: Kalevala (1835) 1. Osa taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista by L Nnrot Elias - Finnish poetry

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

walutti, Siit' on saatu r??kkyrauta; 70. Ku lypsi tulipunasen, Siit' on tehtyn? ter?kset. Siit? sillon rauta piili, Wuoen piili, toisen s?ily, Heiluwassa hettehess?, 75. L?ikkyw?ss? l?htehess?, Suurimmalla suon sel?ll?, Tuiman tunturin laella, Jossa joutsenet muniwat, Hanhi pojat hautelewi. 80. Susi juoksi suota my?ten, Karhu kangasta samoten; Susi nosti suosta mullan, Karhu rauan kankahasta. Niin joutu jumala tielle, 85. N?ki mustia muria Suen sorkan nostimilla, Karhun kantap??n sioilla. Sanowi sanalla tuolla: 'Woi sinua rauta raukka! 90. Kun olet kurjassa tilassa, Matalaisessa majassa, Suolla sorkissa sutosen, Aina karhun askelissa.' Senp? p?iwyen per?st? 95. Rauta suosta sotkettihin, Maan liasta lietsottihin, Wetel?st? welottihin." Ukko uunilta urahti, Sanan wirkko, noin nimesi: 100. "Siit?k? se rauta synty, Siit?k? ter?s sikesi?" Waka wanha W?in?m?inen Itse wirkki, noin nimesi: "Eip? wiel? siit?k?n?, 105. Ei per?n pere?k?n?. Eip? synny rauta raukka Ilman tuimatta tuletta, Eik? kaswa karkiaksi Ilman weess? kastumatta. 110. Wietihin sepon pajahan, Alle ahjon Ilmarisen. Sano seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen: 'Jos ma sun tulehen ty?nn?n, 115. Alle ahjoni ajelen, Tulet kowan korkiaksi, Ylen kaswat kauhiaksi, Wiel? weist?t weikkoasi, Lastuat emosi lasta.' 120. Sillon wanno rauta raukka, Wanno waikian walansa, Ahjolla, alasimella, Wasarilla, walkkamilla: 'Ompa puita purrakseni, 125. Kiwen sy?nt? sy??kseni, Etten weist? welje?ni, Lastua emoni lasta.' Sillon seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, 130. Rauan ty?nt?wi tulehen, Alle ahjonsa ajeli; Tako rauan raukiaksi, Kasti weess? karkiaksi. Koitti seppo kielell?ns?, 135. Hywin maisto mielell?ns?, Ter?ksen tekomujuja, Rauan karkasuwesi?. Sano seppo Ilmarinen: 'Ei n?m?t hyw?t minulle 140. Ter?ksen tekowesiksi, Rautojen rakentomaiksi. Mehil?inen mei?n lintu! Lenn? tuonne liihyttele, Yheks?n meren ylitse, 145. Meripuolen kymmenett?; Lenn? soita, lenn? maita, Lenn? kalton kankahia; Tuo simoa siiwess?si, Kanna mett? kieless?si, 150. Seitsem?st? hein?n p??st?, Kuuen ruohosen nen?st?, Ter?ksille teht?wille, Rauoille rakettawille.' Herhil?inen Hiien lintu 155. Katselewi, kuuntelewi; Katsowi katon rajasta, Alta tuohen tuiotteli, Rautoja rakettaissa, Ter?ksi? teht?iss?. 160. Kanto k??rmehen k?hyj?, Maon mustia mujuja, Sisiliskon silm?nteit?, Sammakon salawihoja, Ter?ksille teht?wille, 165. Rauoille rakettawille. Siit? seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, Luuli mett? kantanehen, Simoa kulettanehen. 170. Sanan wirkki, noin nimesi: 'Ka n?m?t hyw?t minulle Ter?ksen tekowesiksi, Rautojen rakentomaiksi.' Oli aikoa w?h?nen, 175. Pikkuruinen piiramata; Jopa suuttu rauta raukka, Sek? suuttu, jotta sy?nty, Petti waiwanen walansa, S?i kun koira kunniansa; 180. Weisti raukka welje?ns?, Lastusi emonsa lasta, Kuni lipsahti lihaan, K?wi polwehen polosen, Weren p??sti juoksemahan, 185. Hurmehen hurahtamahan." Ukko uunilta urahti, Parta laulo, p?? j?r?hti: "Jo nyt tie?n rauan synnyn, Tajuan tawat pahimmat. 190. Ohoh sinua rauta raukka, Rauta raukka koito kuona! Joko suureksi sukesit, Kaswoit aiwan kauhiaksi, Kun sa loukoit luontoasi, 195. Sukuasi suin pitelit! Et s? sillon suuri ollut, Etk? suuri, etk? pieni, Et kowin koriakana, Et kowin kipusaskana, 200. Kun sa maitona makasit, Rieskasena riuottelit, Nuoren neitosen nisiss?, Kaswawaisen kainalossa, Pitk?n pilwen rannan p??ll?, 205. Tammen latwassa tasasen. Etk? sillon suuri ollut, Etk? suuri, etk? pieni, Kun sa tietona lep?sit, Seisoit selw?n? weten?, 210. Heiluwassa hettehess?, L?ikkyw?ss? l?htehess?, Suurimmalla suon sel?ll?, Tuiman tunturin laella. Etk? sillon suuri ollut, 215. Etk? suuri, etk? pieni, Kun sa suosta sotkettihin, Wetel?st? wellottihin, Maan liasta lietsottihin, Saatihin sawen seasta, 220. K?sikarwan kastumatta, Warpahan riwestym?tt?. Etk? sillon suuri ollut, Etk? suuri, etk? pieni, Kun sa kuonana kohisit, 225. Wannoit waiwanen walasi, Ahjolla, alasimella, Wasarilla, walkkamilla. Tulit p??st?si pahaksi, Tukastasi turmelluhuit, 230. Petit waiwanen walasi, S?it kun koira kunniasi. Ku k?ski pahalle ty?lle, Kenp' on kehnolle kehotti? Is?sik?, wai emosi, 235. Waiko wanhin welji?si, Wai nuorin sisariasi, Waiko muu sukusi suuri? Ei isosi, ei emosi, Eik? wanhin welji?si, 240. Ei nuorin sisariasi, Eik? muu sukusi suuri; Itse teit tihua ty?t?, Katkoit kalman karwallista. Tule nyt ty?si tuntemahan, 245. Pahasi parantamahan, Ennen kun sanon emolle, Wirkan wierin wanhemmalle; Enempi emolla ty?t?, Waiwa suuri wanhemmalla, 250. Kun poika pahoin tekewi, Lapsi ankein asuwi. Kukapa miehist? p?t?wi, Urohista kelpoawi, Weren suuta sulkemahan, 255. Tulemata tukkimahan? Kun ei lie minussa miest?, Ukon pojassa urosta, T?m?n tulwan tukkiata, Suonikosken sortajata, 260. Lemmoll' on k?et lihawat, Pahan miehen paksut sormet, Tulewalle tukkiaksi, Salwaksi samoajalle. Liit? sormesi lihawa, 265. Paina paksu peukalosi, Tukkeheksi tuiman rei?n, Paikaksi pahan wer?j?n. Pi?ty weri juoksemasta, Hurme huppellehtamasta, 270. Weri seiso, kuni sein?, Asu hurme, kuni aita, Kun miekka meress? seiso, Sarahein? sammalessa, Paasi pellon pientaressa, 275. Puu honka pet?ik?ss?. Waan jos mieli laatinewi Liikkua lipehimm?sti; Niin s? liikkuos lihassa, Sek? luissa luistaellos. 