Read this ebook for free! No credit card needed, absolutely nothing to pay.
Words: 21421 in 5 pages
This is an ebook sharing website. You can read the uploaded ebooks for free here. No credit cards needed, nothing to pay. If you want to own a digital copy of the ebook, or want to read offline with your favorite ebook-reader, then you can choose to buy and download the ebook.
sek? pyhiinvaeltajia ett? muita matkustajia varten. T?st? kaupungista paisui Naantalin kaupunki, joka nyky??n on v?h?p?t?inen, vaan yhteen aikaan oli niin vaurastunut, ett? siin? oli kaksi pormestaria. Maunu piispa ei auttanut perustamaansa luostaria ainoastaan sen rakentamisen aikana, vaan j?ljest?p?inkin h?n yh? lahjoitteli sille omilla tai kirkon varoilla ostamiaan taloja ja v?sym?tt? kehoitti muita samankaltaiseen anteliaisuuteen.
Naantalin luostarille, niinkuin muillekin, karttui suuria tuloja testamenteista, joissa kuolevat s??tiv?t jonkun lahjan luostarille annettavaksi, jotta heid?n sielunsa puolesta pidett?isiin rukouksia ja messuja; my?skin maksettiin suuria summia hautasijoista luostarin kirkossa tai hautausmaalla, sill? siten toivottiin pikemmin p??st?v?n taivaaseen. My?skin oli kaikkien munkeiksi tai nunniksi pyrkij?iden suoritettava p??syraha, joka vastasi vuoden elatusta luostarissa; useat antoivat paljon enemm?nkin. Paitsi sit? oli monta, jotka antautumatta luostarin ankarien s??nt?jen alaisiksi pyrkiv?t vain luostarin muurien sis?lle, saadakseen viett?? ulkonaisten eli maallikko-veljien ja -sisarten nimell? vanhat p?iv?ns? rauhassa ja hiljaisuudessa; nekin antoivat tullessaan runsaita lahjoja luostarille. Sen lis?ksi lankesi luostarille kaikki sakot rikoksista, joita oli tehty sen asukkaita taikka alustalaisia vastaan. Mutta kaikkein suurin tulo oli aneitten my?misest?. Papisto oli n?et ruvennut sille uskottua virkaa, syntien anteeksiantamisen julistusta katuville sill? tavoin v??rink?ytt?m??n, ett? se alkoi rahasta jakaa anteeksianto- eli anekirjeit?, joissa muka oli suotu niin ja niin monen p?iv?n, kuukauden tai vuoden synnit anteeksi, aina sit? my?ten kuinka paljon pahantekij? halusi maksaa. Eik? siin? kyllin, ett? jo tehdyist? synneist? kaupittiin anteeksiantoa, saipas sit? my?s edelt?k?sin ostaa vasta-aiotuista, teht?vist? pahanteoistaan. T?mm?inen helppo p??st?keino synneist? vieh?tti tietysti suuresti sen ajan raakaa, oppimatonta kansaa, ja ??rett?m?t summat virtailivat sill? tavoin munkkien arkkuihin.
Luostarille usein lahjoitettiin kokonaiset talotkin, ja toisia se yh? osteli lis?ksi omilla rahoillansa. N?in oli sille aikojen kuluessa karttunut hyvin suuri joukko maatiloja, varsinkin Turun l?hipit?jiss?: Nummella, R?nt?m?ell?, Raisiossa, Ruskossa, Maskussa, Liedossa, Piikki?ss?, Paimiossa, Paraisissa, Lemussa, Rym?ttyl?ss?, Taivassalossa, Sauvossa, Halikossa, Uskelassa, Myn?m?ell?, Vehmaalla, Laitilassa ja Perni?ss?; vaan oli niit? kaukaisemmissakin Suomen maakunnissa: Saloisten ja Mustasaaren pit?jiss? Pohjanmaalla; Ulvilan, Eurajoen, Huittisten, Pirkkalan ja H?meenkyr?n pit?jiss? Satakunnassa, Janakkalassa H?meess?, Pohjan, Karjan ja Porvoon pit?jiss? Uudellamaalla ynn? Viipurin tienoilla Karjalassa. Olipa niit? my?s muutamia Ruotsinmaalla. -- Itse luostarissa oli runsaasti kaikellaisia, kullasta kuvattuja ja hopeasta huoliteltuja ristej? ja kalkkeja, pyh?inkuvia ja muita kalliita kaluja ynn? my?skin rahoja. N?in rikas oli aikanansa Naantalin luostari.
