: South Africa and the Transvaal War Vol. 5 (of 8) From the Disaster at Koorn Spruit to Lord Roberts's Entry into Pretoria by Creswicke Louis - South African War 1899-1902; Transvaal (South Africa) History Boer War

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

Translator: Jalmari Hahl

?MILE ELI KASVATUKSESTA

Kirj.

Jean-Jacques Rousseau

Suomentanut Jalmari Hahl

Ilmestynyt ensimm?isen kerran suomeksi Suomalaisen Kirjallisuuden Sueran kustantamana Helsingiss? 1905.

ESIPUHE.

Aloin kirjoittaa t?t? miete- ja havaintokokoelmaa, joka kaipaa j?rjestyst?, melkeinp? yhten?isyytt?kin, hy?dytt??kseni er?st? hyv?? ja arvostelukykyist? ?iti?. Alkusuunnitelmanani oli ainoastaan muutaman sivun pituinen kirjoitelma; mutta kun aineeni vasten tahtoani tempasi minut mukaansa, t?m? kirjoitelma huomaamattani paisui kokonaiseksi teokseksi, joka ep?ilem?tt? on liiankin suuri siihen n?hden, mit? se sis?lt??, mutta liian pieni k?sittelem??ns? aineeseen n?hden. Olin kauan kahden vaiheilla, julkaisisinko sen, vai en, ja usein olen tullut sit? kirjoittaessani ajatelleeksi, ettei viel? se, joka on kyh?nnyt muutamia lentokirjasia, ole kykenev? kirjaa kirjoittamaan. Turhaan koeteltuani teostani parannella, luulen olevani velvollinen julkaisemaan sen t?m?nkuntoisena, sill? pid?n t?rke?n?, ett? yleinen huomio k??ntyy n?ihin kysymyksiin; enk? luule, vaikka esitt?m?ni aatteet olisivatkin tehottomat, kokonaan hukanneeni aikaani, jos niiden kautta toisissa her?t?n hyvi? aatteita. Miehen, joka syrj?isest? asemastaan levitt?? kirjoituksia yleis??n, ollen vailla ylistelij?it? ja hengenheimolaisia, jotka niit? puolustaisivat, ja tiet?m?tt? edes mit? niist? ajatellaan tai sanotaan, ei tarvitse pel?t?, ett? jos erehtyy, h?nen erehdyksi??n hyv?ksyt??n tutkimatta.

En aio puhua paljoa hyv?n kasvatuksen t?rkeydest?; en my?sk??n aio pitk??n viipy? todistelemassa, ett? nyky??n k?yt?nn?ss? oleva kasvatus on huono. Tuhannet muut ovat sen tehneet ennen minua, eik? minun ollenkaan tee mieli t?ytt?? kirjaa seikoilla, jotka kaikki tuntevat. Tahdon vaan huomauttaa, ett? ammoisista ajoista on yleisesti moitittu k?yt?nn?ss? olevaa kasvatustapaa ilman, ett? kukaan olisi ehdottanut parempaa. Vuosisatamme kirjallisuus ja tiede t?ht?? melkoisesti enemm?n hajoittamiseen kuin rakentamiseen. K?ytet??n arvostelijan mahtipontista kielt?; mutta sen, joka tekee uusia ehdotuksia, tulee asettaa puheensa toisin ja tavalla joka eroaa oppineisuuden ongelmista. Huolimatta siit?, ett? on julaistu koko joukko kirjoitelmia, joiden yksinomainen tarkoitus muka on yhteishy?dyn saavuttaminen, on kuitenkin unhotettu kaikista hy?dyllisin seikka, nimitt?in ihmisten kasvattamistaito. Aineeni oli vallan uusi, huolimatta siit?, ett? jo Locke sit? oli kirjassaan k?sitellyt, ja pelk??n suuresti, ett? niin on oleva viel? senkin j?lkeen, kun min? olen julaissut kirjani.

Emme ollenkaan tunne lapsen luontoa; siit? muodostamiemme v??rien k?sitteiden nojalla joudumme, kuta pitemm?lle koetamme p??st?, yh? kauemmaksi harhateille. Viisaimmatkin henkil?t k?sittelev?t etup??ss? sellaista, mik? on t?rke?t? t?ysikasvuisten tiet??, ottamatta huomioon sit?, mit? lapset kykenev?t ymm?rt?m??n. He hakevat aina lapsessa t?ysikasvuisen ominaisuuksia, ajattelematta millainen lapsi on, ennenkuin se kehittyy aikaihmiseksi. Juuri t?t? lapsen tilaa olen mit? uutterimmin tutkinut, jotta voitaisiin hy?ty? huomioistani, vaikkapa koko metodini olisikin haaveellinen ja v??r?. On mahdollista, ett? olen suuresti erehtynyt sen suhteen, mit? pit?? tehd?, mutta luulen tarkanneeni sit? alaa, johon meid?n on kohdistaminen toimintamme. Tutkistelkaa siis aluksi paremmin oppilaitanne; sill? varmaankaan ette heit? ollenkaan tunne. Jos siis t?ss? tarkoituksessa luette t?t? kirjaa, luulen teill? voivan olla siit? jotakin hy?ty?.

Mit? tulee siihen kirjani osaan, jota tullaan sanomaan systemaattiseksi, mutta joka oikeastaan vaan kuvaa luonnon kulkua, niin se on enimmin antava lukijalle aihetta ep?ilyksiin; ja t?lt? puolen my?s ep?ilem?tt? tehd??n hy?kk?ys minua vastaan ja ehk?p? syyst?kin. Pidet??n kirjaani pikemmin uneksijan kasvatusta koskevina haaveiluina kuin kasvatusta k?sittelev?n? tutkimuksena. En mahda sille mit??n. En esit? toisten aatteita, vaan omiani. Minun katsantokantani on vallan erilainen kuin muiden ihmisten; jo aikoja sitten on minua siit? moitittu. Mutta riippuuko siis omasta vallastani muuttaa katsantotapaani ja aatteitani? Ei suinkaan. Minun vallassani on vaan karttaa oman arvostelukykyni ja aatteideni liiallista ihailua ja v?ltt?? sit? luuloa, ett? min? muka olisin viisaampi kaikkia muita ihmisi?; min? voin ainoastaan olla ehdottomasti luottamatta vakaumukseeni, mutta en voi sit? hyl?t?; siin? kaikki, mink? voin tehd? ja mink? teen. Jos siis joskus puhun ehdottomaan tapaan, se ei tapahdu siin? tarkoituksessa, ett? tyrkytt?isin mielipidett?ni lukijalle; tahdonhan vaan h?nelle lausua oman ajatukseni. Mink?t?hden esitt?isin ep?ilyksen muodossa sellaista, jota omasta puolestani en ollenkaan ep?ile? Lausun tarkalleen ne ajatukset, jotka liikkuvat mieless?ni.

Vapaasti esitt?ess?ni mielipiteit?ni, en suinkaan kuvittele niit? yleisp?teviksi, mink? vuoksi aina mainitsen perusteeni, jotta niit? voitaisiin punnita ja minua niiden mukaan arvostella: mutta vaikka en ollenkaan aio itsepintaisesti puolustaa aatteitani, pid?n itse?ni kuitenkin velvollisena niit? julkaisemaan; sill? ne perusteet, joihin nojaan ja jotka eroavat muiden perusteista, eiv?t suinkaan ansaitse v?linpit?m?tt?myytt?. Ne ovat senlaatuisia, ett? niiden todellisuutta tai ep?p?tevyytt? on perin t?rke? tuntea, ja niihin perustuu ihmiskunnan onni tai onnettomuus.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!