: Huutolaistyttö: Kuvaus kovilta ajoilta by Meril Inen Heikki - Finnish fiction 19th century

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

HUUTOLAISTYTT?

Kuvaus kovilta ajoilta

Kirj.

HEIKKI MERIL?INEN

Werner S?derstr?m, Porvoo, 1899.

Nikolainkaupungissa, Wasa Nyheterin kirjapainossa.

Katovuosia oli tullut; jo kymmenen, vaan ei yht??n niin katalaa kuin t?m?, ettei korvan kuuluviin tullut yht??n riihellist? semmoista viljaa, joka olisi ruumenista eronnut. Ja ihmisill? jos olikin entisilt? paremmilta ajoilta joku v?h? viljaa j?lell?, niin ne k?tkettiin seitsemien lukkojen taakse siemeniksi tulevan kes?n varalle, jotta kaikilla oli ruokana mets?nvilja ja kala, pet?j?- ja olkijauhoista tehdyn tahnoksen kanssa.

Talvi oli ankara, alituista tuiskun kirtupakkasta, tuuli pohjoisessa ja id?ss?, joten se viikot ja kuukaudet pysyi aivan miehen sy?p?n? virnakkana.

Tammikuun viimeinen pakkasilta oli jo pimennyt pimeimm?lleen ja iltavalkea palaa riemotteli Mets?vainion turvekattoisen pirtin raunioisella takalla. Tulen liepeell? seisoi jalkapata vett? puolillaan. Se tulen puoleisesta laidasta kiehua kuhisi, ett? vaahdot yhten? suppona vieriv?t yli padan ja joku lihan sirpale aina silloin t?ll?in vilahti vaahtien seassa. Ansalla saatu riekko oli nyt sirusteltu pataan pieniksi kipeniksi. Kuusivuotias Taneli oli nyt ollut ?itill? apuna riekkoa lihatessa ja tiesi saavansa p??n palkastaan ja katseli nyt kiehuvaan pataan, n?kyisik? sit? riekon p??t? siell? vaalitien seassa hurahtelevaksi. Sit? h?n katseli, ett? makea vesi tippui huulella lipottavan kielen nen?st?, ja laihoissa tuhranneissa kasvoissa n?kyi odotuksen kuivia v?reit?.

Kahdeksan vuotias Niilo jykerti tyls?ll? ?itin visap?isell? patapuukolla paksusta p?reenpalasesta puuhevosta. Veitsi kun ei tahtonut pysty?, niin hijoa karnutti sit? takkakiven laitaan, sylk?si v?liin aina siihen kiveen ja taas hijoi kunnes luuli sen olevan ter?v?n ja rupesi kapertamaan, eik? n?kynyt joutavan muusta meiningist? pit?m??n mit??n v?li?. ?iti istui tulen vaiheella kolmijalkaisella jakkaralla ja polviensa p??ll? heilutteli nelj?vuotiasta Vannia, joka taudin vointeessa voihkerehti, n?pisteli kuivia huuliaan ja silm?t vier?hteliv?t kiinni.

Ulkona haukkui Halli siksi vihaisesti kuni ven?l?isi? olisi tulossa, vaan siit? ei nyt kukaan n?kynyt v?litt?v?n, olihan se ennenkin haukkunut, vaikkei tietty mit? se haukkuu. Mutta kun kartanolta kuului hyvittelev? ??ni, niin Hallin haukkuminen taukosi ja muuttui yst?v?lliseksi, iloiseksi vokinaksi, ja liehakoiden alkoi se hyppi? pystyyn.

Kuurettuneen oven takana alkoi kuulua hitaita pehmeit? askelia. Heti aukesi kirahtava puusaranainen ovi, jonka raosta eellimm?isen? hulmahti p?rr?karvainen Halli lumisine turkkineen sis??n ja hyvill??n hulmuili kaikkien luona antaakseen tiet??, ett? se oli h?n, joka sai tulijan ensiksi tervehti?. Mutta kukaan ei joutanut v?litt?m??n Hallin mielihyv?st?, silm?t vaan kiintyiv?t oveen ja poikain suusta p??si iloinen ??ni: is? tulee. Aivan ylt?p??lt? kuuretuksissa, ihan silm?ripsetkin kalkkareissa, ty?ntyi ukko hitaasti pirttiin ja hartion voimasta nyk?si oven kiinni, ett? tulisi niin visuun kuin mahdollista. Sitten pitk?villaiset turkkit?pp?set jaloissaan, kantap?isill??n ja k?mpel?n n?k?isesti astui penkin sivulle. Oudostellen tuijottivat tulijaan jokahisen silm?t, paitsi sairaan Vannin, ja tiukasti silm?illen seurasivat tulijan kaikkia liikkeit?, kun se alkoi kopistella kuuraa itsest??n, p??steli ymp?rilt??n siimaisen vy?ns?, riisui resuisen turkkinsa, pani sen naulaan ja k?rsiv?n n?k?isin kasvoin istahti penkille.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!