Luostarin rakennuksista ei en?? ole j?ljell? muuta kuin kirkko ja v?h?inen palanen munkkihuoneen sein??; mutta ruhkal?jist? on kuitenkin viel? onnistuttu saamaan jokseenkin selv? k?sitys siit?, kuinka avara ja mink?muotoinen luostari ennen muinoin on ollut. Se seisoi Naantalin kaupungin vieress?, korkealla Nunnanniemell?, josta on hyvin ihana n?k?ala. Kaupungista p?in tulija astui ensin ulkoportin kautta kirkon etel?puolella olevaan ulkopihaan, jonka muurissa oli asuntoja ulkoisille eli maallikkoveljille ja -sisarille ynn? vieraille. Keskell? pihaa taisi seisoa aurinkokello ja vaivaistukki. Kirkon lounaisen kolkan sivuitse tultiin portin kautta munkkien pihaan, jonka vasempaa kylke? ymp?r?iv?t munkkien asuntohuoneet, kirjasto y.m. Siit? vei taas aina lukossa pidetty portti sisimp??n eli nunnien pihaan, joka sijaitsi pohjoispuolella kirkkoa. Sen ymp?rill? asuivat nunnat kaksikerroksisessa rakennuksessa; munkkien asunto oli vain yksikerroksinen. Nunnien pihaan ei ollut kenenk??n miespuolen lupa p??st?, paitsi piispan, kun h?n k?vi luostaria tarkastamassa, ja h?nt?kin sis??np??stett?ess? oli pitk?t mutkat ja temput teht?v?t. Munkkienkaan pihaan ei p??stetty ket? hyv?ns?, sill? luostarin asukasten piti niin paljon kuin mahdollista olla erill??n ulkomaailmasta. Kirkko, joka viel? seisoo, vaikka sen entiset koristukset ovat aikoja sitten ry?stetyt, on komea rakennus paksuine muurineen, jonka kaksi patsasrivi? jakaa sis?lt? kolmeen eri osaan. Sen l?ntisess? p??ss? oli korkea kuori , miss? nunnat juhlap?ivin? pitiv?t jumalanpalvelustaan; munkeilla oli alttarinsa it?p??ss?, miss? nytkin on tallella senaikuinen alttarikaappi puuhunveistettyine kuvineen. Tavallista jumalanpalvelusta pit?ess??n istuivat munkit alhaalla kirkossa, ja nunnat lehterill? eli parvella kirkon pohjoispuolella, mihin ovi johti suoraan nunnien asunnon ylikerrasta; munkkien ja nunnien n?et piti kirkossakin olla erill??n.
N?iden muurien sis?puolella kului munkkien ja nunnien el?m? jumalanpalveluksessa ja laupeudent?iss?. Nunnaksi pyrkij?n oli ensin muutamat vuodet koitteeksi asuminen luostarin yhteydess?; jos h?n m??r?-ajan kuluttua pysyi p??t?ksess??n, niin h?nelt? leikattiin hiukset, h?net puettiin sisarten pukuun ja juhlallisesti vihittiin; sen j?lkeen h?n ei en?? saanut luostarista erota. Birgitan s??nt?jen mukaan ei saanut koeteltava olla 18 vuotta nuorempi ja varsinaiseksi nunnaksi ei voinut p??st?, ennenkuin 25 vuoden i?ss?.
Luostarit ovat nyt Suomesta h?vinneet ja meid?n aikamme ei suvaitsisikaan niiden perustuksena olevaa tekopyhyytt?; mutta aikanansa ovat ne kuitenkin olleet hy?dyksi; niiss? viljeltiin opintoja kaikessa rauhassa noina levottomina aikoina; niiss? harjoitettiin my?skin kaikellaisia askareita ja taitoja, joita Suomen kansa vasta niiden kautta oppi tuntemaan. Rauman pitsit, Naantalin uuttera sukkienkudonta sek? varsinais-suomalaisten taipumus puutarhanhoitoon ovat muistomerkkin? luostarien asukasten muinaisista toimista.
