: Voyages amusants by Bachaumont Fran Ois Le Coigneux De Contributor Chapelle Claude Emmanuel Lhuillier Contributor Lottin Augustin Martin Contributor N El Louis Balthazar Contributor Pompignan Jean Jacques Lefranc Marquis De Contributor - France Description

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

Translator: Maija Halonen

KUNINGAS EERIK JA LAINSUOJATTOMAT

Historiallinen romaani

Kirj.

B. S. INGEMANN

Suomentanut

Maija Halonen

Helsingiss?, Kustannusosakeyhti? Otava, 1915.

EDELLINEN OSA

ENSIM?INEN LUKU.

Sj?llannin koillisella rannikolla, noin puoli peninkulmaa Gilleleijest?, on Sj?borgin kyl?. Usein sattuu t??ll? lapion- ja aurank?rki kilahtamaan vanhojen rakennusten peruskiviin, ja t??ll? n?kee j?tteit? kivitetyist? kaupunginkaduista, joiden nimi? ei kukaan en?? muista, ja joilla nyt vilja it?? ja karja k?yskentelee laitumella. Viel? kolmannentoista vuosisadan loppupuolella oli t??ll? pieni kauppakaupunki, joka oli rakennettu ikivanhan Sj?borgin raunioille. M?en t?yr?ll?, melkein umpeen kasvaneen Sj?borgj?rven kaislikossa, on viel? maassa j?tteit? ikivanhoista harmaakivimuureista. T??ll? oli ennen vahva ja hyvin varustettu Sj?borgin linna, miss? kolmannellatoista ja nelj?nnell?toista vuosisadalla s?ilytettiin kaikki t?rke?t valtiovangit. Sit? kohtaa, mille linna oli rakennettu, ymp?r?i siihen aikaan j?rvi joka puolelta, muodostaen siten luonnolliset varustukset, joten kaivetut linnanhaudat olivat tarpeettomat. Linnaa ymp?r?iv?t maavallitukset; se oli rakennettu suurista, louhituista harmaakivist? ja varustettu vahvalla neliskulmaisella tornilla, miss? vaarallisimmat valtiovangit s?ilytettiin. Syv?ss? tornikellarissa oli ilma ummehtunutta ja pilaantunutta, eik? sinne tunkeutunut ainoatakaan valons?dett?; mutta tornin ylin vankilahuone sai ilmaa ja valoa pienest?, py?re?st? ristikko-ikkunasta, joka oli kahdeksantoista kyyn?r?n korkeudella maasta. T?ss? ylimm?ss? tornihuoneessa vartioitiin viel? vuoden 1295 loppupuolella Stig-marskin liittoutuneisiin kuuluvaa huomattavimpaa osanottajaa: mahtavaa ja levotonta arkkipiispa Jens Grandia. H?net oli vangittu kuningas Eerik Menvedin alaik?isen? ollessa osallisuudesta Eerik Silm?nr?pytt?j?n murhaan, sek? lainsuojattomien kuninkaanmurhaajien suojaamisesta.

T?ll? vaarallisella papilla oli paljon liittolaisia Tanskassa, sek? mahtavia yst?vi? niin hyvin Euroopan maallisten ruhtinaiden joukossa kuin paavillisessa hovissa. Tuon kuuluisaksi tulleen Veiles??d?ksen: Cum ecclesia Dacianan mukaan: mist? muuten oli johtunut niin paljon haitallisia riitaisuuksia kuninkaan ja Tanskan papiston kesken, t?ytyi rangaista kansaa ja maata interdiktill?, jolloin koko maassa jumalanpalvelukset kiellettiin heti kun kuningas tai maallinen oikeus vangitsi jonkun piispan. T?t? s??d?st? ei kuitenkaan ollut noudatettu arkkipiispa Grandia vangittaessa. Ei ainoastaan rakkaus is?nmaahan tai pelko sen jumalattomuuden, yleisen turvattomuuden ja sekasorron seurauksista, jonka t?m?nlainen rangaistus aiheuttaisi, vaan my?skin pel?ten kansan suuttumusta ja maallista valtaa, oli suurin osa Tanskan papistoa l?hett?nyt anomuskirjoituksen paaville, miss? he rukoilivat t?m?n tuhoatuottavan rangaistuksen peruuttamista. Kirkkojen sulkeminen olisi papistolle itselleen ollut mit? vaarallisinta aikana, jolloin kuninkaanmurhan tuottama suuttumus ei viel? ollut laimennut, ja kansan ?rsytetyt intohimot niin usein puhkesivat v?kivaltaisuuksiin ja verisiin temmellyksiin. T?m? t?rke? asia oli kauan aikaa ratkaisematta. Jumalanpalveluksia jatkettiin tavallisuuden mukaan; mutta yleisesti pel?ttiin, ett? ellei arkkipiispaa pian vapautettaisi paavi panisi interdiktin t?yt?nt??n: jolloin mit? suurin onnettomuus kohtasi maata.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!