280. Parempi sinun sis?ss?, Alla kalwon kaunihimpi, Suonissa sorottamassa, Sek? luissa luistamassa, Kun on maahan wuotamassa, 285. Rikkohin riwestym?ss?. Sy?mess? sinun siasi, Alla keuhon kellarisi; Sinne siirr?te w?lehen, Sinne juossos joutusasti. 290. Tyywy tyrris tippumasta, Punanen putoamasta; Kun et tyywy, niin tyrehy; Tyyty ennen Tyrj?n koski, Joki Juortanan tyrehty, 295. Meri kuiwi, taiwas kuiwi, Sin? suurra poutawuonna, Tuliwuonna woimatonna. Kun ei tuosta kyll? liene, Wiel? muistan muunki keinon, 300. Huuan Hiiest? patoa, Helwetist? kattiloa, Jolla werta keitet?h?n, Hurmetta waristetahan, Weren maahan wuotamasta, 315. Hurmehen hurahtamasta." Siit' on suonia siteli, P?it? suonten solmieli, Suonilankoja lukewi, Sanoen sanalla tuolla: 310. "Soria on suonten waimo, Suonetar soria waimo, Soma suonten ketre?j?, Sorialla ketrinpuulla, Waskisella w?rttin?ll?, 315. Rautasella rattahalla, Tule t?nne tarwitessa, K?y t?nne kutsuttassa, Suonisykkyr? syliss?, Kalwok??ri kainalossa, 320. Suonia sitelem?h?n, P?it? suonen p??tt?m?h?n. Punaposki Tuonen pojka! Puno nuoroa punaista Wasten reitt?si wasenta, 325. Alla oikian k?tesi, Jolla suonia sitelen, P?it? suonten solmielen." Sill? suonia sowitti, P?it? yhtehen yhytti, 330. Suuksutusten suuret suonet, Waltasuonet wastatusten, Limitysten pienet suonet. Pani poikansa pajahan Tekem?h?n woitehia, 335. Raswoja rakentamahan, Noista hein?n helpehist?, Tuhatlatwan tutkamista, Kut oli tuotu toisialta Siit? kylm?st? kyl?st?, 340. Jonk' ei oo kuultu, eik? n?hty, Ruohon kaiken kaswantoa. Tuli poikanen pajasta Tekem?st? woitehia, Raswoja rakentamasta; 345. Ne ty?nti ukon k?tehen. Niill? woiti W?in?m?ist?, Pahoin tullutta paransi. Woiti alta, woiti p??lt?, Woiti keske? keralla, 350. Sanowi sanalla tuolla, Lausu tuolla lausehella: "Jumaloista turwa tulko, Apu einetten emist?! Warjele wakainen luoja, 355. Katso kaunoinen jumala, Jottei wiet?isi wioille, Wammoille we?telt?isi! Itse ilmonen jumala Waljastele warsojasi, 360. Rakentele ratsujasi, Aja kirjokorjinesi L?pi luun, l?pi j?senen, L?pi liikkuma lihojen, L?pi suonen solmuttoman. 365. Paa hopia luun lomahan, Kulta suonen sortumahan, Luu lihan litistym?h?n, Weri suonen solmelohon. Mist' on kalwo katkenunna, 370. Sihen kalwo kaswattele; Mist? luuta luikahtanna, Sihen luuta luikahuta; Mist? suonta sorkahtanna, Sihen suonet solmiele; 375. Kusta werta weihl?ht?nn?, Sihen werta wierettele; Kusta liikkunna lihoa, Sihen liitt??s lihoa." Siit? silkill? sitowi, 380. Kapaloiwi kaunosella, Polwea pojan p?t?sen, Warpahia W?in?m?isen. Sanowi sanalla tuolla, Lausu tuolla lausehella: 385. "Siteheksi luojan silkki, Herran kalwo katteheksi, T?lle polwelle hyw?lle, Wakasille warpahille!" Kun oli woiet p??lle pantu, 390. Warsin katsehet wakaiset, Sitte silkill? siottu, Kapaloittu kaunoisella, Pani se puoli py?rryksihin, W?in?m?isen w??nnyksihin. 395. Niin ukko kipuja k?ski, Ty?nti tuskia kowia, Keskelle kipum?ke?, Kipuwuoren kukkulalle, Kiwi? kiwist?h?n, 400. Paasia pakottamahan. Siit? wanha W?in?m?inen Jo tunsi awun totisen; Pian p??si terweheksi, Liha kaswo kaunihiksi, 405. Alta aiwan terweheksi, Keske? kiwuttomaksi, Wierilt? wiattomaksi, P??lt? nuurumattomaksi, Ehommaksi entist?ns?, 410. Paremmaksi muinostansa. Katsahtawi kaunihisti P??ns? p??lle taiwosehen; Sanowi sanalla tuolla, Lausu tuolla lausehella: 415. "Tuoltap' aina armot k?yw?t, Merkit tuttawat tulewat, Yl?h?lt? taiwosesta, Luota luojan kaikkiwallan. Jo nyt on julkinen Jumala, 420. Harras hengen haltiani, Awun mulle antanunna Noissa tuskissa kowissa, Rauan raannoissa pahoissa, Ter?ksen tekowihoissa."

Wiies Runo.

W?in?m?inen l?htee kotia, laulaa ison suunnattoman kuusen matkalla ja kuun ja otawan latwalle. Kotia tulleelta kysyy Ilmarinen, mit' oli mielipahoissa. Sanoo W?in?m?inen Pohjolassa ihanan neien olewan Ilmarista kosiin kehottawa. Ilmarinen t?st? arwelee W?in?m?iselt? itsens? Pohjolaan luwatuksi, eik? lupaa l?hte?. Niin k?skee W?in?m?inen h?nt? outoa kuusta katsomahan. L?htee W?in?m?isen kera, tulee paikalle, nousee kuuta ja otawata latwasta ottamaan. Latwaan kohottua laulaa ison tuulen W?in?m?inen, joka kuusinensa, p?iwinens?, wie Ilmarisen Pohjolaan. Siell? h?n sep?ksi kuultu pannaan sammon taonnalle. Rakentaa pajan, hankkii tuulet lietsomaan, ja takoo sammon, jonka sitte walmihina Pohjolan em?nt? kiwim?keen tallitsee. Ilmarinen itse, neien suostuttamatta, l?htee Pohjolasta kotia ja kertoo W?in?m?iselle sammon takoneensa.

