: Amtmannin Maria by Marlitt E Eugenie - Thuringia (Germany) Fiction

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

rankfurt-am-Mainissa", vastasi vanha rouva, jonka oikea k?si oli pudonnut peitolle ja nyt hyvin ep?vakaisena hypisteli p??llist?. "H?n ei ole t?llaiseen toimeen kasvatettu, ah, kaukana siit?. Paras herra Markus --".

"Ja senvuoksi olemme teille eritt?in kiitolliset, jos tahtoisitte hankkia meille oikein rotevan talonpoikaispiijan", liitti amtmanni korotetulla ??nell?. "Milloin siis aiotte uuden rakennuksen alottaa, herra Markus?"

"Min? viivyttelem?tt? puhuttelen rakennusmestaria l?himm?isess? kaupungissa" -- vastasi nuori mies nousten yl?s tyytym?tt?myyden, viel?p? perinpohjaisen vihastuksenkin tunne n?kyi selv?sti h?nen kulmakarvojensa v?lisest? rypyst? -- "enk? kauvan viivyttele ennenkun n?yt?n teille rakennuksen pohja-piirroksen".

Amtmanni tahtoi v?ltt?? v?kisin seurata h?nt? ulos. Ulkona etehisess? pys?htyi h?n salaisella katsannolla.

"Sangen rakastettavaa ja kaunista on mit? meille tahdotte tehd?", kuiskasi h?n matalalla ??nell? toisen korvaan. "Min? olenkin teille sangen kiitollinen, mutta ?lk?? uskoko, min? pyyd?n teit?, ett? siin? mit??n uskallatte; mit? suoritatte, saatte viimeiseen penniin asti takaisin. Te ette kadota rahojanne ... siit? seikasta vastaan min?... N?hk??s, tuolla sis?ll? en uskaltanut sit? lausua; puolisoni itkee silm?ns? pilalle odottaen poikaansa -- se on ik?v? seikka meille. Sellainen pieni, raukka naisen syd?n! Niin jospa h?n ryysyisen?, repaleisena palaisikin kotiinsa, niin olisi ?iti kuitenkin sanomattoman onnellinen saadessaan h?net luoksensa -- sellaisia ovat naiset, ja sellaisissa tapauksissa t?ytyy perheen-is?n tiet?? pit?? asia oikealla tolalla. Min? en todellakaan antaisi sellaisten turhuuksien pilata poikani menestyst?! H?nell? on ollut erinomainen onni, sill? veitikalla, joka piti ahtaana kotoa, mainiota kotoa Thyringiss?. Tuo nuori veitikka on jo jonkunlainen nabo . Kunhan vaan odotan vuoden tai pari kuluvaksi, voin kaikkien n?yrimm?sti kysy? H?nen Ylh?isyytens? Serenissimolta, paljonko Gelsungenin lahjoitusmaat maksavat --".

"Tied? huutia kirottu roisto, ellet heti mene tiehesi!" keskeytti h?n itse??n, tempaisten kalotin paljaasta kiireest??n ja heitti sen avonaisesta ovesta ky?kkiin kissaa kohti, joka juuri oli hyp?nnyt p?yd?lle siepataksensa toisen teurastetun kyyhkysen.

H?n lyhkytti keitti??n ja ajoi kepill??n kissan pihalle, jonka j?lkeen sulki oven keitti??n, jossa ei ket??n n?kynyt. Liemipadasta ei noussut v?hint?k??n h?yryn usvaa -- tuli liedess? oli selv?sti kauvan sitten sammunut.

"Mit? hullutuksia nyt taasen!" mutisi amtmanni kiukusta ja ponnistuksista punoittavana. "Vaikka pit?isi kymmenenkin palvelijaa ja heille maksaisi palkan, niin kaikki, niin hyvin yksi kuin toinenkin, j?tt?isiv?t ovet ja akkunat auki ja paistaisivat kissoille kaikki mit? runsailla rahoilla on ostanut... Olimmepa melkein j??m?isill?mme p?iv?llisell? t?n??n. -- Hullutuksia! Miss? h?n nyt taasen oleskelleekin?"

