: Kertomuksia Suomen historiasta III Eerikki XIV ja Juhana III by Krohn Julius - Finland History

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

ka, ilke?, viekas mies, joka muita panettelemalla tahtoi voittaa kuninkaan suosion.

Eritt?in oli Eerikin mieless? jo kauan kytenyt salaviha Juhana velje?ns? vastaan. Osaksi oli siihen syyn? se, ett? is? niin silminn?ht?v?sti suosi nuorempaa poikaansa. Osaksi vaikutti my?s Eerikin taikausko. Sen ajan t?htitutkijat n?et eiv?t tyytyneet todellisia tieteellisi? havaintoja tekem??n, vaan luulivat t?htien keskin?isest? asemasta ja kulusta voivansa ennustaa tulevia asioita. Olipa Eerikki ollut lukevinansa t?hdist?, ett? joku "valkop??" oli tuottava h?nelle turmiota. Siit? kiihtyi h?nen vihansa velje?ns? vastaan, jonka tukka oli vaalea.

Is?n el?ess? oli kuitenkin hyv? sopu vallinnut veljesten kesken. He auttoivat toinen toisensa hankkeita. Eerikki lakkaamatta kehoitti is?? ostamaan liivil?isi? linnoja Juhanalle. T?m? puolestaan aina lepytteli Kustaan mielt?, kun Eerikki r?yhke?ll? k?yt?ksell??n oli h?nt? suututtanut. Kerrankin, kun is? harmissaan tahtoi per?ti riist?? Eerikilt? kruunun perint?oikeuden, Juhana polvillaan ja kyyneleet silmiss? rukoili, kunnes Kustaa antoi h?nelle anteeksi. Samoin my?s Juhana koetti taivuttaa vanhaa kuningasta my?ntym??n Eerikin naimistuumiin. T?m? n?et kosi Englannin kuningatarta Elisabetin, jota is? vastusti siksi, ett? h?n tiesi, ettei Elisabet huolinut menn? naimisiin. Menip? Juhana v. 1559 omalla kustannuksellaan Englantiin veljens? asiaa ajamaan ja oleskeli siell? koko talven.

Mutta Eerikin tultua kuninkaaksi veljesten v?li heti muuttui. Eerikin ep?luulo herttuaa vastaan puhkesi heti ilmi siten, ett? h?n l?hetti uskotuita miehi? vaatimaan Juhanan alustalaisilta itselleen uskollisuusvalaa. T?m? toimi pahoitti suuresti Juhanan mielt?. Ajattelemattomassa pikaisuudessaan h?n l?hetti taas Turun linnan is?nn?lle Bulgrimille sanan kielt?en h?nt? ottamasta vastaan t?t? uskollisuudenvalaa ja k?ski h?nen kirjoittaa muistiin niiden virkamiesten nimet, jotka olivat suostuneet sit? vannomaan.

Eik? aikaakaan niin sai herttua paljoa todellisempaa ja suurempaakin harmin syyt?. Testamentin mukaan olisi kaikkien veljesten pit?nyt saada yht? suuret osat Kustaa vainajan yksityisest? omaisuudesta. Eerikki oli kuitenkin sit? ennen luvannut vet?? pois osastaan ne suuret summat, mitk? h?nen varustuksensa Englannin matkaa varten v?h?? ennen is?n kuolemaa oli maksanut. Nytp? h?n lupauksestaan huolimatta otti t?yden osan rahoista ja kalleuksista. Perint?maiden h?n taas selitti olevan kruunun eik? Vaasan suvun yksityist? omaisuutta; sent?hden h?n ei sallinut niit? jakaa. Viimeinp? h?n l?hetti Juhanalle allekirjoitettavaksi herttuakuntia koskevan uuden s??d?nn?n, joka suuresti v?hensi herttuoiden oikeuksia. P??pyk?l?t t?ss? uudessa, Yrj?n? Pietarinpojan kokoonpanemassa s??d?nn?ss? olivat seuraavat: Herttua, joka vehkeili kuningasta vastaan, vaikkapa h?n ei olisikaan varsinaisiin tekoihin ryhtynyt, oli menett?v? herttuakuntansa ynn? kaiken perint?-oikeuden Ruotsin kruunuun. Herttuakunnan alustalaisten piti ainoastaan kuninkaalle vannoa uskollisuusvala. Herttua ei saisi nostaa alustansa kansaa aseisiin eik? my?sk??n ryhty? sotiin, ei rauhanp??t?ksiin eik? muihin sovintoihin ulkovaltojen kanssa. Herttualla ei ollut valtaa koroittaa ket??n aateliss??tyyn; eik? liioin asettaa piispoja eik? laamanneja alustassaan. Herttualla ei ollut oikeutta tuomita aatelistoa, ja muillakin oli oikeus vedota kuninkaan p??t?kseen j.n.e.