Waka wanha W?in?m?inen Kohta l?htewi kotia, Pani warsan waljahisin, Ruskian reen etehen, 5. Itse reuoksen rekehen, Korjahan kohentelihen. Laski wirkkua witsalla, Hel?hytti helmiswy?ll?, Wirkku juoksi, matka joutu, 10. Reki wieri, tie lyheni, Jalas koiwunen kolasi, Korja kultanen kulisi. Ajawi, karettelewi Noita W?in?l?n ahoja, 15. Kalewalan kankahia, Itse tuon sanoiksi wirkki: "Sy? susi unen n?ki?, Tapa tauti Lappalainen; Ei sanot saawani kotia 20. En?mpi el?win silmin, Sin? ilmoissa ik?n?, Kuuna kullan walkiana, N?ille W?in?l?n ahoille, Kalewalan kankahille." 25. Siit? wanha W?in?m?inen Laulelewi, taitelewi; Laulo kuusen kukkalatwan, Kukkalatwan, kultalehw?n. Latwan ty?nti taiwahalle, 30. Puhki pilwien kohotti, Lehw?t ilmoille lewitti, Halki taiwahan hajotti. Laulelewi, taitelewi; Laulo kuun kumottamahan 35. Kultalatwa kuusosehen; Laulo oksille otawan. Ajawi, karettelewi Kohti kullaista kotia Alla p?in pahoilla mielin, 40. Kun oli seppo Ilmarisen, Takojan i?n ikuisen, Luwannut lunastimeksi, Oman p??ns? p??stimeksi, Pimi?h?n Pohjolahan, 45. Summahan Sariolahan. Seppo wastahan tulewi: "Woi sie wanha W?in?m?inen, Mit' olet pahalla mielin, Kaiken kallella kyp?rin?" 50. Sillon wanha W?in?m?inen Itse tuon sanoiksi wirkki: "Sin? seppo Ilmarinen, Lankoni emoni lapsi, L?he neitt? noutamahan, 55. P??t? kassa katsomahan, Pimi?st? Pohjolasta, Summasta Sariolasta. Kun on neiti Pohjolassa, Impi kylm?ss? kyl?ss?, 60. Jok' ei suostu sulhosihin, Mielly miehiin hywihin; Kiitti puoli pohjan maata, Kun ompi kowin koria, Lihan l?pi luu n?kywi, 65. Luun l?pi yin n?kywi. Saatat sie takoa sammon, Kirjokannen kirjaella, Niin saat neion palkastasi, Ty?st?si tyt?n ihanan." 70. Itse seppo Ilmarinen Sanan wirkko, noin nimesi: "Joko sie minun menetit Pimi?h?n Pohjolahan Oman p??si p??stimeksi, 75. Itsesi lunastimeksi! En sin? pitk?n? ik?n?, Kuuna kullan walkiana, L?he Pohjolan tuwille, Sariolan salwoksille, 80. Miesten sy?jille sioille, Urosten upottajille." Sillon wanha W?in?m?inen Itse tuon sanoiksi wirkki: "Ohoh seppo Ilmarinen, 85. L?hk?s kuusta katsomahan, Kun on nossut taiwahalle, Puhki pilwien kohonnut, Lehw?t ilmoille lewenn?, Halki taiwahan hajonna. 90. Ompi kummat kuusosessa: Kuu uusi kumottamassa, Kultalatwa kuusosessa, Ompi oksilla otawa." L?ksit kuusta katsomahan 95. Tuonne W?in?l?n aholle, Sano wanha W?in?m?inen: "Nyt sie seppo weikkoseni Noskos kuuta noutamahan, 100. Otawaista ottamahan, Kultalatwa kuusosesta." Siit? seppo Ilmatinen Nousi puuhun korkialle, Yl?h?ksi taiwahalle; 105. Nousi kuuta noutamahan, Otawaista ottamahan, Kultalatwa kuusosesta. Sillon wanha W?in?m?inen Lauloa hyr?htelewi; 110. Laulo tuulen tuppurihin, Ilman raiwohin rakenti. Sanowi sanalla tuolla, Lausu tuolla lausehella: "Ota tuuli purtehesi, 115. Ahawa wenosehesi, Wie?, wiill?tell?ksesi, Pimi?h?n Pohjolahan." Otti tuuli purtehensa, Ahawa wenosehensa, 120. Wie?, wiill?tell?ksens? Pimi?h?n Pohjolahan. Siin? seppo Ilmarinen Jopa kulki, jotta joutu, Pimi?h?n Pohjolahan, 125. Summahan Sariolahan. Kulki tuulen tiet? my?ten, Ahawan ratoa my?ten, Yli kuun, alatse p?iw?n, Otawaisten olkap?itse, 130. P??ty Pohjolan pihalle, Sariolan saunatielle; Eik? h?nt? koirat kuultu, Eik? haukkujat hawattu. Louhi Pohjolan em?nt?, 135. Pohjan akka harwahammas, Itse p??tywi pihalle, Itse enn?tti sanoa: "Mi sin? lienet miehi?si, Ja kuka urohiasi; 140. Tulit tuulen tiet? my?ten, Ahawan ratoa my?ten, Eik? koirat kohti hauku, Eik? wirka willah?nn?t." Sano seppo Ilmarinen: 145. "Emm? t?nne tullukkana Kyl?n koirien kuluksi, Willah?ntien wihaksi, N?ill? ouoilla owilla, Wer?jill? wierahilla." 150. Siit? Pohjalan em?nt? Kys?sewi wierahalta: "Oletko tullut tuntemahan, Tuota seppo Ilmarista, 155. Takojata taitawinta?" Se on seppo Ilmarinen Sanan wirkko, noin nimesi: "Itse olen seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen." 160. Louhi Pohjolan em?nt?, Pohjan akka harwahammas, Pian pistihen tupahan, Sanowi sanalla tuolla: "Neityeni nuorempani, 165. Lapseni wakawimpani, Pane p??llesi parainta, Kaunihinta kaulallesi, Ripehint? rinnoillesi, Warrellesi walkeinta; 170. Jo on seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, Saanut sammon laaintahan, Kirjokannen kirjantahan. Tuopa kaunis Pohjan tytti, 175. Maan kuulu, ween walio, Meni aittahan m?ell?; Kolme on aittoa m?ell?, Yksi on emosen aitta, Se aitta parahin aitta. 180. Siell? on arkku arkun p??ll?, Lipas lippahan lomassa; Aukasi parahan arkun, Kimahutti kirjokannen, L?ysi kuusi kultawy?t?, 185. Wiisi willaista hametta; Puki p??llens? parasta, Kaulallensa kaunihinta, Ripeint? rinnoillensa, Warrellensa walkeinta. 190. Siit? Pohjolan em?nt? K?ytti seppo Ilmarisen Tuolla Pohjolan tuwassa, Sariolan salwoksessa. Sy?tti miehen sy?neheksi, 195. Juotti miehen juoneheksi, Apatti alanen?ksi, Uuwutti unelliseksi; Pani maata matkamiehen, Neien wierehen wenytti. 200. Siit? Pohjolan em?nt? Itse tuon sanoiksi wirkki. "Ohoh seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, Saatatko takoa sammon, 205. Kirjokannen kirjaella, Yhen joukkosen sulasta, Yhen willan kylkyest?, Yhen otrasen jyw?st?, Yhen w?rttin?n muruista; 210. Niin saat neion palkastasi, Ty?st?si tyt?n ihanan." Sillon seppo Ilmarinen Sanan wirkko, noin nimesi: "Jo taisin takoa Sammon, 215. Kirjokannen kirjaella, Yhen joukkosen sulasta, Yhen willan kylkyest?, Yhen otrasen jyw?st?, Yhen w?rttin?n muruista; 220. Kun olin taiwoista takowa, Ilman kantta kalkuttawa, Ilman alkosen alutta, Riporihman tehtys?tt?." Siit? seppo Ilmarinen, 225. Takoja i?n ikuinen, L?ksi sammon laaintahan, Kirjokannen kirjantahan. Kysy paikalta pajoa, Kaikkia sepinkaluja; 230. Ei pajoa Pohjolassa, Pihti? Pimentolassa, Ei pajoa, ei paletta, Ahjoa, alasintana, Wasaroa warttakana. 