?mm?inen y? ole lewoksi heille suotu. Kulettuamme yli Kuollaj?rwen suurenlaisen sel?n n?kyi wiel? wiimeisen kerran sinisen tummana , walkeawiiwaisena Umbtek warjoinensa. Kuollaj?rwen pohjoispuolella on jotenkin korkea wuori, joka sitte seuraa matkamiest? muutamia peninkulmia. Sen nimi on lapiksi Koado aiwentsh ja wen?j?ksi sanoiwat sit? mashowa tunder'iksi. Kuollaj?rwest? on 10 wirstan taiwal Pullijawriin eli Puolaj?rween, josta wiel? on pieni j?rwi ennenkuin tullaan wiimeiseen stantsiaan Kitsaan, joka on somalla paikalla er??n haarajoen suussa suuren Kuolan joen warrella. T?ss? oli my?s Karjalan miehi? meren rannalle kalaan ja suurempien jokien suuhun simpukan pyyntiin menem?ss?. Kuolan joessa, esm. joku peninkulma ennenkuin joki wuonoon laskee, on hyw? simpukan pyyntipaikka; siin? sanoi joku miehist? ennenkin olleensa pyynniss? ja ansainneensa hyw?t p?iw?palkat. Sen mukaan kuin k?sitin, lieneekin t??ll? parempi helmien l?yntipailka, kuin esm. Pohjanmaan jokiloissa. Meit? seurasi semmoinen onnellinen sattumus, ett? joka stantsiassa oli joku karjalainen, jonka kanssa saattoi haastella omalla kielell??n, niin ett? olisimme tulleet toimeen osaamatta sanaakaan wen?j?n kielt?, jos tuota ei paljo osattukaan. Kun Kitsasta tullaan Kuolaan, jossa ruuan saanti tietysti on kuin kaupungissa konsanaan, jaettiin t?hteet Kannanlahden limpuista Kitsan asukkaille, ja ilosta s?teiliw?t Lapin lasten silm?t, kun woihin kastettua selw?? ruisleip?? saiwat maistella. Ulkonaiset rasitukset ja yl?nkatse kenties my?s hallitsewain kansain puolelta omat waiwuttaneet n?m? Lappalaiset kurjaan tilaan. Eiw?t he taida pit??k??n itse??n muitten ihmisten weroisina.

Share on: WhatsApp @Hash Facebook Tweet