Eerikki n?kyy ensin toivoneen, ett? h?nen veljens? olisivat vapaaehtoisesti suostuneet n?ihin ehtoihin. Mutta siin? toivossa h?n per?ti pettyi. Sek? Juhana ett? Maunu vastustivat jyrk?sti niiden etujen v?hent?mist?, jotka he is?lt??n olivat saaneet. Edellinen viel? lis?ksi muistutti Eerikille h?nen omia kirjeit??n silt? ajalta, jolloin Juhana l?ksi Englantiin. Silloin oli Eerikki ilman muuta luvannut h?nelle t?yden vallan herttuakunnassansa. Herttuain vastarinta ei auttanut kuitenkaan v?h??k??n. Eerikki kutsutti s??dyt asiata ratkaisemaan. N?m?tp? vahvistivat, kokoonnuttuansa huhtik. 10 p. 1561, kaikki, mit? nuori kuningas oli is?ns? perinn?n sek? my?s herttuakuntien suhteen s??t?nyt. Heid?n mielest??n herttuain vallan rajoitus oli tarpeellista, jotta valtakunta ei hajoaisi useammiksi itsen?isiksi osiksi. Herttuain t?ytyi siis niell? harminsa ja panna nimens? uuden s??d?nn?n alle.

Jonkun aikaa my?hemmin, kes?k. 29 p., vietettiin Eerikin kruunaus. T?t? tilaisuutta h?n k?ytti taas herttuain arvon alentamiseksi, saatuansa Arbogassa heid?n valtansa v?hennetyksi. Kruunauksen per?st? n?et astui kuninkaallinen airut esiin ja kuulutti, ett? kuningas nyt oli perustanut perinn?llisi? kreivi- ja vapaaherra-arvoja, jommoisia ei siihen asti ollut Ruotsin valtakunnassa ollut olemassa. Arvon mukana seurasi my?s siihen kuuluva alusta ynn? pieni kultakruunu. Kreivej? kruunattiin kolme, vapaaherroja yhdeks?n, joiden joukossa oli my?s kaksi Suomen miest?, nimitt?in Lauri Iivarinpoika Fleming, Sundholman herra, ja Klaus Kristerinpoika Horn, Joensuun is?nt?. T?m?n j?lkeen eiv?t siis herttuat en?? seisoneet yksin muuta aatelistoa korkeammalla. Useat herrat, joita ei kuitenkaan kenenk??n mieleen juolahtanut pit?? muina kuin tavallisina alamaisina, olivat nyt korotetut melkein heid?n tasalleen. Lopuksi airut viel?, jotta t?m? seikka oikein painuisi l?sn?olevan kansan mieleen, lis?si korkealla ??nell?: "Vaikka nyt useammat kruunut silmienne edess? v?lkkyv?t, niin ?lk?? senvuoksi luulko, ett? olisi muka useampia kuin yksi hallitseva kruunu. Herttuoille, kreiveille ja vapaaherroille on kuningas tosin suonut omat arvonmerkit. Mutta yksi vaan on Ruotsin, G??tin ja Vendin kuningas."

Sivutarkoituksena n?it? uusia arvoja s??t?ess??n oli Eerikill? se, ett? h?n my?s t?ten tahtoi voittaa puolelleen mahtavien aatelissukujen mielet, jotta ne eiv?t menisi sukulaistensa herttuain puolelle, jos n?m?t nousisivat vastarintaan. Samassa tarkoituksessa oli h?n jo aikaisemmin antanut aatelisille koko joukon entisi? kirkontiluksia, joista Kustaan el?ess? oli riitaa ollut heid?n ja kruunun v?lill?. Niinp? viel? vuonna 1562 soi h?n sen etuuden, ett? joka kreivi saisi ratsupalveluksesta vapaana pit?? kolme taloa, vapaaherra kaksi ja muut aatelismiehet asuntotalonsa. N?in syntyi s?teri- eli asuinkartanovapaus.

