: Oukkari: Kertomus kansan elämästä by P Iv Rinta Pietari - Finnish fiction

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

n toisenlaisilta kuin tuolla Kitsalassa. H?n sai muun v?en kanssa oikein p?yd?ss? sy?d?, eik? uunin pankolla j??nn?ksi?, niinkuin Kitsalassa. Illan tultua sai h?n panna pehmoseen ja l?mp?iseen vuoteesen maata --; niin, olipa t?m?kin toista kuin h?nen entisess? kodissaan, jossa ei h?nell? koskaan vakinaista makuusiaa ollut, vaan h?n sai k?yr?ht?? paljaan puun p??lle mihin nurkkaan milloinkin p??si, jotakin ryysy? k??r?styn? p??n alle. -- Sanalla sanoen: pojasta tuntui nyt kaiken haaran kautta niin hyv?lt?, ettei h?n tahtonut todeksikaan sit? uskoa ja samalla tuntui silt? kuin uuden el?m?n alku h?nelle koittaisi. -- Viimein vaipui h?n makeaan ja levolliseen uneen.

K?kel?n is?nt?v?ki oli itsekin monta kovaa kokenut. Hekin k?yhin? syntyneit?, olivat saaneet kokea melkein samaa kuin nuori Oukkarikin ja moni muu. Molemmin olivat he k?yhi? naimisiin menty?ns?, mutta he olivat terveet ja itseens? luottavat. Matti oli onnistunut saamaan keinotelluksi itselleen karun, mutta laajatiluksisen torpan maan. Ilomielin antoi maan-omistaja tuon hy?dytt?m?n maapalstan Matille kovia p?iv?t?it? vastaan. Monta surkeaa esimerkki? n?hty??n, kuinka moni torppari oli varomattomuutensa takia joutunut onnettomaksi maan-omistajan ahneuden t?hden, oli Matti varova kirjain teossa ja laitti ne niin vakaville pohjille, ettei maan-omistaja parhaalla tahdollaankaan voinut miss??n tapauksessa p??st? kaikkia h?nen hike??n sy?m??n.

Pahaa ilvett? ja mahtia pitiv?t ihmiset Matilla, kun h?n tuohon karuun korpeen rupesi tyhj?n? miehen? m?kki?ns? perustamaan, mutta n?ist? huoli Matti viisi, eik? h?n ensink??n pelj?nnyt, mitenk? siin? k?visi, teki ty?t? vaan.

Mutta suuriksipa k?viv?t ihmisten silm?t kymmenen vuoden kuluttua, kun Matti alkoi el?? kellitell? omistansa. Nyt oli heill? kymmenkunta lyps?v?? lehm??, pari hevosta ja viljaa sy?d? ja s??st??. -- Maan-omistaja kovin kadehti Matin toimeentuloa. Useat er?t koetti h?n jos jollakin syyll? saada torppaa pois tai lis?t? maksuja, vaan se ei ensink??n onnistunut, Matti kun oli edelt? p?in asiansa vakavalle kannalle perustanut.

Kun K?kel?iset olivat itsekin k?yhin? el?neet ja sitten tyhjin k?sin el?m?ns? alkaneet, eiv?t he ylpistyneet hyv?n toimeentulonsa vuoksi, eiv?tk? katsoneet kaikkian k?yhint?k??n ihmist? yl?n, vaan kokivat s??litellen lievennell? heid?n h?t??ns? ja puutoksiansa, mink? suinkin voivat.