235. Sillon seppo Ilmarinen Itse tuon sanoiksi wirkki: "Akat tuosta tuskautoho, Herjat kesken heitt??h?; Waan ei mies pahempikana, 240. Uros untelompikana." Etsi ahjonsa alusta, Leweytt? lietsehens?, Pohjolan kiwim?ell?, Rautasella kalliolla, 245. Wuorella ter?ksisell?. L?ysi paikkoa palasen Aloa aniw?h?sen, Johon paino palkehensa, Lewitteli lietsehens?, 250. Alasimensa asetti. Pani orjat lietsomahan, Palkkalaiset painamahan; Orjat lietso l?yhytteli, Palkkalaiset painatteli; 255. Lietso p?iw?n, lietso toisen, Lietso kohta kolmannenki, Syli sytt? hartiolla, Kyyn?r? kywent? p??ss?, Waaksa muulla wartalolla, 260. Kortteli kowa nokea. Jo p?iw?ll? kolmannella Itse seppo Ilmarinen Katso ahjonsa alusta, Lietsehens? liepehi?: 265. "Saako sampo walmihiksi, Kirjokansi kirjatuksi?" Ei saa sampo walmihiksi, Kirjokansi kirjatuksi. Siit? seppo Ilmarinen 270. Saapi tuulet lietsomahan; Lietso tuulet l?yhytteli, It? lietso, lietso l?nsi, Etel? enemm?n lietso, Pohjanen puhu kowasti. 275. Lietso p?iw?n, lietso toisen, Lietso kohta kolmannenki; P?iw?ll?p? kolmanella Itse seppo Ilmarinen Katso ahjonsa alusta, 280. Lietsehens? liepehi?; Sampo tungeksen tulesta, Alta ahjonsa ajaksen. Siit? seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, 285. Takoa taputtelewi, Ly?? lyyh?yttelewi, Pajassa owettomassa, Ilman ikkunattomassa. P?iw?t sampoa takowi, 290. Kirjokantta kalkuttawi, Y?t on neitt? miestytt?wi, Impe? lepyttelewi. Saipa sampo walmihiksi, Kirjokansi kirjotuksi; 295. Ei saa impi miestytyksi, Neitonen lepytetyksi. Siit? jauho uusi sampo, Kirjokansi kiikutteli; Jauho purnon puhtehessa, 300. Jauho purnon sy?t?wi?, Purnon toisen my?t?wi?, Kolmannen kotipitoja. Niin ihastu Pohjan akka, Saatto sitte sammon tuonne 305. Waaran waskisen sis?h?n, Pohjolan kiwim?kehen, Yheks?n lukun taaksi. Sihen juuret juurruttele Yheks?n sylen syw?lle; 310. Juuren juurti maaem?h?n, Toisen wesiwiertehesen, Kolmannen kotim?kehen. Itse seppo Ilmarinen, Takoja i?n ikuinen, 315. Allap?in pahoilla mielin, Kahta kallella kyp?rin, Jo tuossa ajattelewi, Pitkin p??t?ns? pit?ne Miten olla, kuin ele?, 320. Pimi?ss? Pohjolassa. Sano Pohjolan em?nt?: "Ohoh seppo Ilmarinen, Laatisiko mieli menn?, Elomaille entisille? 325. Sano seppo Ilmarinen: "Sinne mieleni tekisi Elomaille entisille, Kotihini kuolemahan." Louhi Pohjolan em?nt? 330. Sy?tti miehen, juotti miehen, Panewi per?h?n purren, Nosti tuulen tuulemahan; Sill? seppo Ilmarinen Matkasi omille maille, 335. Kohti kullaista kotia, Entist? elosioa. Kysy wanha W?in?m?inen Ilmariselta sepolta: "Weli seppo Ilmarinen, 340. Lankoni emoni lapsi, Joko laait uuen sammon, Kirjokannen kirjaelit?" Sano seppo Ilmarinen, Itse laatia pakisi: 345. "Jopa jauho uusi sampo, Kirjokansi kiikutteli; Jauho purnon puhtehessa, Jauho purnon sy?t?wi?, Purnon toisen my?t?wi?, 350. Kolmannen pielt?wi?."

Kuues Runo.

Lemmink?inen yrit?ksen Pohjan tytt?? kosihin. Emo kielt?? l?htem?st?, surmaa Pohjan noijilta pojalleen pelk??w?. Lemmink?inen jo p??t?ns? harjaawa nakkaa suan k?est?ns? lausumalla, sillon h?nt? surmattawan, konsa suka werta wuotanee. Niin waraeleksen ja l?htee matkalle. Tulee kyl??n, ajaa talo talolta ja kysyy jo kahestaki paikasta hewosensa riisujata. Ei saanut, ajaa eille Pohjolan pihalle. Kuulee tuwassa laulajoita ja pist?ksen sis?lle. Ihmetell??n ku lienee outo, kun h?nt? ei koiratkana haukkune. Lemmink?inen wirkkaa ei siksi tulleensakan ja alkaa lauloa. Niin laulo miehet kunne kunki tuwasta, yhen waan heitti laulamatta wanhan sokia ukon. Kysy ukko miksi h?nt?kin ei laulanut. Sanoo Lemmink?inen ei senlaiseen herjaan koskewansa. T?st? ukko suuttunut l?htee Tuonelan joelle siell? Lemmink?ist? uottawa.

Itse lieto Lemmink?inen, Itse kaunis kaukomieli, L?hti?ksens? kokewi, Tullaksensa toiwotteli 5. Pohjan poikajen tulille, Lapin lasten tanterille. Kes?n kengitti hewoista, Talwen rautoja rakenti, Waljasti tulisen ruunan 10. Tulisella tanterella; Wesi tippu wempelest?, Raswa rahkehen nen?st?. Niin sanowi Lemmink?inen: "Oi emoni, waimo wanha, 15. Jospa paitani pesisit Mustan k??rmehen mujuilla, Kes?kuilla kuiwoaisit, Mun kosihin menn?kseni Neitt? kylm?st? kyl?st?, 20. Piikoa Pimentolasta." Emo kielte? k?kewi, Warotteli waimo wanha: "Ell?s menk? poikueni Ilman tieon tiet?m?tt?, 25. Ilman taion taitamatta, Pohjan poikajen tulille, Lapin lasten tanterille; Siell? Lappi laulanewi, Tunkenewi Turjalainen, 30. Suin sytehen, p?in sawehen, Kypenihin kyyn?swarsin, Koprin kuumihin porohin." Niin sanowi Lemmink?inen: "Jo minua noiat noitu, 35. Noiat noitu, kyyt kiroili, Koki kolme Lappalaista, Yhten? kes?iss? y?n?, Alasti alakiwell?, Ilman wy?tt?, waattehitta. 40. Sen werran minusta saiwat, Min kirwes kiwest? saapi, Napakaira kalliosta, J?rky j??st? iljanesta, Tuoni tyhj?st? tuwasta. 45. Jos tahon tasalle panna, Miesten werroille wete?, Itse laulan Lappalaisen, Itse tungen Turjalaisen, K?sin kalman kattilahan, 50. Koprin ilmahan kowahan, Polwin hyyt? hyppim?h?n, S??rin j??t? s?rkem?h?n, Riitett? rep?sem?h?n; Laulan halki hartionsa, 55. Puhki leukansa puhelen, Paian kauluksen kaheksi, Rikki rintalastasesta." Emo kielte? k?kewi, Warotteli waimo wanha: 60. "Ell?s wainen poikueni L?hk? neitt? Pohjolasta, Piikoa Pimentolasta; Tuho ainaki tulewi, Hukka lieto Lemmink?ist?, 65. Tuho poikoa p?t?ist?. Ei sinussa laulajaa, Pohjan poikien sekahan, Etk? tunne kielt? Turjan, Maha lausua Lapiksi." 70. Sillon lieto Lemmink?inen, Oli p??t?ns? sukiwa, Hapsiansa harjaawa, L?hti?ksens? kosihin, Menn?ksens? Pohjolahan. 75. Suan orrelle ojensi, Harjan paino patsahasen; Itse tuon sanoiksi wirkki: "Sillon on hukka Lemmink?ist?, Tuho poikoa p?t?ist?, 80. Kun suka werin waluwi, Harja hurmehin loruwi." Siit? l?ksi Lemmink?inen Wasten kieltoa emonsa, Warotusta wanhempansa. 