"Niin miss?p? h?n nyt oleskelleekin?" ajatteli herra Markuskin itsekseen, amtmannilta j??hyv?iset otettuansa, k?ydess??n pihan yli puistoon p?in, palataksensa kartanoon samaa tiet?, jota oli tullutkin. H?n loi ?ke?n silm?yksen ullakkokamarin ikkunaan, jossa musliiniakuttimet yh? viel? tuulessa liehuivat kevyein? kuten kes?inen hatara. Sangen todenmukaisesti oli neiti kotiopettaja paennut tuonne yl??lle ja kaksi tyt?n p??t? k??ntyi nyt kai salaa ivahymyll? h?nt? kohti... Olipa kuitenkin melkein liika uskaliasta, ett? h?n siten heitti huoletta hunningoille is?nt?v?kens? huonon ja niukan aterian sek? syyst? veti itsellens? heilt? kovimmat torat sen vuoksi ettei sattuisi taasen kohtaamaan h?nt?.

Puistossa oli yht? hiljaista ja autiota. Mehil?iset surisivat hiljaksensa pensastoissa, joiden l?pi puoli tuntia sitten, kuten h?n otaksui, vaalea pukuinen nainen oli astunut, h?t?h?t?? leikataksensa muutamia ky?kkikasveja keitti?n tarpeiksi. Tuossapa oli ripoitettuna pitkin tiet? viheri?it? oksia, joita h?n oli sattunut pudottamaan, selv?sti n?kyi, ettei yksik??n jalka viel? ollut niiden yli astunut. Lehtimajassa saattoi herra Markus viel? aivan rohkeasti ottaa k?teens? kirjoitusvihon, sill? ei l?hell? eik? kaukana l?ytynyt ainoatakaan ihmissilm??, joka n?kisi, miten ivallisesti h?n nauroi.

Aivan oikein, pienen vihon ensi sivut olivat t?ynn? samaa viattoman kirjoitusvihon, jota piti k?dess??n, mutta olipa h?nell? paljon syyt? olla harmissaan. Mihin p?lk?h?sen eik? h?n, tyyni ja selv?j?rkinen mies ollut joutunut! El?m?n iloiset nautinnot olivat t?h?n asti h?nen olentonsa anastaneet, s??nn?llisesti ja reippaalla ty?halulla oli h?n kotona toimensa t?ytt?nyt konttoori-p?yd?n ??ress? heitt?yty?ksens? sen j?lkeen syd?men halusta jalojen nautintojen py?rteesen -- ei mik??n ollut t?h?n asti voinut riist?? h?nelt? unen suloista hyv?ily? tai hyv?n ruokahalun etuja -- ja nyt havaitsi h?n alussa hupaisan olonsa maaseuduilla olevan yksip?isten mietteiden, joita ei voinut poistaa, h?iritsem?n?. Haluttomana sys?si h?n rouva Griebelin herkut syrj??n ja oli jo t?n? aamuna, ennenkuin kukko oli kimeit? aamuhuutojaan kuulua antanut, kadottanut unen s??n ja valveilla k??nt?nyt p??t?ns? edestakaisin l?mpim?ll? pieluksella tummien uutimien ymp?r?im?ss? s?ngyss?.

Tuo maatila, tuo vanhaa soreata k?sialaa, joka herra Markukselle oli esiytynyt vaativaisessa kirjeess?, jonka amtmannin lausunnon mukaan ja t?m?n puolesta oli edelliselle l?hetetty. Mit??n v?rsyj? ei kuitenkaan n?ill? lehdill? ollut, vaan hajanaisia mietteit?, aina sen mukaan kuin silm?nr?p?ys niit? oli vaikuttanut, ajatelmia ja lausunnoita selke?sti ajattelevalta ja ymm?rt?v?lt? tyt?lt?. -- N?m? vihon sivut antoivat todellakin suosiollisen todisteen nuoren neidin luonteesta. Yht? ?kki? kuin h?n oli j?tt?nyt hyv?n paikkansa ruvetaksensa sairaan hoitajaksi, samoin oli h?n ep?ilyksett? vaihtanut nuo ei perinpohjin tarpeelliset, runolliset sielunpuuskat k?yhtyneen enonsa j?rjestyksell? pidettyyn, niukkaan kassakirjaan. -- Mutta miten voi t?m?n pontevan ja p??tt?v?n menettelyn yhdist?? nuoren neidin esiytymiseen? Nyt kuten ennenkin passautti h?n kamarineitsyell? itse?ns? ik??nkuin olisi oikea prinsessa.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!