Meill? ei ole paljon muistomerkkej? katolisuuden aikakaudelta: ompa kuitenkin nuot i?t kaikki kest?v?t kivikirkot maamme vanhemmissa rantapit?jiss? ja varsinkin Turun tuomiokirkko, jaloin ja komein kaikista.
Tuon tuostakin t?t? alkurakennusta sitten jatkettiin, ja lis?ttiin nuo pienet kuorit sen kylkeen. Maunu Tavastin tullessa piispaksi kirkko jo ulottui pituudeltaan nykyiseen korkeaankuoriin asti ja sivukappeleja oli seitsem?n. Vaan h?nen toimestansa kirkko vasta oikein komeaksi kasvoi. H?n kohotti katon nykyiseen korkeuteensa ja hankki viel? seitsem?n uutta sivukappelia. Entiset kuorit olivat pyhitetyt Pyh?lle Neitsyelle, Pyh?lle Yrj?n?lle, Pyh?lle Siprille, Pyh?lle Katarinalle, Pyh?lle P?rttylille, Pyh?lle Henrikille ja Eerikille, sek? Pyh?lle Laurille. Nytp? rakennettiin lis??n Pyh?n Ruumiin, Pyh?n Kolminaisuuden, Pyh?n Johanneksen, Sielun, Pyh?n Paavalin ja Pietarin, Pyh?n Annan ja Andreaksen, Pyh?n Rouvan ja Kolmen It?maan kuninkaan kuorit. Muut kaikki olivat muiden kustantamat Maunu piispan kehoituksesta ja neuvosta, mutta Pyh?n Ruumiin kuorin oli piispa itse rakennuttanut omilla varoillaan ja varustanut sen hyvin komeilla koristuksilla. Alttari oli peitetty kalleilla vaatteilla, sen p??ll? seisoi kalleissa lippaissa pyhien luita ynn? muita kalleita kaluja, mutta kaikkein parhaana koristuksena oli sangen suuri ja kallisarvoinen monstransi. T?ss? kuorissa piti piispan asetuksen mukaan luettaman messuja joka p?iv?; messupapin elatukseksi oli piispa lahjoittanut useampia taloja ja rakentanut kivirakennuksenkin h?nelle asuttavaksi. Samaan kuoriin on Maunu piispa my?s haudattu.
H?nen aikanansa kohtasi tuomiokirkkoa suuri vahinko, sill? se paloi v. 1429. Mutta piispa korjautti sen niin suurella kiireell?, ett? se ennen h?nen kuolematansa j?lleen oli valmiina, ehompana entist?ns?. Palestinassa k?ydess??n teetti h?n Venetsiassa uudet kalliit messupuvut, jotka h?n toi tuomisina mukanansa. Muutenkin h?n osti kirkkoon kaikellaista, joka teki jumalanpalveluksen loistavammaksi tai josta muuten papeilla oli hy?ty?. H?n hankki koko joukon kirjoja, muiden muassa kauniisti kirjoitetut ja kullalla sek? hopealla koristetut evankeliumi- ja epistolakirjat, h?n silautti Pyh?n Henrikin p??kallon ja k?sivarret hopealla, osti kultaisen kalkin, ?yl?ttimaljan ja kaulakoristeen ynn? ison, kalliin, hopeisen ristiinnaulitun-kuvan. Mit? koristeita sit?paitsi viel? oli tuomiokirkossa, ei ole Maunu piispan el?m?kerrassa mainittu. Mutta me voimme p??tt?? sen siit?, miten katolisissa kirkoissa yleiseen oli tapana. Sein?t olivat ep?ilem?tt? t?ynn? pyhien muotokuvia ja raamatun kuvauksia. Semmoisia onkin viel? muutamia tallella sakaristossa; ne ovat puusta, mutta maalatut ja hopealla sek? kullalla silanut. Samassa paikassa on my?skin n?ht?v?n? alttarikaappi, johon on kuvattu Pyh? Henrikki tallaten jalallaan murhaajansa Lallin p??t?. Patsaista muuten kerrotaan riippuneen lamppuja, joissa paloi vahakynttil?it?. Korkean alttarin sanotaan olleen kullatun ja ikkunoissa koreita maalauksia. Lattiana oli hautakivi?, sill? kirkossa lep??v?n sielun luultiin pikemmin p??sev?n kiirastulesta taivaalliseen autuuteen, ja sen vuoksi maksettiin suuret summat kirkon permannon alla olevasta hautasijasta.