85. Miss? mies waraeleksen? Jo w?hin waraeleksen Owen suussa alla orren, Pirtin pihtipuolisessa, Wer?jill? wiimmesill?. 90. Ei oo ne warat w?kew?t, Miss? mies waraeleksen? Korwalla tulisen kosken, Pyh?n wirran py?rtehess?; Siin? mies waraeleksen, 95. Hy?teleksen, wy?tteleksen, Rautapaitohin paneksen, Ter?sw?ihin telkit?ksen. Sanowi sanoilla n?ill?: "Mies on lustuissa lujempi, 100. Rautapaiassa parempi, Ter?swy?ss? tenhosampi, Noien noitien noroille, Tietomiesten tienohille, Jottei huoli huonommista, 105. Tottele hywi?k?n?." Laski wirkkua witsalla, Hel?hytti helmiswy?ll?; Wirkku juoksi, matka joutu, Reki wieri, tie lyheni. 110. Ajo p?iw?n, ajo toisen, Kohta kolmannen ajawi. Kyl? wastahan tulewi; Ajoa suhuttelewi Alimmaista tiet? my?ten 115. Alimmaisehen talohon. Yli kynnyksen kysywi, Lausu lakkapuun takoa: "Oisiko talossa taassa Rinnukseni riisujaa, 120. Aisani alentajoa, Luokin lonkahuttajoa?" Lausu lapsi lattialta, Poika portahan nen?lt?: "Ei ole talossa taassa 125. Rinnuksien riisujaa, Aisojen alentajoa, Luokin lonkahuttajoa." Mit? huoli Lemmink?inen; Laski wirkkua witsalla, 130. Hel?hytti helmiswy?ll?, Ajoa suhuttelewi Keskimm?ist? tiet? my?ten Keskimm?isehen talohon. Yli kynnyksen kysywi, 135. Lausu lakkapuun takoa: "Oisiko talossa taassa Rinnukseni riisujoa, Aisani alentajoa, Luokin lonkahuttajoa?" 140. Lausu akka lattialta, Kielipalku pankon p??st?: "Kyll? saat talosta taasta Rinnuksesi riisujoita, Aisasi alentajoita, 145. Luokin lonkahuttajoita; Ompa kyll? kymmenenki, Saatpa jos tahot satoja, Jotka sulle kyyin saawat, Antawat ajohewosen, 150. Yli meret menn?ksesi, Lammit luikahellaksesi, Is?nt?si iltaselle, Em?nt?si einehelle, Muun perehen murkkinalle. 155. Saaha kukkona kujahan, Kanan lassa kartanolle, Menn? kynsin kynnyksess?, Poikkipuolin portahalla, Siwun sintsin lattialla." 160. Mit? huoli Lemmink?inen, Sanan wirkko, noin nimesi: "Oisi akka ammuttawa, Koukkuleuka kolkattawa." Laski wirkkua witsalla, 165. Hel?hytti helmiswy?ll?; Ajoa suhuttelewi Wierimm?ist? tiet? my?ten Wierimm?isehen talohan. Niin pihalle tultuansa 170. Ly?pi maata ruoskallansa; Utu nousi ruoskan tiest?, Mies nuori u'un seassa, Sep? riisu rinnuksia, Sep? aisoja alenti, 175. Sep? luokit lonkahutti. Siit? lieto Lemmink?inen Itse korwin kuuntelewi; Kuuli ulkoa runoja, L?pi sammalen sanoja, 180. L?pi lauan laulajoita, L?pi sein?n soittajoita. Meni nurkasta tupahan, Sai sis?h?n salwomesta, Jott' ei h?nt? koirat kuultu, 185. Eik? haukkujat hawattu. Tupa oli t?ynn? tuppisuita, Jakku miehi? jaloja, Siltalauat laulajoita, Owen suu osoawia, 190. Siwusein? soittajoita, Peripenkki tiet?ji?, Karsina karehtioita; Nuo laulowat Lapin wirtt?, Hiien wirtt? winguttiwat. 195. Itse Pohjolan em?nt? Liikku sillan liitoksella, Lieho keskilattialla. Sanowi sanalla tuolla: "Olipa t?ss? ennen koira, 200. Rakki rauan karwallinen, Lihan sy?j?, luun puria, Weren uuelta wet?j?; Mi sin? lienet miehi?si, Ja kuka urohiasi, 205. Kun ei sua koirat kuultu, Eik? haukkujat hawattu." Sano lieto Lemmink?inen: "En m? t?nne tullutkana Tawoittani, tieottani, 210. Mahittani, maltittani, Ilman innotta is?ni, Waruksitta wanhempani, Suuhun Untamon susien, Kitahan kirokawetten." 215. Siit? lieto Lemmink?inen Itse l?ihen loihtiaksi, Laikahutti laulajaksi; Laulo laulajat parahat Pahimmiksi laulajoiksi, 220. Kiwikintahat k?tehen, Kiwiharkko hartioille, Kiwilakki p??laelle, Kiwet suuhun syrjin sy?sti, Paaet lappehin lapeli, 225. Parahille laulajille, Tiet?wimmille runoille. Niin laulo mokomat miehet Kissan kirjawan rekehen, Kissan tuonne kii?tell?, 230. Ete?mm? enn?tell?, Pohjan pitk?h?n per?h?n, Lapin laajahan salohon, Kuss' ei kule karjan kynsi, Waella hewosen warsa. 235. Ja laulo mokomat miehet Lapin laajalle lahelle, Miesten sy?j?lle sel?lle, Urosten upottajalle, Josta welhot wett? juowat, 240. Tulikulkut tuioawat. Ja laulo mokomat miehet Rutjan koskehan kowahan, Kinahmehen ilki?h?n, Johon puut p?in putoowat, 245. Perin wieriw?t pet?j?t, Hongat latwoin lankiawat. Siin? lieto Lemmink?inen Laulo nuoret, laulo wanhat, Laulo kerran keski laaun, 250. Yhen heitti laulamatta Ulappalan ukko wanhan, Ukko wanhan umpisilm?n. Niin ukko sanoiksi wirkki: "Oi sie lieto Lemmin poika, 255. Laulot nuoret, laulot wanhat, Laulot kerran keski laaun, Niin miks et minua laula?" Se on lieto Lemmink?inen Sanan wirkko, noin nimesi: 260. "Niin siks en sinua laula, Kun s? miess? nuorempana Makasit oman emosi, Wanhempasi waiwuttelit; Itse herjasit heposet, 265. Juoksuttelit suorajouhet, Suon sel?ll?, maan nawalla, Ween liiwan liikkumilla." Ulappalan ukko wanha, Ukko wanha umpisilm?, 270. Kowin suuttu ja wihastu; Meni ulos usta my?ten, Pihalle wajoa my?ten, Juoksi Tuonelan joelle, Siell? katso Kaukomielt?, 275. Wiikon wuotti Lemmink?ist?.

Seitsem?s Runo.

Lemmink?inen kysyy Pohjolan akalta tytt?? puolisoksensa ja pannaan ansioty?lle hirwe? Hiien nurmien perilt? hiiht?m??n. Laatii uuet sukset ja l?htee mets?lle uhkaamalla ei sit? olewan jota suksillansa ei saawuttaisi. Hiisi kuultua uhkaamisen tek?si hirwen jota Lemmink?inen tawottelee siks ett? sukset muutamassa lujassa potkaamassa taittuwat poikki. Siit? h?n mets?miehen tawoin lu'uilla ja mets?n haltioita rukoelemisella kokee saalihinsa saaha, joka wiimmen toki luonnistuki. Niin toistaa h?n anomuksensa ja pannaan uuelle ty?lle Hiien hewoista suistamaan. Sen suistaa ja pyyt?? kolmannesti tytt??. Nyt m??r?t??n h?nelle ty?ksi yhell? yritt?m?ll? joutsen Tuonelan joesta ampua. L?htee Tuonelan joelle ja surmataan ukolta, joka siell? oli h?nt? wahtaawa. P??lliseksi hakkaa h?nen Tuonen poika wiieksi muruksi miekallansa.

