: Brood of the Dark Moon (A Sequel to Dark Moon) by Diffin Charles Willard - Science fiction Science Fiction; Astounding Stories

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

Historiallinen romaani

Kirj.

SANTERI IVALO

WSOY, Porvoo, 1911.

SIS?LLYS:

Verkalleen selkeni ilma lumimyrskyn j?lkeen. Viel? tohisi tuuli kuusten latvoissa, viel? se juoksutti kuivaa lunta pitkin piha-aukeata, mutta sen vihainen viima oli jo talttumassa ja paksupilvinen, harmaja taivas seestyi kalpeana ja ik??nkuin arkaillen j?rven takaa, suven kaukaiselta rannalta.

Mutta kun tuo harmaja sarastus ehti kuusten latvain ylitse valaisemaan vanhaa talonpaikkaa, niin se ik??nkuin oudoksuen viiv?hti myrskyn aikana muuttunutta maisemaa katsellessaan. Eiv?th?n olleetkaan siell? en?? elantopaikat entiset, eih?n kohonnutkaan en?? tuvanharja eik? sen olkikatto kinosten keskelt?. Talo oli poissa ja poissa oli sen vierest? omettakin ja suippop?? kota ometan kupeelta. Tiet? ei n?kynyt m?elle eik? saunanrantaan, piha oli autio ja eloton, -- se oli kaikki kuin ??nett?m??n kuolemaan kangistunutta. Talttuva tuuli kohisi vain hiljaa umpeen pyryttyneell? pihalla, viskaten viel? silloin t?ll?in tuprahtavia lumia kinoksesta t?rr?tt?v?in, hiiltyneiden hirrenp?iden peitoksi.

V?hitellen valkeni kuitenkin ??net?n, autio piha-aukea. Silloin kuului sen keskelt?, kaivon luota, yht?kki? kumea, venytetty tohahdus, jonka kaiku monistui viereisess? kuusikossa. Se oli raskas huokaus, joka tuskana kohosi rotevan miehen rinnasta.

Mies siin? n?et seisoi kumarana pyry?v?ll? pihalla, k?dell??n kaivon kanteen nojaten, mutta seisoi siin? nietoksessa niin liikahtamatta, ettei h?nk??n aluksi ollut kangistuneesta maisemasta el?v?ksi olennoksi erottautunut. Luminen turkki retkotti rinnalta auki ja takaraivolle oli kohonnut lammasnahkainen naapukka, jonka alta kiertyneet hiukset takkuisina valahtivat kasvoille. Mutta noilta miehen karkealuisilta kasvoilta kuvastui sanomaton h?t?. H?nen suunsa ammotti auki ja h?mmentynyt oli katse h?nen silmiss??n, kun h?n hievahtamatta tuijotti yhteen kohti, kaivon kupeelle, alas kinokseen.

Siin? h?nen edess??n makasi puolittain viel? lumen peitt?m?n? pieni vainaja. Se oli noin kymmenvuotias poika. Melkein ylisill??n se siin? makasi, hennot nyrkit piikkospaidan rinnukseen puristuneina, ja ruskeatukkainen p?? retkotti hervotonna kinoksessa. Tukassa oli viel? paksusti valkoista lunta, mutta rinnan kohdalle oli lumi hele?npunaiseksi j??tynyt.

T?t? pient? vainajata katsomaan oli mies siihen kuin liikkumattomaksi j?hmettynyt. H?n oli viskannut konttinsa, jousensa ja kantamuksen mets?n riistaa sustensa viereen ver?j?lle, sitten oli h?n k?vellyt kierroksen aution pihan ymp?ri -- j?list? se n?kyi -- ja niin oli h?n pys?htynyt t?h?n kaivon luo. Kinoksesta pilkoittaneen vainajan oli h?n kaivanut lumesta n?kyviin, eik? h?n nyt saanut katsettaan siit? irti. Vihdoin h?n kumartui ja karkea koura laskeutui hiljaa hivelem??n tuota py?re?t?, sile?t? poskea... Se oli kylm? kuin j??. Ja toinen, viel? raskaampi huokaus l?hti nousemaan kumartuneen miehen rinnasta, nousemaan niin vihlovana, ett? se tuntui t?ytt?v?n koko aution luonnon m??r??m?tt?m?ll? kaiholla. Ja k?he?n? kuiskeena seurasivat sit? sanat:

-- Poikani, poikani, tappoivat!

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!