: Le Turco by About Edmond - Short stories French; French fiction 19th century

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

PERIT??NK? VIHAKIN?

Jutelma kahdessa osassa

Kirj.

K. J. GUMMERUS

Helsingiss?, 1875. Uuden Suomettaren kustantama. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa.

SIS?LLYS:

Edellinen osa: Viaton.

Toinen osa: Syylliset.

EDELLINEN OSA.

VIATON.

Jolsan Matti ja h?nen vaimonsa.

"Oma maa mansikka, muu maa mustikka" -- sanoo suomalainen sananlasku. Sen sananparren totuus n?kyykin kaikkialla Suomessa; sill? harva kansalainen rakastaa niin maatansa kuin Suomalainen. H?nen maansa on, jos sit? muihin maakuntiin maailmassa vertaa, k?yh?; mutta kumminkin on se tunne, miss? h?n ensikerran p?iv?n valon n?ki, h?nelle kallis. Jo kaukaisia aikoja takaperin huomattiin t?m?, ja niin luemme esimerkiksi er??ss? kertomuksessa jo toista sataa vuotta takaperin er??st? Saksalaisesta merikapteenista, jolla satunnaisesti oli joitakuita Suomalaisia laivamiehi? laivassaan: "Ihmetelt?v? on n?iden Suomalaisten lujuus; mutta viel? ihmetelt?v?mpi on se alituinen ja syv? rakkaus, joka heiss? el?? kylm??, pohjoista kotimaatansa kohtaan. He ovat uskollisia ja rohkeita; vaaran suuruus ei heit? peloita. Mutta kun ik?v? kotimaahansa saa vallan heiss?, silloinpa ei suurin palkkakaan saa heit? j??m??n. Koti el?? heid?n mieless?ns? ja kiiruhtamasta kotiinsa ei voi kukaan est?? heit?, kun ovat jonkun pitemm?n ajan olleet sielt? poissa". -- Ja t?ss? lauseessa, mink? muukalainen antaa suomalaisista merimiehist?, asuu totuutta. Meren rannoilla saamme n?hd?, varsinkin merikaupungeissa, vanhuksia tukulta, mitk? ovat ik?ns? kynt?neet Ahden vakoja kaukaisilla vesill?, mutta aina tuon tuostakin k?yneet katselemassa onko koto Pohjassa entisell? paikallaan, -- kunnes vihdoin j??v?t t?h?n rakastettuun kotimaahansa kuolemaan. Tavallisesti ovat n?m? entiset merimiehet k?yhi?, sill? nuoruudessaan eiv?t he ole tienneet s??st?? mit??n vanhojen p?iv?ins? varaksi, ja moni heist? k?y viimeiset aikansa talosta taloon kerj?ten, ellei pit?j?s muulla tavalla ole heist? huolta pit?nyt. Useammat heist? ovat rehellisi?, pian lapsellisia olentoja, joiden syd?met ovat vapaat kaikista rikoksista, mihin heill? kumminkin olisi ollut tilaisuutta. Moni heist? on ollut vaaroissa semmoisissa, joita emme me, maa-moukat, voi aavistaakaan. Ja kun he meilt? leip?-kultaa pyyt?v?t, emme ensink??n osaa ajatellakaan, mit? kaikkia pyyt?j?t ovat k?rsineet ja n?hneet. Mutta jos silloin sattuu puheeksi tapauksia heid?n el?m?st??n, sattuu puheeksi vaaroja, miss? he ovat olleet, haaksirikkoja, joita he omin silmin ovat n?hneet, joissa heid?n oma henkens? on ollut onnen nojassa, -- niin onpa silloin kuin muuttuisi vanha kerj?l?inen toiseksi olennoksi. Muistot, mitk? ovat uinailleet h?ness?, her??v?t; h?nen silm?ns? s?ken?itsee ja koko h?nen olennossaan astuu henkiin entist? miehevyytt?. H?nelle on merikin rakas, josko is?nmaa on viel? rakkaampi; ja h?n kertoo nyt kertomuksia, joita meid?n t?ytyy ihmetell?, ett? h?nell?kin on ollut p?iv?ns? -- sen n?'emme ja kuulemme, ja v?kisinkin anastaa h?n meilt? meid?n kunnioituksemme.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!