Niin sanowi Lemmink?inen: "Anna akka tytt??si, Sek? nuorta morsianta, En tuota pahoin pit?isi; 5. Syliss?ni sy?ess?ni, K?siss?ni k?yess?ni, Sel?ss?ni seistess?ni, Maatessa mahani alla." Sano Pohjolan em?nt?: 10. "?sken annan tytt?reni, Sek? nuoren morsiamen, Kun sa hiihat Hiien hirwen Hiien peltojen perilt?." Sillon lieto Lemmink?inen, 15. Itse kaunis Kaukomieli, Sykysyn lyly? laati, Kes?n ketti kalhuansa, P?iw?n sauoa salitti, Toisen toista kirjotteli. 20. Saipa sukset walmihiksi, Kalhunsa kanineheksi. Sillon lieto Lemmink?inen Itse tuon sanoiksi wirkki: "Ei olle sit? mets?ss? 25. Jalan nelj?n juoksewata, Kut' ei n?ill? yll?tet?, Kaunihisti kannateta, Kalhuilla pojan Kalewan, Laatimilla Lemmink?isen." 30. P??ty Hiisi kuulemassa, Jumala t?hy?m?ss?; Hiisi hirwi? rakensi, Jalopeuroa sukesi, P??n m?k?si m?tt?h?st?, 35. Jalat rannan raippasista, S??ret aian seip?hist?, Sel?n aian aiaksesta, Korwat lammin lumpehista, Ketun kuusen koskuesta, 40. Muun lihan lahosta puusta, Silm?t kuukkunan kiwest?. Laski k?tt? lautaselle, Itse neuo hirwe?ns?, Kun kukin sukimoansa, 45. Itse ilmoin luomoansa: "Nyt sie juokse Hiitten hirwi, Jalkoa jalo tewana, Poropetra poimettele, Poron poikimasioille, 50. Lapin lasten tanterille." Siit? juoksi Hiitten hirwi, Jalkasi jalo tewana, Poropetra poimetteli, Pohjan aitojen peritse, 55. Lapin lastutanteritse; Potkasi koan owea, Kaato kattilat tulelta, Selin keiton keikahutti, Lihat tuhkahan tuherti, 60. Liemet lietehen lewitti, Itse eillehen menewi. Lapin lapset itkem?h?n, Lapin koirat haukkumahan, Kyl?n naiset nauramahan. 65. Tuli weitikk? werew?, Sano kaunis Kaukomieli: "Mit? t??ll? immet itki, Mit? t??ll? naiset nauro, Kuta t??ll? koirat haukku?" 70. "Juoksi t?st? Hiitten hirwi, Jalkasi jalo tewana, Poropetra poimetteli; Potkasi koan owea, Kaato kattilat tulelta, 75. Selin keiton keikahutti, Lihat tuhkahan tuherti, Liemet lietehen lewitti, Itse eillehen menewi." Siit? weitikk? werew? 80. Lykk?si lylyn lumelle, Kun on woina wuolakenna; Kanto kattawan awuksi, Kun on kiit?w?n hawukan; Kanto kaksi sauoansa 85. Kahen puolin kalhustansa; Saan makso saua markan, Toinen ruskian reposen. Siit? kerran potkasewi Silm?n sint?m?tt?m?h?n, 90. Potkasewi kerran toisen Korwan kuulemattomahan, Potkasewi kolmannenki Jo tawotti Hiien hirwen. Kokan koiwusen rakenti, 95. Tarhan tammisen tawotti: "Siin? seiso Hiien hirwi, Poropetra poimettele!" Selke? silittelewi, Taljoa taputtelewi: 100. "Sopisipa taassa maata Nuoren neitosen keralla." Siit? kiihty Hiien hirwi, Poropetra potkimahan; Kokan koiwusen lewitti, 105. Tarhan tammisen hajotti, Itse eillehen menewi. Siit? weitikk? werew? Wiel? kerran potkasewi, Lysm?tti lyly l?west?, 110. Taittu kalhu kannan tiest?, Saua katki k??n siasta, Toinen somman suowerosta. Itse juoksi Hiien hirwi, Jottei p??t?n? n?kynn?, 115. Silm?n sint?m?tt?m?ksi, Korwan kuulemattomaksi. Siit? lieto Lemmink?inen, Itse kaunis Kaukomieli, Wiel? muisti muunki keinon, 120. Toki toisen tien osasi; Sauowi sanalla tuolla, Lausu tuolla lausehella: "Joko hiihan hiljalleni, Werkkahalleni wetelen; 125. Hiljallehen huono k?ypi, Sauan woimaton pit?wi. Heit?n poies hein?keng?t, Panen talwitallukseni, Sykysyiset syylinkini, 130. Metsolahan menn?kseni, Mets?n tytt?jen tyk?h?n, Sinipiikojen pihalle, Hawulinnan liistehille. Minun sukseni kuluwat, 135. Hopiaiset hoikkenewat; Otan Hiien hienot sukset, Lemmon lepp?set siwakat, Niill? hiihan Hiien maita, Lemmon maita l?yhyttelen, 140. Hiihan kohti korwen rannan, Salon sint?w?n sis?lle. Tuolta korpi kuummottawi, Tuolta sint?wi sinerw?; Tuonne mieleni tekewi, 145. Aiwoni ajattelewi, Muien miesten metsimaille, Urosten er?saloille. Otan kolme koiroani, Wiisi willa h?nte?ni, 150. Seitsem?n sepeli?ni; Kohottelen koiriani, Jouwuttelen jousiani, Suksiani suin puhelen. Suksi on jalkoa sukua, 155. Jousi k?tt? joukkioa, P?re nuoli, puu wasama. Koirani ker?n? wieri, Kyl?n kukka kuulusana, Sukseni ma'a matona. 160. Niin on h?nt? koirallani, Kun komehin korpikuusi; Niin on silm?t koirallani, Kun on suurin suitsirengas; Niin on hammas koirallani, 165. Kun on wiikate Wirossa. Sin? koirani komehin, otukseni oiwallisin! Juoksuttele, jouwuttele, Ahomaita aukehia; 170. Juokse tuonne toisualle Mielusahan metsolahan, Tarkkahan Tapiolahan. Kowa ilma koskenewi, Rakkihini rapsuawi, 175. Niin min? sanon mokomin, Sanon, kun sano isoni: Tellerwo Tapion neiti, Mielikki mets?n mini?! Kukuttele koiroani, 180. Haukuta hakioani, Sis?ll? salon sinisen, Korwen kultasen koissa. W??nn? wainu wempelelle, Tuhku kaarelle siwalla, 185. Ly? l?yly etemp??ki, Kanna wainu kaukempoa, Tulla koiran sieramihin, Wilullaki, wihmoillaki, S?ill?ki, satehillaki; 190. Jotta koiran kohti juosta, Penun julki julkotella, Mielusassa metsolassa, Tarkassa Tapiolassa. Niinp' ennen sano isoni, 195. Wieri waltawanhempani, Kun ei koira kohti juossut, Penu oikein osannut: Ku on koirani kokenut, Mik? hallin haittaellut; 200. Ku on tukki koiran turwan, Wainukullan salpaeli Kun ei koira kohti hauku, Penu oikein osoa? Kyll? tie?n koiran synnyn, 205. Arwoan alun penuen: Tuulelt' on penuen tunti, Ahawalta koiran alku. Portto Pohjolan sokia, Ulappalan umpisilm?, 210. Perin tuulehen makasi, Pallehin pahaan s??h?n, Selin luoen luotehesen, Kaltoin kaarnapohjasehen. Tuuli nosti turkin helmat, 215. Ahawa hamehen helmat, Teki tuuli tiineheksi, Ahawa awulliseksi. Mit? kantawi kohussa. Koiran tuo kohussa kanto, 220. Penun alla pernojensa, Maksoissansa maan itikan. Ku kanto kapalonuorat? Hawon akka raiwokerta, Se kanto kapalonuorat, 225. Lapsen karkian kapalon, Liinoissansa liikutteli, Helmoissansa heilutteli. Penitar waliwo waimo, Ulappalan umpisilm?! 