Tyytym?tt?m?n? kotimaansa ahtaisiin rajoihin kiihtyi t?n? aikana Juhanan halu yh? enemm?n saada haltuunsa alusmaita Liivinmailla. Lupasipa h?n kokonaan luopua suomalaisesta herttuakunnastansa, jos Eerikki hankkisi h?nelle saman verran maata etel?puolella Suomenlahtea. Samassa h?n ilmoitti aikovansa ruveta hieromaan kauppaa niiden palkkasoturien kanssa, joiden k?siin maamestarin oli pantiksi maksamattomista palkoista t?ytynyt antaa linnoitettu Tuomiop??-vuori R??veliss?. Juhana toivoi heid?n ehk? antavan linnan h?nen haltuunsa, jos h?n maksaisi heille puuttuvan palkan. Sitten olisi helppo valloittaa itse kaupunki lis?ksi. Vastausta odottamatta l?hettikin herttua yhden miehist??n sovittelua alkuunpanemaan.

Uskollisuusvalaa ottaessaan oli Horn kuninkaansa puolesta luvannut uusille alamaisille suojelusta sek? pit?? heid?n etujansa pyh?n?. T?m?n ehdon vahvisti sitten my?s Eerikki kuningas, vaikka h?n moittikin Hornia siit?, ett? h?n muka liian helposti oli kaikkiin vaatimuksiin suostunut. R??veli sai muun muassa pysy? Hansa-liiton j?senen?, kuitenkaan ei sallittu sen muissa kuin kauppa-asioita koskevissa riidoissa vedota Lybeckin ylioikeuteen. My?s sai kaupunki pit?? rahanly?ntioikeutensa. Aatelistolle vahvistettiin sen vanha tuomarivalta talonpoikien yli, sill? rajoituksella kuitenkin, ett? tuomiot olivat alistettavat tarkastettaviksi. T?m? lis?ys n?ht?v?sti tarkoitti onnettoman talonpoikaisen kansan suojelemista aatelisherroja vastaan, jotka olemalla sek? is?nti? ett? tuomareita saivat tuomita omia asioitansa. Syksyll? kuulutettiin sit? paitsi viel? kuninkaallinen asetus, joka kielsi talonpoikien piiskaamisen ja r??kk??misen, mik? t?h?n asti oli ollut tapana. Semmoista rangaistusta ei saatu vast'edes k?ytt?? muuta kuin tuomionp??t?ksen mukaan tehdyn rikoksen johdosta. N?m?t asetukset ovat loistavia lehti? Eerikki kuninkaan muuten niin mustassa historiassa. Tuleepa meid?nkin kansallemme osa t?st? kunniasta; sill? suomalainen, jalo Klaus Horn, kaikkein ensim?isen? huomautti kuninkaalle, miten hirve?n sorron alaisena heimolaisparkamme olivat ja kehoitti h?nt? sit? lievitt?m??n.

Juhana herttua parka yksin vain oli jaossa j??nyt aivan osattomaksi. Ruvetessaan ehdoitteluihin R??velin kanssa oli tosin Eerikki luvannut hankkia veljelleen jonkun muun paikan t?m?n sijaan, jota h?n nyt itse halusi. Maamestarilta piti muka pantiksi rahalainaa vastaan saataman Pernun kaupunki Eerikille itselleen ja Sonnenburgin linna Kurjensaarella l. Saarenmaalla Juhanalle. T?h?n uuteen lupaukseen luottaen oli Juhana taas ruvennut ehdoitteluihin mainitun linnan komentajan kanssa, tarjoten h?nelle rahaa, jos h?n luopuisi siit?. Mutta t?m? ei suostunut, eik? Eerikkik??n saatuansa R??velin puhunut en?? mit??n Juhanan osasta. Sonnenburgiakin h?n nyt yritti anastaa itsellens?.

Koittipa juuri t?n? vastoink?ymisen aikana Juhanalle uusi toivon t?hti, loistavampi kaikkia entisi?, luvaten korvata muut tyhj??n sammuneet. Hein?kuun 20 p. 1561 n?et tuli Eerikin luo kreivi Tenczin, Puolan kuninkaan Sigismund Aukustin l?hettil??n?. H?n tarjosi rauhaa ja liittoa yhteiseen sotaan ven?l?ist? vastaan. Yst?vyyden vahvistukseksi piti Sigismund Aukustin nuorempi sisar, Katariina, naitettaman Juhana herttualle, ja itse puolestaan kosi Tenczin puolisokseen Kustaa Vaasan tyt?rt?, Ceciliaa.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!