T?ss? tuomiokirkossa pidettiin jumalanpalvelusta mit? komeimmilla menoilla. S??nn?n mukaan oli joka p?iv? seitsem?n messua pidett?v? kirkossa; mutta Maunu piispa m??r?si kaikiksi v?litunneiksikin messuja, niin ett? aamusta varhain syd?ny?h?n asti ei vaiennut virrenveisuu eik? haihtunut pyh?nsavun suitsutus kirkossa. Pappeja tietysti piti sen t?hden olla suuri joukko. Ennest??n olikin tuomiokirkolla jo kuusi kanunkipappia ja saman verran messupappeja ; n?iden lis?ksi m??r?si nyt Maunu nelj? kumpaistakin lajia. Jumalanpalvelus oli enimm?kseen veisaamista; virsien sanat ja, mit? papit muuten lausuivat, olivat kaikki latinaa. Maunun aikana s??dettiin kuitenkin Ruotsissa pidetyss? pappienkokouksessa, ett? pappien piti pyhin? lukea Is?meid?n ja Pyh?n Neitsyen rukous sek? uskontunnustus kansan kielell?.
Siihen aikaan eiv?t piispat hoidelleet ainoastaan kirkon ja uskon asioita, vaan ottivat my?skin osaa valtiotoimiin. Heill? oli sija kuningasten neuvoskunnassa, heill?kin, niinkuin maallisilla herroilla, oli linnansa ja huovinsa , joilla he varjelivat maata vihollisilta, ja usein he itsekin olivat miekka k?dess? mukana tuimimmassa tappelussa.
Maunu Tavastin rauhallinen mieli ei ollut sotaleikkeihin taipuva. Mutta opillansa ja kokemuksellansa oli h?nkin aina valmis palvelemaan sit? valtakuntaa, johon h?nen kotimaansa oli yhdistetty. H?nen jalo luonteensa ynn? h?nen viisaat neuvonsa ja toimensa saattoivat h?net erinomaisen suureen maineeseen ja kunniaan. Kolme kuningasta per?kk?in h?n n?ki Ruotsin valtaistuimella, ja kaikki kolme h?nt? pitiv?t suuressa suosiossa ja arvossa. Eerikki Pommerilainen, jonka sihteerin? h?n oli ollut ennenkuin h?n tuli piispaksi, soi h?nen pyynn?st??n Suomelle paljon hyv??, Kristoffer Baijerilainen koki h?nt? kaikin tavoin taivuttaa yst?v?ksens?, ja Kaarle Knuutinpoika kuunteli niin halukkaasti Maunun viisaita neuvoja, ett? h?n kerran pid?tti h?net koko talven luonansa eik? laskenut Turkuun palaamaan. Omassa maassa Maunu oli ik??nkuin hallitsijan vertainen; milloin h?n l?ksi Ruotsiin herrainp?iville tai muille toimille, oli h?nell? aina seuranaan suuri joukko Suomen aatelismiehi? sek? muuta v?ke?. Ruotsissakin ynn? Tanskassa ja Norjassa h?nt? kaikki pitiv?t suuressa arvossa ja h?nen nimens? maine oli levinnyt kauas Ven?j?lle ja muihin vieraihin maihin. -- Katsokaamme nyt kuinka h?n aina k?ytti valtaansa ja voimaansa valtakunnan hyv?ksi ja kuinka h?n varsinkin hell?ll? huolella koetti huojentaa kotimaansa, Suomen, raskaita rasituksia.
Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg
More posts by @FreeBooks

: The Penitente Moradas of Abiquiú by Ahlborn Richard E - Hermanos Penitentes New Mexico Abiquiu; Moradas New Mexico Abiquiu; Abiquiu (N.M.) Religious life and customs

: Friedrich Arnold Brockhaus Sein Leben und Wirken. Erster Theil by Brockhaus Heinrich Eduard - Brockhaus F. A. (Friedrich Arnold) 1772-1823; F.A. Brockhaus Verlag Leipzig