230. Tule lasta p??st?m?h?n, Poikoa peritt?m?h?n; Tuli lukko koiran suuhun, Haitta haukun hampahisin, Ota lukko koiran suusta, 235. Haitta haukun hampahista; Ota sulku suun eest?, Kapu kielen kantimesta, Anna koiran kohti juosta, Penun oikein osata. 240. L?hen nyt miehist? mets?lle, Urohista ulkot?ille; Lepy lehto, kostu korpi, Taiwu ainoinen Tapio! Ihastu jumalan ilma, 245. Miehen menness? mets?lle! Ota mets? mieheksesi, Urohoksesi Tapio, Korpi kolkkipojaksesi! Soita mets? kanteletta, 250. Kukuta salo k?ke?. Jotta kulta kuunteleisi, Hopia tilin tekisi, Alla kuusen kultalatwan, Alla kaunihin katajan. 255. Matalainen mulla mahti, Lyhyk?inen onnen lykky, Sukset kultaset kuluwat, Hopiaiset hoikkenewat; Ik?w? minun tulewi, 260. Ik?w? tulettelewi, Kun ei oo kullan muuttajoa, Hopian wajehtajoa. Ik?w' on iloton ilta, P?iw? pitk? saalihiton. 265. Joko suuttu suuri luoja, hallan antaja wihastu, Kun ei anna aionkana, Harwonkana hoiwauta? Ell?s suuttuo jumala, 270. Maan pit?j? pillastuo; Toki anna aiallani, I?ll?ni ilmauta, Kun ma ainosin anelen, Kielin kullan kuikuttelen. 275. Miks et anna antoluoja, Lupoa luja jumala? Ei ne muutkana paremmat, Eik? pyyt?j?t pyhemm?t; Eip? miesten muienkana 280. Sinisemm?t silmiripset, Koriammat kulmakarwat, Jalan heitto hempi?mpi. Muut ne wiew?t wiekkahuulla, Muut ottawat ounahuulla, 285. Mie en weisi wiekkahuulla, En ottaisi ounahuulla, Weisin waiwani n??st?, Ottaisin omasta ty?st?. Mik? mieli, mik? muutos, 290. Mielusassa metsolassa; Entinen mets?n em?nt? Oli kaunis katsannolta, Ihana imertimilt?, K?et olit kullan k??rehiss?, 295. Sormet kullan sormuksissa, P?? kullan p?tinehiss?, Tukat kullan suortuwissa, Korwat kullan koltuskoissa, Silm?ripset simpsukoissa; 300. Nykynen mets?n em?nt? Ruma on warsin rungoltansa, Ilki? imertimilt?, K?et on witsak??rehiss?, Sormet witsasormuksissa, 305. P?? witsa p?tinehiss?, Tukat witsa suortuwissa, Korwat witsa koltuskoissa, Kaula witsa helmil?iss?. Miss? nyt antaja asuwi, 310. El?wi hyw? em?nt?, Puhas muori puuhoawi? Tuolla antaja asuwi, El?wi hyw? em?nt?; Puhas muori puuhoawi, 315. Sakaroilla sarwilinnan, Mets?n linnan liepehill?. Eilen mie k?win mets?ss?, Kolm' on linnoa mets?ss?; Yksi puinen, toinen luinen, 320. Kolmansi kiwinen linna, Se linna em?nn?n linna, Kuus' on kulta ikkunoa Kunki linnan kulmanteella. Mie katsoin sis?h?n noista, 325. Siell? antajat asuwat, Ja wiruwat wiljan eukot. Mielikki mets?n em?nt?, Puhas muori, muoto kaunis! Ly?te lykkywaattehisin, 330. Antipaitohin panete; Aukase metinen arkku, Mesilipas liikahuta, Metiselt? m?tt?h?lt?, Kultaselta kunnahalta. 335. Tuo mulle mets?n olutta, Mets?n mett? juoakseni; Mets?ss' on olutta paljon, Mets?ss? mesi makia. Hiero kahta k?mment?si 340. Nyperr? hypehi?si, Pane kulta kulkemahan, Hopia waeltamahan, Wasten miest? walkiata, Kowin koiwun karwallista. 345. Metsolan metinen neiti, Mets?n piika pikkarainen! Soitellos mesinen pilli, Simapilli piiparoita, Korwalle ehon em?nn?n; 350. Et em?nt? lienekk?n?, Jos et piikoa pit?ne, Sata piikoa pit?ne, Tuhat muuta k?skyl?ist?, Karjan kaiken kaitsiata, 355. Wiitsi?t? wiljan kaiken. Mielikki mets?n mini?, Tuulikki tyt?r Tapion! Ota piiska pihlajainen, Katajainen karjan ruoska, 360. Takoa Tapiowaaran, Tuomiwaaran tuolta puolen, Jolla witsot wiljoasi, Karkottelet karjoasi. Aja wilja wieremmille, 365. Aukeimmille ahoille; Jok' on laiska juoksemahan, Sit? laske lautaselle; Joka tielt? pois menewi, Sit? silmille siwalla, 370. Tielle korwasta kohota. Oja wastahan tulewi, Puro tiell? poikkipuolen; Silkki sillaksi siwalla, Punalanka portahaksi. 375. Mets?n ukko halliparta, Mets?n kultanen kuningas! Pane nyt mets?t miekka wy?lle, Salot kalpio k?tehen; Salot pannos palttinahan, 380. Mets?t werkahan wet??s, Haawat kaikki haljakkoihin, Kuuset kultihin rakenna, Wanhat hongat waskiwy?lle, Pet?j?t hopiawy?lle, 385. Koiwut kulta kalkkaroihin. Paa kun panit muinoselta Sinun antiaikoinasi, Minun pyyt?p?iwin?ni; Menty? minun mets?lle, 390. Ja salolle saatuani, Korwelle kohottuani, M?en p??lle p??sty?ni, Kuuna paisto kuusen oksat, Hopiana hongan oksat, 395. P?iw?n? pet?j?n latwat, Haawan latwat haljakkoina; Kuuna paisto kuulu poika, P?iw?n? tyt?r p?t?w?. Awa aittasi awara, 400. Luinen lukko lonkahuta; Ota kultanen kurikka, K?y?s waskinen wasara, Jolla korwet kolkuttelet, Salot synk?t sylkyttelet, 405. Wiljan syntym?sioilla, Rahan karwan kaswinmaalla, Jotta wilja wirtoaisi, Sek? karja karkuaisi, Miehen etsiw?n etehen, 410. Uron ottawan ohille. Aita kultanen kuwoa, Hopiainen pyst? pist?, Juosta karjan joutusasti, Wikew?sti wiilletell?, 415. Kullaista kujoa my?ten, Hopiaista tiet? my?ten. Jospa karja karkuaisi, Eli wilja wiereht?isi, Niin s? aitoa kohenna; 420. Kun h?n katsowi ylitse, Sillon aitoa ylenn?; Kuni katsowi alatse, Sillon aitoa alenna; Kun ei wilja wierem?ll?, 425. Sillon aita annollansa. Hiien poika pikkarainen, Hypp??j? hyw?n sel?n. paljastele warsoasi, Rakentele ratsuasi, 430. Ota kulta kannuksesi Hopiaisen orren p??st?, Kultasesta lippahasta, Kaskisesta wakkasesta; Sill? kutkuta kuwetta, 435. Sek? kaiwa kainaloita, Anna juosta joutusasti, Wikew?sti wiilletell?, Waskisissa waljahissa, Kultasissa kahlehissa. 440. Aita wastahan tulewi, Riehto aitoa rep?se Wiielt? witsasw?lilt?, Seitsem?lt? seip?h?lt?, Kaheksalta kannon p??lt?. 445. Ota witsa wiitt? sylt?, Koiwu kolmia tapoa, Jolla witsot wiljoasi, Karkottelet karjoasi. Kun ei t?ywy t?nnemp?n?, 450. Niin tuo tuolta tuonnempoa Takoa Tanikan linnan, Hiien linnan liepehilt?, Uroholle pyyt?j?lle, Miehelle anelewalle. 