: Kertomuksia Suomen historiasta VI Kaarle X Kustaa by Krohn Julius - Finland History

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

KERTOMUKSIA SUOMEN HISTORIASTA VI

Kaarle X Kustaa

Kirj.

JULIUS KROHN

Kansanvalistusseura, Helsinki, 1915.

SIS?LLYS:

Kaarle X Kustaa

Silloinen hetki olikin eritt?in sovelias hy?kk?ykseen Puolan kimppuun. T?m? onneton valtakunta oli jo useampia vuosia kuluttanut voimiansa Ukrainan kasakoita vastaan, jotka olivat nousseet kapinaan, ja nyt oli viel? mahtava Ven?j?kin rikkonut rauhan, ottaen kasakat suojaansa. Kesken??n eripuraiset, kuninkaaseensa tyytym?tt?m?t puolalaiset eiv?t kyenneet est?m??n tsaarin sotajoukkoja. Ven?l?iset parvet tulvivat kaikkien it?isten maakuntien yli. N?ytti aivan silt?, kuin olisi Puolaa jo silloin kohtaava sen lopullinen surkea kohtalo.

Tieto n?ist? seikoista oli tietysti suuresti kiihoittanut ruotsalaisten sotaintoa. Olihan muka toivoa varsin helpolla vaivalla saada joku osa noissa suurissa jakajaisissa. Paitsi sit? vaikutti my?s pelko ven?l?isten liiasta menestyksest?. Piti est??, etteiv?t he saisi jotain Puolan rantamaakunnista omaksensa, joten he olisivat tulleet Ruotsin kilpaveljiksi It?merell?. Asiain n?in ollen, olivat kaikki puolalaisten yritykset saada kuninkaansa tyhmyys sovitetuksi aivan turhat. Ne onnistuivat sit? v?hemm?n, kun Juhana Kasimir yh? edelleenkin viel? lapsimaisella itsepintaisuudella piti kiinni turhista muodonasioista; esim. sinetiss??n k?ytti Ruotsin vaakunaa y.m.s.

Kuukautta my?hemmin saapui itse Kaarle X Puolaan, tuoden muassansa Ruotsista viel? 15,000 soturia. H?nell? oli siis nyt nuo "30,000 vierastamiest?" koolla, joilla Kristiina oli uhannut h?nen tulevan oikeuttansa todistamaan. Mutta n?yttip? silt?, kuin ei olisikaan niit? tarvittu. Joka paikassa otettiin h?nt? vastaan kuin vapauttajaa, ei kuin vihollista. Aateli, sotav?ki, kansa, kaikki kilpaa riensiv?t h?nelle alamaisuuttansa tarjoamaan. Niin suuri oli puolalaisten tyytym?tt?myys, niin suuri pelko yh? edemm?ksi tunkeutuvista ven?l?isist?. Mill? sit? paitsi olisi tehty vastarintaa, kun maan vakinainen sotav?ki, qvartianit, melkein kaikki olivat kaukana id?ss? sotimassa ven?l?isi? ja kasakoita vastaan.

H?diss??n n?yrtyi nyt viimeinkin Juhana Kasimir. H?n l?hetti yhden kamariherransa l?henev?? vihollista vastaan ja ilmoitti tahtovansa tulla ruotsalaisten leiriin rauhasta keskustelemaan. Mutta Kaarle X vastasi hymyillen: "Ei ole tarvis; kyll? min? sen vaivan aion itse s??st?? orpanaltani!" H?n riensikin nyt viel? kiireemmin edelleen, ja niin suuri oli h?nen luottamuksensa puolalaisten eripuraisuuteen ja kykenem?tt?myyteen, ett? h?n t?ll? pikamarssillansa vei mukanansa ainoastaan 3,000 ratsumiest? ja hiukan toistatuhatta jalkasoturia. Niin perin v?h?isen voiman kanssa saapui h?n yht?kki? Varsovan edustalle. T?h?n kaupunkiin oli runsaasti varustettu kaikkia sotatarpeita; mutta paetessaan ei ollut Juhana Kasimir muistanut j?tt?? sinne enemp?? kuin 200 miest?. N?m?t eiv?t yritt?neetk??n vastarintaa, ja niin muodoin ratsasti Kaarle X elok. 30 p. 1655 kenenk??n est?m?tt? juhlallisesti Puolan p??kaupungin portista sis??n.

Viel? toisen samanlaisen kahakan per?st? pakeni Juhana Kasimir pois valtakunnastaan. Nyt tuli sekasorto aivan yleiseksi. Lokak. 8 p., kaksi kuukautta sen j?lkeen kuin Kaarle X oli astunut rajan yli, tuotiin h?nelle Krakovan avaimet. N?in sai Puolan muinainen p??kaupunki ensi kerran 365:en vuoden j?lkeen n?hd? vihollisia muuriensa sis?puolella. Nyt antautuivat my?s viel? jalkeella olevat puolalaiset armeijat yksi toisensa j?lkeen. Lokak. 28 p. toi Potocki viimeisen sotavoiman, 11,000 qvartiania. P??llik?t l?heniv?t Kaarle X:tt? syvill? kumarruksilla ilmoittaen, ett? he tahtoivat antautua h?nen suojansa alle, koska heid?n oma kuninkaansa, maasta pakenemalla, oli heid?t hylj?nnyt. Kummallisen vastakohdan muodosti t?m? heid?n n?yr?, alamainen k?yt?ksens? heid?n komeitten pukujensa rinnalla, jotka olivat kalliista turkiksista tehdyt ja kiilsiv?t, kimaltelivat hopeaa, kultaa sek? timantteja. Oudolta oli my?s alussa Ruotsin sotureista n?ytt?nyt puolalaisten paljaaksi ajettu p??, johon maan tavan mukaan vaan oli keskelle j?tetty kaitainen tukkaviilake, joka ulottui kiirett? my?ten hamaan niskaan asti.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!