: Irlantilaisia satuja by Rytk Nen Antti Translator - Tales Ireland; Folklore Ireland

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

SIHTEERI LUNDBERGIN H??T

Kertomus kansan el?m?st?

Kirj.

Ruotsista suomentanut S. Hirvonen

Tampere, Hagelberg, 1878.

Yli kaksikymment? vuotta on tuo juhlallinen Vetterij?rvi n?ytt?nyt kummallisen J?nk?pingin kaupungin kuvastimessansa, lukien niist? tapahtumista, joita t?ss? k?ymme selitt?m??n. N?m? tapahtuivat, n?et, 1840-luvulla, jolloin se kaunis kaupunki tuskin luki puolen nykyisist? asukkaistansa.

J?nk?pingill? oli toki siihenkin aikaan jo merkityksens?; se luettiin Ruotsin parhaimmiksi pikkukaupungeiksi, joka kunnialla omi nimen "pieni Tukholma." Siin? tosin ei ollut niin muhkeita rakennuksia kuin nyt; mutta nuo siev?t kaksinkertaiset rakennukset osoittivat, eritt?inkin sen suurimman Storsj?radikadun varsilla, kirjavan, vaan ei vastoinmielisen sekoituksen kaikista vesikaaren v?rist?, sit? paitsi tiedettiin, ett? niiss? asunnoissa eli ja liikkui vilkas, taideharras, seurusteleva ja vierasvarainen v?est?. Ja kuinka s?teilev?t, kauniit sulosilm?t olivatkaan t?m?n kaupungin tytt?rill? lumoamaan -- aivan kuin meid?nkin aikoinamme! Silloin, niinkuin nytkin, oli siell? rikas kaunotarten kukkatarha.

Mutta olipa siell? perhojakin, jotka vilkkaasti lent?? leyhytteliv?t n?iden kukkasien ymp?rill?, jotka samalla mielell??n tahtoivat tulla pyydystetyiksi, eritt?inkin, jos laatuun k?vi, kultasy?till? varustetuilla verkoilla -- nuoria hovioikeuden notarioita, jotka kyn?st?ns? aikoivat itsellens? loihtia v?hint?kin tuomiokunnan -- nuoria luutnantteja, jotka miekkansa k?rjill? toivoivat toki saavansa valtioneuvoksen nimen.

Er?s viime sodassa ollut kansalainen, alaluutnantti Kalle Jalopeuransyd?n, pistihe kauniina Elokuun j?lkipuolip?iv?n? unhottumattomasta Haghens sveitserist? Storsj?radikadulle, jossa h?n hetkiseksi seisahti, ik??nkun ollen aivan ep?tietoinen, mihin matkansa suunnittaisi. Mutta pian tuo oli p??tetty, ja kepein askelin riensi h?n vaskisepp? Nor?nin talossa olevaa majapaikkaansa kohden. H?nen piti sielt? samana iltana matkustaa maalle, ja h?n meni tiedustamaan, kuinka pian h?n jostakin kyydin saisi.

"Kahden tunnin per?st?, herra luutnantti," oli vastaus.

Kuinka olisi tuo odotus-aika k?ytett?v?? Nuori soturimme mietti taasen hetkisen, ja p??t?ksekseen valitsi h?n k?vell? l?nteenp?in.

Eip? h?n tuosta monta askelta ehtinyt, ennenkun huomasi l?himm?st? huoneesta tulevan kadulle henkil?n, jonka n?hty? h?n seisahti, niinkuin t?m? olisi ollut tuttavansa, jonka nime? h?n ei heti muistanut. Kadulle tulia oli pitk?, laiha ja pystyluinen mustiin vaatteisin puettu mies, jonka pitk?nveteisten kasvojen yl?puolella oli musta lakki, n?pp?r?sti yhteen liitetty monesta vaatekielekkeest? -- todellinen taideteos, kyllin ansainnut sen korkean paikan, mink? oli saanut.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!