455. Mimerkki mets?n em?nt?, Waimo puhaswarrellinen, Mets?n ukko halliparta, Mets?n kultanen Kuningas! Tule nyt kullan muuttelohon, 460. Hopian wajehtelohon. Minun on kullat kuun ikuiset, P?iw?n poloiset hopiat, Isoni soasta saamat, Tawottamat tappioista; 465. Ne kuluwat kukkarossa, Tummentuwat tuhniossa, Kun ei oo kullan muuttajoa, Hopian wajehtajoa. Tule nyt kullat ottamahan, 470. Hopiat walitsemahan; Minun on kullat kirkkahammat, Sinun kullat karwasemmat. Lempiliinasi lewit? Alle minun kultieni, 475. Kullan maahan tippumatta, Hopian riwestym?tt?, Kullat annan kynsillesi, K?mmenellesi hopiat." Sill? lieto Lemmink?inen 480. Toki hiihti Hiien hirwen Hiien peltojen perilt?; Itse l?msens? l?hetti Hiien hirwen hartioille, Kaulalle kameli warsan, 485. Jott'ei potkinut kowasti, Selke? silitt?ess?. Sano tuolta tultuansa, Pohjolahan saatuansa: "Jo ma hiihin Hiien hirwen 490. Hiien peltojen perilt?; Anna akka tytt??si, Sek? nuorta morsianta." Sano Pohjolan em?nt?: "?sken annan tytt?reni, 405. Sek? nuoren morsiamen, Kun sa suistat suuren ruunan, Hiien ruskian hewosen, Hiien warsan waahtileuan, Joll' on rautaset kapiot, 500. Ter?ksiset temmottimet, Tuli tukka, rautaharja." Sillon lieto Lemmink?inen Otti kulta ohjaksensa, Hopiaisen marhaminnan, 505. L?ksi hewosen hakuhun, Suwikunnan kuuntelohon Hiien nurmien perilt?. Astua taputtelewi, K?y? kullerroittelewi, 510. Wihannalle wainiolle, Pyh?n pellon pientarelle. Siell? etsiwi hewoista, P??t? puiti katselewi, Suwikunnan suitset wy?ll?, 515. Warsan waljahat olalla. Iski silm?ns? it?h?n, K??nti p??t? p?iw?n alle, N?ki hiekalla hewosen, Kuloharjan kuusikolla, 520. Senp' on tukka tulta tuiski, Harja suihkisi sawua. Niin sanowi Lemmink?inen: "Ukko taiwahan napanen, Remupilwen reunahinen, 525. Taiwo auoksi awaos, Ilma riehoksi rewit?; Ilma kaikki ikkunoiksi, Taiwon kansi kahtaloksi. Sa'a lunta sauan warsi, 530. Kiehittele keih?swarsi, Harjalle hyw?n hewosen, Pyh?n laukin lautasille; Kylm? j??t? kyyn?ri? Otsahan pyh?n orihin." 535. Sato ukko uutta lunta: Wisko hienosta witi?, Kokonansa kolme sylt?, Harjalle hyw?n hewosen, Pyh?n laukin lautasille; 540. Kylmi j??t? kyyn?ri?, Otsahan pyh?n orihin. Siit? lieto Lemmink?inen Meni luota katsomahan, Likelt? t?hy?m?h?n, 545. Itse tuon sanoiksi wirkki: "Hiiest? hewosen synty, kuoresta walion warsan; Hiien warsa waahtileuka, Hiien ruskia heponen. 550. Tuoppa kultaturpoasi, Pist? p??t?si hopia, Kultasihin suitsiloihin, Waskisihin waljahisin; Ei t??ll? pahoin piet?, 555. Aiwan ankein ajeta." Sill? suisti suuren ruunan, L?ngitti jalon herwosen, Hiien warsan waljasteli, Wihannalla wainiolla, 560. Pyh?n pellon pientarella. Pisti suitset kullan suuhun, P?itsens? hopian p??h?n; Itse istuwi sel?lle, L?ihen reisin ratsahille, 565. Laski wirkkua witsalla, Hel?hytti helmiswy?ll?, Ajoa tomuttelewi Luoksi ankaran anopin. Sano tuonne saatuansa: 570. "Jo nyt suistin suuren ruunan, L?ngitin jalon hewosen, Hiien warsan paljastelin, Wihannalta wainiolta, Pyh?n pellon pientarilta, 575. Sek? hiihin Hiien hirwen Hiien nurmien perilt?; Anna akka tytt??si, Sek? nuorta morsianta." Sano Pohjolan em?nt?: 580. "?sken annan tytt?reni, Sek? nuoren morsiamen, Kun ammut joutsenen joesta, wirrasta wihannan linnun; Tuonen mustasta joesta, 585. Pyh?n wirran py?rtehest?; Yhen nuolen nostannalta, Yhell? yritt?m?ll?, Yhen jalkasi sialta." Siit? lieto Lemmink?inen 590. K?wi kohta ampumahan Jalo jousi kainalossa, Wiini nuolia sel?ss?; K?wi Tuonelan joelle, Pyh?n wirran py?rtehelle. 595. Ulappalan ukko wanha, Ukko wanha umpisilm?, Tuonen mustalla joella, Pyh?n wirran py?rtehell?, Katselewi, k??ntelewi, 600. Tulewaksi Lemmink?ist?. Kaunis kaukoa n?kywi, Werew? wesien poikki, Saawaksi, l?henew?ksi. Niinp' on ukko umpisilm? 605. Laulawi wesomen weest?, Umpiputken lainehista, Sy?ksi miehen sy?men kautta, Kautta kainalon wasemen, L?pi lieto Lemmink?isen. 610. Sano lieto Lemmink?inen: "Sen m? tein pahinta ty?t?, Kun en muistanut kysell? Kapehelta ?itilt?ni, Miten olla, kuin ele?, 615. N?in? p?iwin? pahoina; En tie? ween kipuja, Umpiputken ailuhia." Ulappalan ukko wanha, Ukko wanha, umpisilm?, 620. Wiepi juoksulla jokehen, Syyt?wi meren syw?h?n, Alle aaltojen ajawi, Tuon on lieto Lemmink?isen. Siin? lieto Lemmink?inen, 625. Itse kaunis kaukomieli, Meni koskessa kolisten, My?t?wirrassa wilisten, Tuonne Tuonelan tuwille. Tuo werinen Tuonen poika 630. Ly?pi miest? miekallansa, Kawahutti kalwallansa; L?ip' on kerran leimahutti Miehen wiieksi muruksi, Kaheksaksi kappaleksi; 635. P??n m?k?si m?tt?h?ksi, Jalat raian haarukaksi, Muun lihan lahoksi puuksi, Silm?t suolle karpaloiksi, Hiwukset kuiwiksi kuloiksi. 640. Siin' on loppu Lemmink?isen, Kuollo ankaran kosian.

Kaheksas Runo.

?iti jo koissa walittaa kauan Lemmink?isen kosissa wiipyw?n. Katsotaan sukaa, n?h??n werta wuotawan. T?st? ?itille h?t?, jo itse l?htee Pohjolaan poikoansa tieustelemaan. Pohjan akka esinn? muita wiekastelewa jo wiimmen sanoo toenki, panneensa hirwi? hiihtamaan, hewosia suistamaan ja lintuja ampumaan. ?iti n?ilt? teilt? poikoansa etsim??n; hakee hakemalla, ei l?y?. Tulee tielle, tiet?ki kysyy, jos tienne Lemmink?isest?. Tie utelee Hiitolaan saaneen, josta kuitenkana ei l?yt?. N?kee kuun, kys?si kuulta. Kuu arwelee jos lienee Pohjan lampiin hukkunut. Ei l?y? sielt?k?n?. Niin wiimmen saappi p?iw?lt? kysyneeksi, joka kaiketi tieten sanoo Tuonen joelle surmatuksi. Siit? ?iti Tuonen jokea haroamaan p?iwe? rukoillut Tuonelata siksi ajaksi unettamaan. Saapi haratessa pala palalta Lemmink?ist?, joista palasista uuelleen rakentaa poikansa el?m??n, saahen poika wiel? w?h? entist?ki paremmaksi.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!