: Risti ja noitarumpu: Olaus Sirman tarina by J Rventaus Arvi - Finnish fiction 20th century

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

mets?iselle niemekkeelle oli Pierra P?ivi? pystytt?nyt kotansa. Niemeke oli noin virstan levyinen ja yhtyi yhdelt? puolen laajaan, matalaa m?nty? kasvavaan maahan, joka v?hitellen yleni pohjoista kohden. Paikalla oli runsaasti j?k?l??, sill? kota oli jo useamman viikon sijainnut samassa paikassa, ja viel?k??n ei paimenen tarvinnut kovin kauas eloaan ajaa kodan kuuluvilta. Jos n?lk?inen hukka vaaniskeli l?heisyydess?, oli hyv? ajaa poro-elo kodan ymp?rille mets?niemekkeeseen, jossa j?k?l?? riitti yllinkyllin, ja jossa oli parempi laumaa vartioida kuin laajemmalla yl?nk?maalla. Kodan vieress? oli pienoinen kaarre, j??nyt siihen joltakin lappalaisperheelt?, joka joskus oli paikalla asustanut. Sen ja kodan v?lill? oli P?ivi?n aitta, er??nlaatuinen paalujen p??lle rakennettu lava, jossa lihoja ja muita ruokatarpeita s?ilytettiin.

Kota oli mustunut savusta. Siell? t??ll? oli sein?ss? reiki?, joko kipunoiden polttamia tahi muuten, vahingossa survaistuja. Sen alaosan ymp?rille oli levitetty paksuja raanuja est?m??n tuulta liian tuttavallisesti sis?lle tunkeutumasta.

Kodassa paloi iloinen tuli, valaisten joka sopukan tuosta ahtaasta asunnosta. Se v?lk?hteli pitkin kuivamaan ripustettuja peskej? ja kimalteli vastarasvatuissa hihnoissa, jotka somissa rykelmiss? riippuivat kodan sein?ll?. Kaaripuiden v?liss? olevasta poikkipuusta riippui vitjakoukussa pata, jossa kiehui poronlihakeitto. Tuon tuostakin valaisi ylemm?s pyrkiv? tulenlieska sen poreilevaa pintaa ja heitti siihen kypenen nuotiosta. Vanha ryppykasvoinen vaimo h?mmenteli kiehuvaa keitosta.

Per?ll?, oviaukon vasemmalla puolen, makasi-porontaljalla kalpea nainen. H?nen silm?ns? olivat painuneet syv?lle p??h?n, ja katse oli v?synyt ja arka. Se oli P?ivi?n vaimo Pirita. N?ki selv??n, ett? h?nt? vaivasi salainen, ep?m??r?inen pelko, niinkuin tavallisesti ihmist?, joka ei tied?, kuinka vaarallista h?nen tautinsa on. Siit? alkaen kuin h?n oli kirkolta palannut, oli h?n ollut heikkona ja voimatonna. Toisinaan h?n oli yritellyt jalkeillekin, mutta heti oli ruvennut syd?nt? niin oudosti kouristamaan. Maailma oli mustunut silmiss?, ja jollei h?n heti olisi laskeutunut pitk?lleen, olisi h?n siihen jalansijaan kaatunut. Pari kertaa oli niin k?ynytkin. Ensimm?isell? kerralla h?n oli lys?ht?nyt kodan nurkkaan, josta viel? omin voimin p??si vuoteelleen. Mutta toisella kertaa oli k?ynyt pahemmin. H?n oli ollut ulkona lunta ottamassa pataan, ja silloin oli tuo outo kohtaus saavuttanut h?net. H?n oli suistunut kinokseen ja maannut siin? hampaitaan kiristellen ja k?det nyrkkiin puserrettuina tiesi kuinka kauan. Siit? oli Pierra poroista tullessaan kantanut h?net kotaan ja laittanut maata. Ja siin? h?n oli makaillut kohta parisen viikkoa.

Piritaa peloitti kovasti. Varsinkin nyt, kun Pierra oli tuonut Jounin muassaan. H?n katsahti tuontuostakin vastakkaiselle puolen kotaa, miss? Jouni loikoili puoleksi istuallaan. Ryhtyisiv?tk?h?n taas h?nt? taikomaan?

H?nt? v?risytti. H?n ei saattanut kest?? noitarummun salaper?ist? ??nt?. Ennen h?n oli sit? kyll? kuullut useinkin. Olihan Jouni niin monesti heill? ollut ja arponut yhdess? Pierran kanssa. Mutta sen j?lkeen kuin h?n ensimm?isen kerran oli tuntenut pahoinvointia ja yritt?nyt kaatua, oli heid?n ty?ns? tuntunut h?nest? per?ti kammottavalta. Siit? oli jo yli puoli vuotta. Mutta viimeisen kirkkomatkansa j?lkeen oli h?nen kammonsa kasvanut yh? suuremmaksi.

Sein?n vierell? olevasta komsiosta kuului kirin??. Pirita kohottautui istualleen ja otti komsion syliins?. Siin? oli h?nen nuorimpansa, vuoden vanha poika. Lapsi ??nn?hteli kimakasti, ja h?n rupesi sit? imett?m??n.

Vanhin tyt?r Inka istui vuoteen jalkop??ss?, kirjaillen peskinkaulusta. H?n oli noin parinkymmenen ik?inen, py?re?poskinen impi, uinaileva katse tummissa silmiss??n. H?n oli suuresti kiintynyt ty?h?ns?. Neula lensi sukkelaan, ja kerros kerrokselta liittyi koristenauha korkeaan kauluriin. Kun h?n pujotti uutta rihmaa neulansilm??n, tuli n?kyviin vasemman k?den nimett?m?ss? oleva monihelyinen hopeasormus, joka v?lkehtien kimalteli tulen loisteessa. Se oli Aslak Omman antama, jonka kihlattu Inka nyt oli, ja peskin, jota h?n neuloi, oli tarkoitus valmistua sulhaselle kev?ttalvista markkinamatkaa varten. Toinen tyt?r, arviolta kuuden vuotias, leikitteli koiran kanssa oven suussa, nykien sit? karvaisesta turkista hallin hiljaa muristessa.

Pierra istui Jounin jalkop??ss? imeskellen lyhytvartista nys??ns?. H?n mietti, miten ruveta parannuspuuhiin, kun Pirita taas n?ytti niin v?syneelt? ja pelokkaalta. Mutta t?ytyi koettaa, kun kerran Jouni oli saapuvilla. Pit?isi saada selville, mist? oli paha eukkoon tullut, ja sit? ei tiennyt muu kuin kannus. Sitten voisi ruveta tautia parantamaan, kun oli kerran sen synty tiedossa.

-- Niila, nouda kannukseni aitasta, virkkoi h?n ovi loukossa kyyr?tt?v?lle rengilleen. -- Mutta katso, ettet kuljeta porotien yli, joka vie eloon. Muuten perii paha koko lauman.

Renki nousi hitaasti ja k?mpi ulos. Pirita katsahti s?ik?htyneen? miest??n.

-- Voi, Pierra, ?l?, ?l? rupea, rukoili h?n. -- Minusta se on niin kamalaa... En kest? kuulla sen ??nt?.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!