N?yr?n? koki poika tehd? kaikki mit? h?nelle k?skettiin ja mihink? h?n suinkin kykeni. K?mpel?sti ja huonosti se k?vi ensim?lt? asian teko, kun h?n ei ollut muuhun tottunut kuin lasta liikuttamaan ja karjaa paimentamaan. Kuitenkaan eiv?t K?kel?iset tuskaantuneet pojan huonoon saattoon, vaan kokivat neuvoa ja ohjata h?nt? parhaan taitonsa ja ymm?rryksens? mukaan. --

Palkollisista pit?in kohtelivat K?kel?iset poikaa siivosti ja yst?v?llisesti. He eiv?t antaneet h?nelle yht??n halveksivaa ja moittivaa sanaa, vaan kaikki pitiv?t h?nt? niinkuin h?n olisi ollut oman perheen j?sen. T?m? oli pojasta ensim?lt? niin outoa, ettei h?n tiennyt, oliko h?n taivaassa vai maassa.

Ensim?inen k?sity?, jota poika sai ruveta tarentelemaan, oli nuotan kutominen. Kovin k?mpel?sti se k?vi ja silm?tkin tulivat juoksusilmi?. K?vip? usein niinkin, ett? j?i ottamattomia silmi?kin, ja n?it? saivat sitten tottuneemmat verkkomiehet korjailla. Uutterasti koki poika harjoitella t?t? uutta ty?n-laatua, vaikka tukalalta se tuntui, jopa niin tukalalta, ett? selk?kin tuntui kokoon k?mertyv?n ja hiki p??ll? valui. Viimein edistyi h?n niin paljon, ettei juoksusilmi? tullut, eik? ottamattomia silmi? j??nyt. Mutta oikein navakkaa verkkomiest? ei h?nest? koskaan tullut, kun ei ollut saanut siihen lapsuudesta pit?en harjoitella.

Muuta k?sity?t? ei poika saanut K?kel?ss?k??n opetella. Ei ollut K?kel?n ukko itsek??n mik??n mestari niiss? asioissa, vaikka kovaa ty?t? raatoi h?n niinkuin karhu. Sit? ja t?t? h?n kuitenkin kosasi, mutta l?yh??, t?rkyist? ja tavatonta tuli j?lki. Sent?hden katsoi ukko muidenkin k?sity?n tarpeen itsens? kannalta, luullen heid?nkin tulevan aikaan samalla opilla kuin h?n itsekin on tullut, eik? sen vuoksi suvainnut muidenkaan ryhtyv?n niin v?h?n tuottavaan ja ep?-onnistuneisiin yrityksiin. K?kel?ss? teetettiinkin kaikki talon kalut erityisill? mestareilla, ja piti ukko k?sity?t? erityisen? ammattina.

Kun sitten ruvettiin nuotan vetoon, oli poika niinkuin uudessa maailmassa. H?n sai olla muiden kanssa yhdysty?ss? ja he pitiv?t h?nt? vertaisenaan. H?nelle oli teetetty uudet saappaat, oikein uudesta nahasta -- noin paksunlaiset ja ne tuntuivat niin l?mpymilt? ja mukavilta. Niill? saatti astua veteenkin, eik? yht??n kastunut jalka, p?iv?n p??lle vaan v?h?n neentyiv?t, mutta ei yht??n palellut, vaikka oli syksyinen kylm? vesi. -- Tuntui niin hyv?lt? ja miehev?lt? --, melkein renki-Pekan veroiselta. -- Ja muikut ne niin sulisivat ja lipittiv?t nuotanper?ss?; n?ytti silt? kuin ne olisivat iloissaan ja lystiksens? lipisseet, vaikka peloissaanhan ne taisivat niin tehd?. Voi kuinka lysti niit? oli nuotanper?st? vakkaan panna ja siell?kin ne viel? hyppeliv?t ja lipisiv?t.

Jouluksi sai poika uudet vaatteet ja nyt h?n oli mielest?ns? kohta aikamies -- melkein muiden veroinen... Tuntui silt? kuin h?nest? tulisi ihminen.

Kumma kyll?, ei kukaan K?kel?isist? ollut muistanut pit?? mit??n lukua pojan lukemisesta. T?m? seikka pisti ukon p??h?n joulu-iltana. H?n oikein s?ik?hti t?m?n seikan muistaissaan.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!